Oletko joskus torjunut jonkun ihmisen vaikka olet ollut ihastunut?

Aina. Torjun siksi koska asiasta ei voi koskaan tulla sen enempää.

Kyllä, koska arvasin jo siinä vaiheessa että ihastus on ohimenevää, eikä se olisi oikeasti sopiva minulle. Ja oikeassa olin, myöhemmässä vaiheessa en edes pitänyt hänestä.

En ole torjunut koskaan ketään, mutta nykyisin torjuisin vaikka kuinka olisi just se ihastus.

Kyllä. Parisuhteessa ollessa. 

Nuorena ja ujona torjuin useammankin kerran ja myöhemmin on harmittanut.

Koska epäilin ettei mies ole kanssani tosissaan. Torjuttuani hänet (eli en antanut vaikka oli luonani yötä) hän osoitti että olin oikeassa, koska olisi halunnut kanssani vain seksisuhteen mutta koska en sellaista halunnut niin olin hänelle liian lapsellinen ja tyhmä.

Olen. Ihastukseni oli samoissa urheilupiireissä kuin on-off-poikaystäväni, jota yritin jättää mutta joka takertui minuun kuin terva. Minusta olisi ollut kiusallista nähdä kumpaakin jatkuvasti samoissa paikoissa. Kun poikaystävä lopulta löysi toisen, ihastukseni oli myös löytänyt tyttöystävän. Tuosta on 34 vuotta aikaa, mutta yhä harmittaa. Nimeäkään en enää muista.

Täytyy torjua, jos itse on ihastunut ja vastapuoli haluaa sitoutumatonta seksisuhdetta.

Olen. Intuitio sanoi hänen olevan epäluotettava.

Intuitio, vaisto, selkäpii. Sitäpaitsi vapaus on kivaa.

Vain tiedän kun joku yrittää saada enemmän kuin voin antaa. Kokemustakin osin.

Rauhantahtoisista ja aidoista ilman alkoa tykkään. Enkä tykkää pyörittäjistä.

Ihan tavallinen, itsesäätelytaitoja omaava sopivasti seurallinen ja turvallinen jäpsy. Hellyydelle en sanois ei. Juoksuttajalle eiei.

Pitäs olla win-win.

Mut tällä mennään. Nou hätä.

En, en ole mielestäni koskaan edes suoranaisesti torjunut ketään.. tuskin mitään tuntemattomien moikkailuun vastamatta jättämisiä lasketaan.

Olen, koska ajattelin kyseisen miehen olevan liian vanha minulle (15 vuotta minua vanhempi).

Kyllä on kaduttanut, hän on ihana. Nykyään hän on varattu, toivon että on onnellinen.

Täysin omaa tyhmyyttäni annoin mennä.

Kyllä, vuosia vuosia sitten, koska mies oli (mielestäni) liian nuori ja lisäksi hyvän ystäväni pikkuveli.

Olen, ja harmittaa. Olin nuori ja kokematon, enkä vielä valmis etenemään.. Olisi ollut hyvä mies.

Olen torjunut koska ihastus oli itse naimisissa ja ihan avoimesti haki minusta vain yhden yön seksiseuraa. Propsit silti hänelle siitä että kertoi avoimesti mitä halusi, eikä valehdellut mitään.

Torjuin exäni, vaikka halusin hänet takaisin. Olin samaan aikaan hetken ihastunut toiseen ja kadun.

Olen. Ihastus oli molemminpuolista. Mutta torjuin, koska on samalla työpaikalla. Ja lisäksi seurusteli entisen työpaikkakiusaajani kanssa (joka on tosin vaihtanut nyttemmin työpaikkaa, eikä ihastukseni ilmeisesti tiedä kiusaamistaustaa).

Jätti kuitenkin jonkinmoiset traumat ja jotenkin alitajuntaisesti ajattelen, että vertaisi minua siihen kiusaajaani.

Kyllä. Ajoitus on ollut pielessä. En ole ollut valmis mihinkään, ei ole tuntunut olevan sillä hetkellä mitään annettavaa tai olen tehnyt samaan aikaan tuttavuutta toiseen. Myöhemmin en ole enää kehdannut ottaa yhteyttä.

Mies, yksin.

Lellitty prinsessa ja bossy.

En. Olen ollut elämässäni ihastunut lukuisia kertoja, mutta minuun miehet eivät ole kovin usein ihastuneet. Vastavuoroinen ihastuneisuusxon ollut vain kerran enkä silloin todellakaan torjunut miestä. Meillä olikin pitkä suhde ja lapsikin saatiin. Mutta sitten mies jätti minut tousen naisen vuoksi. Luultavasti en enää saa vastaavaa mätsiä elämässäni. Jos saan, niin en torju. Paitsi jos mies ei ole vapaa. Hmm.