Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Äidinkielen opettajat! Mitä sanoja nykylapsi -nuori ei ymmärrä?
04.05.2019 |
Tämän päivän Hesarissa oli mielipidekirjoitus, jossa työmääräänsä väsynyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja kertoi, että kaikki lukiossa opiskelevat, eivät tiedä edes sanan neiti merkitystä. Olen järkyttynyt. Jotta saisimme sanastomme omasta kielestä takaisin ajatteluumme, niin voisimmeko ( Oikeammin: voisitteko) alkaa tekemään listaa sanoista, joita lapset eivät ole ymmärtäneet? Vanhemmat sitten kotona käyvät läpi omien lapsiensa kanssa näitä sanoja.
Vai onko niin, että tästä kiinnostuisi vain ne, jotka jo lukevat, loruttelevat, laulavat ja keskustelevat lapsiensa kanssa?
Kommentit (135)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kieli muuttuu, minkä sille voi.
Mun mielestä kyse ei ole pelkästään tästä. Monella nuorella ei yksinkertaisesti ole suomenkielisiä sanoja eri käsitteille. Omakielisten sanojen sijaan käytetään englantia. Tämä ei ole nyt mitään moraalipaniikkia, vaan valistunut empiirinen havainto. (En ole äidinkielenopettaja, mutta opiskelin suomen kieltä pääaineenani.)
On aivan normaalia, että kieli elää ja kehittyy. Uusia sanoja syntyy ja vanhoja hiipuu pois vähäisemmän käytön takia. Miksi tästä pitäisi nostaa haloo? Näin on aina ollut. Maailma muuttuu ja uudet ilmiöt ja keksinnöt tarvitsevat nimen. Esim. sana kasettisoitin alkaa olla jo historiaa enkä todellakaan odota oman lapseni tietävän, mikä vekotin sellainen on. Sen sijaan huolestuisin, jos lapsi ei kouluiässä tietäisi, mikä on internetyhteys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä on jo vuosia, eikä ole äidinkielen- vaan matikanopettajan kertomaa, mutta se että sana "kappale" tarkoittaa eri asiaa äidinkielen-, matematiikan- ja musiikintunneilla aiheutti jo silloin päänvaivaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On aivan normaalia, että kieli elää ja kehittyy. Uusia sanoja syntyy ja vanhoja hiipuu pois vähäisemmän käytön takia. Miksi tästä pitäisi nostaa haloo? Näin on aina ollut. Maailma muuttuu ja uudet ilmiöt ja keksinnöt tarvitsevat nimen. Esim. sana kasettisoitin alkaa olla jo historiaa enkä todellakaan odota oman lapseni tietävän, mikä vekotin sellainen on. Sen sijaan huolestuisin, jos lapsi ei kouluiässä tietäisi, mikä on internetyhteys.
Kielen muuttumisesta ei ole kysymys, jos ei tunnista jokapäiväisessä käytössä olevia sanoja, joille ei ole ”uutta” sanaa olemassa.
Ei liene ihan harvinainen myöskään esimerkkinä mainittu sana neiti.
Usein nuoret sekoittavat keskenään kaksi saman tyyppistä sanaa, joilla on eri merkitys: tiedoton - tiedostamaton, itsekäs - itsellinen. Sanoja saatetaan myös taivuttaa oudosti: itsenäisyyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, ettei edes ymmärretä sanojen merkitystä, ei ole kielen kehittymistä tai muuttumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kieli muuttuu, minkä sille voi.
Kielen muuttuminen on luonnollinen ilmiö, mutta onko sellainen muutos, jossa sanavarasto muuttuu suppeammaksi, toivottu muutos? Uudet sanat eivät korvaa automaattisesti vanhoja sanoja, vaan lukutaidon heikkenemisen ja kaiken lukemisen vähentymisen myötä sanavarasto muuttuu nuorilla koko ajan heikommaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hedelmäistä keskustelua.
Tämä sujuu kuin vettä hanhen selästä vaan!
Tältä viikolta poimintoja:
Hämärä
Hämyinen
Liplatus
Aalto (luulivat, että on vain sukunimi, eli ei merkitse mitään)
Kohdentaa
Abstrakti
Luulla
Vääristää
Aukoton suunnitelma
Värikylläinen
Olematon
Itsekuri
Luonnoton
Olen ohjaajana koulussa, en siis opettaja, mutta yläkoulun äikästä tällä viikolla nuo olivat vaikeita, kukaan ei merkitystä tiennyt. Ihan suomalaisia kaikki oppilaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan normaalia, että kieli elää ja kehittyy. Uusia sanoja syntyy ja vanhoja hiipuu pois vähäisemmän käytön takia. Miksi tästä pitäisi nostaa haloo? Näin on aina ollut. Maailma muuttuu ja uudet ilmiöt ja keksinnöt tarvitsevat nimen. Esim. sana kasettisoitin alkaa olla jo historiaa enkä todellakaan odota oman lapseni tietävän, mikä vekotin sellainen on. Sen sijaan huolestuisin, jos lapsi ei kouluiässä tietäisi, mikä on internetyhteys.
Kielen muuttumisesta ei ole kysymys, jos ei tunnista jokapäiväisessä käytössä olevia sanoja, joille ei ole ”uutta” sanaa olemassa.
Ei liene ihan harvinainen myöskään esimerkkinä mainittu sana neiti.
Mutta mitä tällä neidin ymmärtämisellä nyt haettiin? Tietääkö nykynuori välttämättä että neiti voi olla vanhempikin naimaton ihminen?
Testasin tuossa omaa lukiolaista ja lopulta sekin sieltä tuli. Hän on varmaan tottunein muodossa "Neiti on hyvä ja tulee itse hakemaan".
Googlella löytyy esimerkkejä kyllä.
Esimerkiksi: demonstroida, primaarinen, harmoninen, konkreettinen, demonisoida, joutilas, ahdinko, realistinen, ynseä, höveli, jouhea ja empatia on listattu sanoiksi, joiden merkitystä moni nuorista ei ymmärrä.
Aika hämmentävää.
Alue: Aihe vapaa
Englannin kieli on nykyaikaa sekä tulevaisuutta.