Miksi toisille vanhemmille on ok että lapset saavat kokeista 4-6?

En halua kiusata lastani kyttäämällä hänen lukemisiaan. Yläkoululainen vain ahdistuisi moisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Perusteilla ei kovin pitkälle pötkitä. terveisin analyyttinen geometria 4, kaikki muut 8-9

Onko lapsilla nykyään geometriaa? Matematiikka on pitkälti päättelykykyä.

Eri

No meillä lapset on tulleet isäänsä. Mies on oppinut aina tekemällä. Mulle taas opiskelu on aina ollut helppoa.

Ihan hyvin tuo mieskin on elämässään selvinnyt. Lapsia kiinnostaa isänsä tavoin enemmän liikunta ja kaikenlaisten asioiden fiksailu. Musta he saa tehdä sitä mistä tykkäävät ja missä ovat hyviä.

Jotkut opettajat myös arvioi puolueellisesti. Valitettavasti. Kympin oppilaalle saalitaan kömmähdyksiä kokeissa.

Vierailija kirjoitti:

Minkä minä sille voin, ettei lapselle ole suotu laulun lahjaa? Eikä se muuksi muutu vaikka hän lukisi 24/7.

En ole ap, mutta pitkästä ja omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että laulukin on sitkeyslaji. Jos riittävästi harjoittelee, voi vielä aikuisenakin oppia laulamaan säällisesti, vaikka laulaisi alun perin päin seiniä (minä). Jotkut onnelliset taas laulavat pitkiä melodioita ennen kuin oppivat puhumaan (lapseni).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

No kyllä niiden perusteiden osaamisella saa kutosen. Eli mikä sun ongelma olikaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Perusteilla ei kovin pitkälle pötkitä. terveisin analyyttinen geometria 4, kaikki muut 8-9

Onko lapsilla nykyään geometriaa? Matematiikka on pitkälti päättelykykyä.

Eri

Kyllä on. Miten sitä päättelykykyä opitaan lukemalla? Vai olisiko kuitenkin kyse siitä, että toisilla sitä on enemmän kuin toisilla ihan luonnostaa?

Vierailija kirjoitti:

Kokeen arvosana ei ole se olennaisin asia vaan se on että mitä todellisuudessa osaa. Kokeeseen lukemalla voidaan keinotekoisesti päästä tilanteeseen jossa oppilas saa paremman arvosanan kuin todellisella osaamisellaan saisi. Tämä tarkoittaa siis sitä että jos samasta asiasta pidettäisiin puolen vuoden päästä koe on todennäköistä että oppilas ei muistaisi kaikkia asioita.

Mutta se, että on opetellut asiat kokeeseen, lisää kuitenkin todennäköisyyttä, että osaa ne puolen vuoden päästä, verrattuna siihen ettei olisi koskaan niitä oppinut.

Lisäksi oppiminen helpottaa oppimista. Aivot ovat kuin lihakset - kun on kerran opetellut jonkin asian ulkoa, oppii helpommin jonkin toisenkin ulkoa opittavan asian.

Kummallakin mun lapsella on lukihäiriö, vaikka itse olen ollut koulussa kympin oppilas. Seiskan saaminen vaikka englannin tai historian kokeesta vaatii tosi paljon töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä minä sille voin, ettei lapselle ole suotu laulun lahjaa? Eikä se muuksi muutu vaikka hän lukisi 24/7.

En ole ap, mutta pitkästä ja omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että laulukin on sitkeyslaji. Jos riittävästi harjoittelee, voi vielä aikuisenakin oppia laulamaan säällisesti, vaikka laulaisi alun perin päin seiniä (minä). Jotkut onnelliset taas laulavat pitkiä melodioita ennen kuin oppivat puhumaan (lapseni).

Faktahan on, että sävelkorvaa joko on tai sitä ei ole. Kutosen laulajasta ei saa kympin laulajaa, vaikka kuinka harjoittelisi. Ihan sama juttu piirtämisen kanssa. Jonkin verran voi kehittyä harjoittelemalla, mutta ei niin paljoa että kouluarvosana muuttuisi suuntaan tai toiseen. Ja tässähän ei edes puhuttu harjoittelusta, vaan ap kyseli miksi hyväksymme 4-6 arvosanat emmekä vahdi, että lapsi lukee. Siihen tuo vastaus laulun lahjoista. Ne eivät lukemalla muutu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

No kyllä niiden perusteiden osaamisella saa kutosen. Eli mikä sun ongelma olikaan?

Riippuu tietysti lapsen iästä. Ainakin ala-asteella perusteiden hallinta tarkoittaisi korkeampaa numeroa. Yläkoulussakin saa parempia numeroita, jos harjoitellut perusteet hyvin ala-asteella ja tietysti jatkaa harjoittelua. Lukio on sitten ihan eria asia.

Vierailija kirjoitti:

Syrjäytyneiden pitkäaikaistyöttömien joukossa on hyvin monia entisiä kympin tyttöjä ja poikia. Ei koulumenetys ole minkäänlainen takuu siitä, että ihmistä odottaisi hyvä elämä aikuisena.

Keskimäärin paremman elämän se kympin tyttö tai poika saa kuin nelosen, vitosen tai kutosen tyttö tai poika.

Edelleenkään se kymppi ei kerro mitään muuta kuin että osaa suorittaa pyydetyn tehtävän. Yleensä se on parempi asia kuin että ei osaa.

Näin yläkoulun opettajana voin vilpittömästi sanoa, että kaikilla ei ole kapasiteettia oppia niin, että saavat kokeista kutosta parempia arvosanoja. Opettajan pitää tehdä sellaiset kokeet, että niistä voi päätellä, kuka oikeasti osaa paremmin kuin keskitasoisesti. Kaikki eivät selviä soveltamista vaativista tehtävistä, eikä siihen lisälukeminen auta.

Moni oppilas ansaitsee kehut sekä opelta että vanhemmilta, kun on saanut vaikkapa matikan kokeesta kutosen. Voi olla, että siihen on vaadittu paljon töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Kuule,mulla oli koko läpi kouluajan matikka nelonen,joka hemmetin kesä suoritin ehtoja ja kaksikin kertaa jopa. Inhosn ja vihasin matikkaa kun en osannut! En vieläkään osaa laskea,mutta jotenkin olen pärjännyt. Tilastotieteet teki tiukkaa mutta jotenkin niistäkin selvisin,huolimatta nelosen matikasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Perusteilla ei kovin pitkälle pötkitä. terveisin analyyttinen geometria 4, kaikki muut 8-9

Onko lapsilla nykyään geometriaa? Matematiikka on pitkälti päättelykykyä.

Eri

Kyllä on. Miten sitä päättelykykyä opitaan lukemalla? Vai olisiko kuitenkin kyse siitä, että toisilla sitä on enemmän kuin toisilla ihan luonnostaa?

Sitä juuri tarkoitinkin, en tiedä, miten sitä saisi kehitettyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä minä sille voin, ettei lapselle ole suotu laulun lahjaa? Eikä se muuksi muutu vaikka hän lukisi 24/7.

En ole ap, mutta pitkästä ja omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että laulukin on sitkeyslaji. Jos riittävästi harjoittelee, voi vielä aikuisenakin oppia laulamaan säällisesti, vaikka laulaisi alun perin päin seiniä (minä). Jotkut onnelliset taas laulavat pitkiä melodioita ennen kuin oppivat puhumaan (lapseni).

Faktahan on, että sävelkorvaa joko on tai sitä ei ole. Kutosen laulajasta ei saa kympin laulajaa, vaikka kuinka harjoittelisi. Ihan sama juttu piirtämisen kanssa. Jonkin verran voi kehittyä harjoittelemalla, mutta ei niin paljoa että kouluarvosana muuttuisi suuntaan tai toiseen. Ja tässähän ei edes puhuttu harjoittelusta, vaan ap kyseli miksi hyväksymme 4-6 arvosanat emmekä vahdi, että lapsi lukee. Siihen tuo vastaus laulun lahjoista. Ne eivät lukemalla muutu. 

Myös sävelkorvaa voi kehittää, ellei kuulu hyvin harvinaiseen ryhmään, joka ei hahmota lainkaan sävelkorkeuksia.

Kyseessä on samantapainen erityisryhmä kuin värisokeat, joten voimme luottavaisin mielin sanoa musiikin olevan harjoiteltavissa.

Käyttäjä23337 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Kuule,mulla oli koko läpi kouluajan matikka nelonen,joka hemmetin kesä suoritin ehtoja ja kaksikin kertaa jopa. Inhosn ja vihasin matikkaa kun en osannut! En vieläkään osaa laskea,mutta jotenkin olen pärjännyt. Tilastotieteet teki tiukkaa mutta jotenkin niistäkin selvisin,huolimatta nelosen matikasta.

Hyvä, että olet sinnikkäästi jaksanut! Juuri sun kaltaiset tarvitsevat ajoissa tukea, jottei matkasta tulisi noin hankalaa. Ehket edes vihaisi matikkaa noin paljon, jos olisit saanut apua. Pointti olikin siinä, että oppia voi, jos saa säännöllistä tukea ja apua :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä minä sille voin, ettei lapselle ole suotu laulun lahjaa? Eikä se muuksi muutu vaikka hän lukisi 24/7.

En ole ap, mutta pitkästä ja omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että laulukin on sitkeyslaji. Jos riittävästi harjoittelee, voi vielä aikuisenakin oppia laulamaan säällisesti, vaikka laulaisi alun perin päin seiniä (minä). Jotkut onnelliset taas laulavat pitkiä melodioita ennen kuin oppivat puhumaan (lapseni).

Faktahan on, että sävelkorvaa joko on tai sitä ei ole. Kutosen laulajasta ei saa kympin laulajaa, vaikka kuinka harjoittelisi. Ihan sama juttu piirtämisen kanssa. Jonkin verran voi kehittyä harjoittelemalla, mutta ei niin paljoa että kouluarvosana muuttuisi suuntaan tai toiseen. Ja tässähän ei edes puhuttu harjoittelusta, vaan ap kyseli miksi hyväksymme 4-6 arvosanat emmekä vahdi, että lapsi lukee. Siihen tuo vastaus laulun lahjoista. Ne eivät lukemalla muutu. 

Myös sävelkorvaa voi kehittää, ellei kuulu hyvin harvinaiseen ryhmään, joka ei hahmota lainkaan sävelkorkeuksia.

Kyseessä on samantapainen erityisryhmä kuin värisokeat, joten voimme luottavaisin mielin sanoa musiikin olevan harjoiteltavissa.

Vain tiettyyn rajaan saakka. Ihan tieteellisissä tutkimuksissakin on osoitettu, että harjoittelemalla ei voi saavuttaa samanlaista säveltarkkuutta kuin luontaisen musikaalisen lahjakkuuden avulla voi. Tarvitaan sekä lahjakkuutta että harjoittelua, jotta voi saavuttaa ns. täydellisen sävelpuhtauden ilman absoluuttista sävelkorvaa. Pelkällä harjoittelulla siihen ei pääsee, mutta pelkällä lahjakkuudella voi päästäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Perusteilla ei kovin pitkälle pötkitä. terveisin analyyttinen geometria 4, kaikki muut 8-9

Onko lapsilla nykyään geometriaa? Matematiikka on pitkälti päättelykykyä.

Eri

Onnekseni matematiikka ei ole pitkälti päättelykykyä. Matematiikkaa voi oppia ihan mekaanisesti.

En tykkää päättelystä. Olen diplomi-insinööri ja matikka oli mieliaineeni.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä23337 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Kuule,mulla oli koko läpi kouluajan matikka nelonen,joka hemmetin kesä suoritin ehtoja ja kaksikin kertaa jopa. Inhosn ja vihasin matikkaa kun en osannut! En vieläkään osaa laskea,mutta jotenkin olen pärjännyt. Tilastotieteet teki tiukkaa mutta jotenkin niistäkin selvisin,huolimatta nelosen matikasta.

Hyvä, että olet sinnikkäästi jaksanut! Juuri sun kaltaiset tarvitsevat ajoissa tukea, jottei matkasta tulisi noin hankalaa. Ehket edes vihaisi matikkaa noin paljon, jos olisit saanut apua. Pointti olikin siinä, että oppia voi, jos saa säännöllistä tukea ja apua :)

En ole tuo jolle vastasit, mutta itselläni on samanlainen tausta matematiikassa eli pitkä rivi vitosia ja nelosia. Kyllä minua yritettiin auttaa, olen ollut paljon tukiopetuksessa, mutta ei siitä mitään apua ole loppujenlopuksi ollut. Näin jälkeenpäin ajateltuna ongelmana on ollut ainakin huono työmuisti, ja sen vaikutus ongelmanratkaisuun. En kykene siis pitämään numeroita mielessäni, eli yksinkertainenkin laskutoimitus 17+39 on vaikea koska en pysty pitämään mielessäni kaikkia laskutoimitukseen tarkoitettavia komponentteja. Sen lisäksi numerot vaihtavat usein mielessä paikkaa, saatan usein tällä palstallakin kirjoittaa numerovarmistuksen väärässä järjestyksessä.