Lue keskustelun säännöt.
Hei noin viiskymppiset! Osallistuivatko teidän isänne kotitöihin?
04.05.2019 |
Siivosivatko, laittoivatko ruokaa ja niin poispäin? Millainen koulutus?
Minun isäni synrynyt 30-luvulla, opistokoulutus ja meillä oli 60-ja 70-luvulla siivouspäivä, johon isä osallistui, laittoi myös ruokaa silloin tällöin. Itse olen syntynyt v 1968.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Isä s. 1947, minä 1971. Isä teki viikkosiivouksen joka viikko ja laittoi myös ruokaa.
Lisään että isä oli koneasentaja Valtiolla, duunariammatissa siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni on syntynyt -44 ja aina tehnyt kotitöitä valtavan paljon. Työssään johtavassa asemassa, maisteri koulutukseltaan. Aina imuroi, pyyhkii lattiat, pyyhkii pölyt, täyttää ja tyhjentää tiskikoneen, edelleen. Lisäksi on erittäin taitava korjaamaan kaiken, tekniikan ja muun, hän ompelee irronneet napit, kääntää lahkeet, korjaa saumat. Eipä ole asiaa että isäni ei osaisi tehdä.
Ruokaa ei laita, se on äidin valtakunta :)
Olen syntynyt -67, isäni -41.
Isäni osallistui aina siivouksiin, laittoi ruokaa, viljeli palstalla kasviksia. Hän teki pidempää työpäivää kuin äitini, mutta kotona ollessaan teki yhtä lailla hommia.
Koulutukseltaan idäni on sähkömies ja työnjohtaja
Isäni on syntynyt 40-luvulla. Jätti koulun kesken ja meni oppisopimuksella kirjapainoon. Ei tehnyt juurikaan kotitöitä. Joskus laittoi pyykit koneeseen ja painoi nappia (ei ripustamut kuivumaan) ja joskus lämmitti ruuan, jonka äitini oli tehnyt edellisenä päivänä. Oli kuitenkin tosi tarkka siisteydestä ja vaati, että esim. imurointi tehdään tiettyinä aikoina, jolloin hän ei ollut kotona.
En ole ihan vielä viisikymppinen, vanhempani s. 1948 ja 1950.
Molemmat duunariammateissa, äiti teki ilta- ja viikonlopputöitä, joiden myötä isä hoiti meitä lapsia ja laittoi ruokaa. Isä myös siivosi, etenkin puhdas ja tyhjä tiskipöytä oli kunnia-asia. Siis tiskasi ja pyyhki pöydät. Myös raskaammat ruumiilliset työt kuului isälle; mattojen tamppaus, pihatyöt jne. Isä oli myös innokas marjastaja ja metsämies, pakastimet (kyllä, monikossa) täynnä marjoja, riistaa ja kalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isäni (sv 22) teki kaikkea.
Kun olin pieni hän vietti tosi paljon aikaa mun kanssani, hoiti ja leikki. Laittoi ruokaa ja siivosi. Pyykkiä opetteli pesemään vasta äidin kuoltua. Joka aamu teki aamiaisen mulle ja äidille.
Kun jäi eläkkeelle 10v ennen äitiä hoiti kaiken ruuanlaiton ja kauppareissut. Leipoa ei osannut.
Kun mun lapset oli pieniä hoiti myös heitä
Ei todellakaan. Isä maksoi minulle tiskaamisesta kun äiti pyysi kerran vuodessa tiskaamaan. Isän tehtävä oli käydä näyttäytymässä kotona. Vapaa-aika kului kapakoissa ja muissa riennoissa. Äiti sitten kantoi isille jopa ruat kylpyyn tarjoittimelle kun routa ajoi porsaan kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni, nyt jo edesmennyt, oli syntynyt 1941. Koulutukseltaan insinööri. Osallistui kotona imuroimiseen ja jouluisin laittoi kinkun kuntoon. Siinäpä ne kotiaskareet.
Oli tottunut täyspalveluun omassa kodissaan, jossa äiti teki kaiken.
Isäni oli vm46 ja minä vm69 ja teki harvoin omaa bravuuria eli hirven paistia ( oli metsästysporukassa) muuten ei osallistunut kotitöihin, hoiti vaan ns. miestentyöt. Äiti oli kyllä myös tehdastyössä eli teki siihen päälle viä kaikki kotityöt eikä ollut eineksiä ja tiskikonetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 60, isä s. -29, ammattikoulun käynyt duunari. Hän osallistui kodin töihin, en nähnyt häntä leipomassa enkä vaatteita huoltamassa mutta kaikkea muuta teki. Hän myös kävi marjastamassa, joskus oltiin koko perhe. Asuimme Hgissä kerrostalossa jossa ei juuri ns miesten töitä ollut. Hän oli myös hyvä remontoimaan ja tuunasi kotiamme. Samoin osallistuivat kaverien isät sekä sukulaismiehet. Sen takia onkin hassua että vielä löytyy nuoristakin näitä vapaamatkustajia. Ymmärrän toki jos tekee paljon töitä ja on vuorotöissä. Isä jäi eläkkeelle muutama vuosi ennen äitiä ja silloin laittoi aina ruoat äidille valmiiksi. Itse en asunut enää kotona. Nyt molemmat ovat kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en nähnyt ikinä 60-luvulla miesten pesevän mattoja laiturilla kesäisin, aina sen tehtävän kimpussa olivat kotien naiset! Esim. 1927 syntynyt isäukkoni ei ollut ikinä räsymattojen pesuissa mukana, vaan tehtävän suori äitini.
Vasta oman ukkoni olen siihen tehtävään laittanut, koska en itse ole enää kyennyt moniin vuosiin, mutta silloin kun itse vielä pesin taloutemme matot joskus 2000-luvulla, niin miehiä alkoi jo olla mattojen ulkopesupaikoilla harjat tanassa mäntysuopavaahto suihkien ja vesi parskuen rantojen mattolaitureilla.
Miksiköhän niitä mattoja pitää tampata tai pestä, jos ihan siivosti elelee, niin imurointi riittää hyvin
Katsos ihan vaan siksi, että kun matot kerran vuodessa pesee mäntysuopaa ja juuriharjaa käyttäen, ja kuivattaa ne ulkona narulla, niin kyllähän asia niin on, että puhtaiden mattojen tuoksu on ihana, ja kodin tuoksu raikkaampi puhtaiden mattojen ansiosta.
Tamppaaminen taasen silloin tällöin matoille lattioiden siivouspäivänä on myös tärkeää, sillä mattojen hienojakoinen pölly siinä tampatessa irtoaa taivaan tuuliin, ja sen jälkeinen mattojen tuuletus ulkoilmassa raikastaa niitä.
Tottakai riippuu mattojen materiaalista, että voiko niitä vedellä ja mäntysuovalla pestä, mutta ne matot, kuten kudotut räsymatot ainakin voi pestä perinteisellä jo edellä mainitulla tavalla, niin siitä vaan, ja vuoden aikana kerääntyneet pöllyt ja likatahrat irtoaa mäntysuovan ja harjauksen voimin!!!!!
Rajoitteita on matoissa tietysti niiden tamppaamisenkin suhteen, sillä joitakin esim. aitoja villamattoja ei saakkaan tampata mattopiiskalla, vaan ihan vaan imuroida, ja talvella pariin kertaan ulkona tuuletus riittää sekä raikkautta voinee tehostaa puhdasta lunta huiskien villamattojen päälle, jonka harjalla hujauttaa pois!
Imuripuuterikin raikastaa mattoja. Sitä voi ripotella maton kuin maton päälle ja imuroida sitten sen pois, niin matot tuoksuvat hyvälle, ja tuoksun voi valita oman mieleisensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, saitkin mut ajattelemaan kun kysyit tätä. Olen ikäisesi ap. ja en kyllä muista, että isä olisi koskaan tehnyt mitään kotitöitä. Äiti teki kaikki kotityöt ja laittoi ruuat, vaikka molemmat töissä kävivät ja vielä vuorotöissä. Äidillä 3.-vuorotyö ja isällä 2-vuorotyö.
Isäni syntynyt 1967 ja itä eurooppalainen. Ei tehnyt kotitöitä vaan suomalainen äitini joutui tekemään. Oli äidille ok. Isä makasi sohvalla ja söi auringonkukan siemeniä ja katsoi telkkaria tai luki kirjaa samalla kun äiti touhusi kokkaillen ja siivoten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaarini eli 93 vuotiaaksi, eikä tehnyt elämänsä aikana muualla ruokaa kun sodassa sissi keikoilla. Ei edes saanut imuria käyntiin, mutta moottorisahan osasi purkaa ja kasata vaikka silmät kiinni.
Ei tod. Isä oli maanviljelijä ja hoiti perinteiset miesten työt. Äiti toi talouteen enemmän rahaa ja hoiti sen lisäksi kotityöt viimeisen päälle, kaksinkertainen työtaakka ja oli stressaantunut. Ei ollut toimiva työnjako sen jälkeen, kun karjaa ei enää ollut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en nähnyt ikinä 60-luvulla miesten pesevän mattoja laiturilla kesäisin, aina sen tehtävän kimpussa olivat kotien naiset! Esim. 1927 syntynyt isäukkoni ei ollut ikinä räsymattojen pesuissa mukana, vaan tehtävän suori äitini.
Vasta oman ukkoni olen siihen tehtävään laittanut, koska en itse ole enää kyennyt moniin vuosiin, mutta silloin kun itse vielä pesin taloutemme matot joskus 2000-luvulla, niin miehiä alkoi jo olla mattojen ulkopesupaikoilla harjat tanassa mäntysuopavaahto suihkien ja vesi parskuen rantojen mattolaitureilla.
Miksiköhän niitä mattoja pitää tampata tai pestä, jos ihan siivosti elelee, niin imurointi riittää hyvin
Katsos ihan vaan siksi, että kun matot kerran vuodessa pesee mäntysuopaa ja juuriharjaa käyttäen, ja kuivattaa ne ulkona narulla, niin kyllähän asia niin on, että puhtaiden mattojen tuoksu on ihana, ja kodin tuoksu raikkaampi puhtaiden mattojen ansiosta.
Tamppaaminen taasen silloin tällöin matoille lattioiden siivouspäivänä on myös tärkeää, sillä mattojen hienojakoinen pölly siinä tampatessa irtoaa taivaan tuuliin, ja sen jälkeinen mattojen tuuletus ulkoilmassa raikastaa niitä.
Tottakai riippuu mattojen materiaalista, että voiko niitä vedellä ja mäntysuovalla pestä, mutta ne matot, kuten kudotut räsymatot ainakin voi pestä perinteisellä jo edellä mainitulla tavalla, niin siitä vaan, ja vuoden aikana kerääntyneet pöllyt ja likatahrat irtoaa mäntysuovan ja harjauksen voimin!!!!!
Rajoitteita on matoissa tietysti niiden tamppaamisenkin suhteen, sillä joitakin esim. aitoja villamattoja ei saakkaan tampata mattopiiskalla, vaan ihan vaan imuroida, ja talvella pariin kertaan ulkona tuuletus riittää sekä raikkautta voinee tehostaa puhdasta lunta huiskien villamattojen päälle, jonka harjalla hujauttaa pois!
Imuripuuterikin raikastaa mattoja. Sitä voi ripotella maton kuin maton päälle ja imuroida sitten sen pois, niin matot tuoksuvat hyvälle, ja tuoksun voi valita oman mieleisensä. [/quot
Jatkan vielä, että ei muuta kuin kesällä kivalla aurinkoisella rannalle pesemään matot, ja mielellään hieman tuulisella päivänä, että ne myös kuivuvat nopeasti, ja heti alkukesästä on paras mattojen kuivatusaikakin ulkoilmassa.
Vanhempani syntyivät 40-l lopulla. Sukupuoliroolit olivat perinteiset. Isä hoiti ulkotyöt, kulkuvälineet ja nikkaroinnit. Äiti ja lapset ruoan, siivoamisen ja pyykin. Eläkkeelle jäätyään isä opetteli tiskikoneen ja imurin käytön (äiti oli tällöin vielä töissä).
Kun äiti kuoli, opetin isälle jopa miten lieden saa päälle ja perusruokien laiton kaurapuurosta lähtien. Samoin opetin pyykkien lajittelun ja koneen käytön.
Muistan lapsena, kuinka ärsytti kun isä veti sormella viivan telkkaan tai pöytään ja huusi että tämä on pyyhittävä välittömästi. Samoin minua kiukutti, että miksi aamu-uninen äiti joutui vapaapäivinäänkin heräämään keittämään isälle puuroa klo 5 (meni sitten takaisin nukkumaan).
Isä vm 1941, laittoi ruokaa, leipoi ja pesi ja tamppas matot. Oma mieheni osaa just kahvia ja kananmunia keittää.
Miksiköhän niitä mattoja pitää tampata tai pestä, jos ihan siivosti elelee, niin imurointi riittää hyvin