Miksi toisille vanhemmille on ok että lapset saavat kokeista 4-6?

Vierailija kirjoitti:

Ei nelkun lapsella ole kympin vanhempia. Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu.

Älykkyys on perinnöllistä, laiskuus opittua.

Kyllä voi olla kympin vanhemmat, jos on adoptiolapsi. Siitä syntyykin aika mielenkiintoinen kuvio, kun vanhemmilla riittää kapasiteettia, mutta lapsella ei. Siinä ei kotoa opittu malli ja kannustus paljoa auta, ainakaan niin että saisi oikeasti hyviä numeroita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä23337 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Kuule,mulla oli koko läpi kouluajan matikka nelonen,joka hemmetin kesä suoritin ehtoja ja kaksikin kertaa jopa. Inhosn ja vihasin matikkaa kun en osannut! En vieläkään osaa laskea,mutta jotenkin olen pärjännyt. Tilastotieteet teki tiukkaa mutta jotenkin niistäkin selvisin,huolimatta nelosen matikasta.

Hyvä, että olet sinnikkäästi jaksanut! Juuri sun kaltaiset tarvitsevat ajoissa tukea, jottei matkasta tulisi noin hankalaa. Ehket edes vihaisi matikkaa noin paljon, jos olisit saanut apua. Pointti olikin siinä, että oppia voi, jos saa säännöllistä tukea ja apua :)

En ole tuo jolle vastasit, mutta itselläni on samanlainen tausta matematiikassa eli pitkä rivi vitosia ja nelosia. Kyllä minua yritettiin auttaa, olen ollut paljon tukiopetuksessa, mutta ei siitä mitään apua ole loppujenlopuksi ollut. Näin jälkeenpäin ajateltuna ongelmana on ollut ainakin huono työmuisti, ja sen vaikutus ongelmanratkaisuun. En kykene siis pitämään numeroita mielessäni, eli yksinkertainenkin laskutoimitus 17+39 on vaikea koska en pysty pitämään mielessäni kaikkia laskutoimitukseen tarkoitettavia komponentteja. Sen lisäksi numerot vaihtavat usein mielessä paikkaa, saatan usein tällä palstallakin kirjoittaa numerovarmistuksen väärässä järjestyksessä.

Mulla on sama dyskalkulian muoto! Kuulostaa erittäin tutulta. Pidän suunnilleen yli-ihmisinä niitä normaaleja henkilöitä, joilla pysyy numerot mielessä ...... muutoin päättelykyky ei ole edes ihan kehnoimmasta päästä ja geometria ollut se mistä saanut jopa hyvän arvosanan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä23337 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Kuule,mulla oli koko läpi kouluajan matikka nelonen,joka hemmetin kesä suoritin ehtoja ja kaksikin kertaa jopa. Inhosn ja vihasin matikkaa kun en osannut! En vieläkään osaa laskea,mutta jotenkin olen pärjännyt. Tilastotieteet teki tiukkaa mutta jotenkin niistäkin selvisin,huolimatta nelosen matikasta.

Hyvä, että olet sinnikkäästi jaksanut! Juuri sun kaltaiset tarvitsevat ajoissa tukea, jottei matkasta tulisi noin hankalaa. Ehket edes vihaisi matikkaa noin paljon, jos olisit saanut apua. Pointti olikin siinä, että oppia voi, jos saa säännöllistä tukea ja apua :)

En ole tuo jolle vastasit, mutta itselläni on samanlainen tausta matematiikassa eli pitkä rivi vitosia ja nelosia. Kyllä minua yritettiin auttaa, olen ollut paljon tukiopetuksessa, mutta ei siitä mitään apua ole loppujenlopuksi ollut. Näin jälkeenpäin ajateltuna ongelmana on ollut ainakin huono työmuisti, ja sen vaikutus ongelmanratkaisuun. En kykene siis pitämään numeroita mielessäni, eli yksinkertainenkin laskutoimitus 17+39 on vaikea koska en pysty pitämään mielessäni kaikkia laskutoimitukseen tarkoitettavia komponentteja. Sen lisäksi numerot vaihtavat usein mielessä paikkaa, saatan usein tällä palstallakin kirjoittaa numerovarmistuksen väärässä järjestyksessä.

Mulla on sama dyskalkulian muoto! Kuulostaa erittäin tutulta. Pidän suunnilleen yli-ihmisinä niitä normaaleja henkilöitä, joilla pysyy numerot mielessä ...... muutoin päättelykyky ei ole edes ihan kehnoimmasta päästä ja geometria ollut se mistä saanut jopa hyvän arvosanan

Ohis. Mulle on täysin mahdotonta pitää mielessä vaikka puhelinnumeroa niin kauan että saan sen näpyteltyä, mutta kuviopäättelytestien mukaan olen Mensa-tasoa, ja koulussa kympin oppilas.

Pitkä matikka meni ihan hyvin, kun oli paljon suttupaperia ulottuvilla, tosin huolimattomuusvirheistä lähti matkan varrella usein pisteitä. Mutta edelleen huomaan, että kalkulointi onnistuu mieheltä (ja jo lapsiltakin) paremmin kuin minulta. Vihaan esimerkiksi laskujen maksamista, kun viitteitä on vaikea kirjoittaa.