Miksi toisille vanhemmille on ok että lapset saavat kokeista 4-6?

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Ei se ole ok. Mutta minkäs teet, kun ei pysy asiat päässä. En mä voi sinne kokeeseen mennä lapsen puolesta kirjoittamaan vastauksia.

Kuutonen on aivan hyvä numero. Sehän tarkoittaa, että läpi meni.

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Voi, minä tiedän ihan täsmälleen mitä on kehua toista lasta "joo kyllä seiska on ihan hyvä" ja lohdutella toista "hei kyllä se 10- on tosi hyvä sekin!"

Heillä nyt sattumoisin on ihan todella erilaiset oppimisvalmiudet.

KAIKKI eivät ole 10 oppilaita SIKSI. Olet typerä kun näet tuollaisesta päänvaivaa.

Erityislapset voivat saada noita numeroita, vaikka lukisivat viikon. Se pitää vain hyväksyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Perusteilla ei kovin pitkälle pötkitä. terveisin analyyttinen geometria 4, kaikki muut 8-9

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Onko dyskalkulia sairaus? Ei, se on ominaisuus. Tunnistetaanko se kaikilta? Ei todellakaan. Voiko siitä olla erilaisia muotoja? Voi.

Siihen päälle minäkäsitys, mindset, muut oppimis- ja motivaatioteoriat...

Ei nelkun lapsella ole kympin vanhempia. Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu.

Älykkyys on perinnöllistä, laiskuus opittua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Ja sulla ei ole mitään käsitystä todellisuudesta. Moni hyvin menestyvä oppilaskin kompastuu matematiikkaan tai kieliin. Eikä suurimmalla osalla ole minkäänlaisia terveysrajoitteita. 

Minkä minä sille voin, ettei lapselle ole suotu laulun lahjaa? Eikä se muuksi muutu vaikka hän lukisi 24/7.

Ne toiset rakastavat lapsiaan muilla perusteilla kuin koulumenestyksen vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne toiset vanhemmat ymmärtävät, että kaikki eivät ole lahjakkaita kaikessa. Esimerkiksi matematiikkaa ei opi vaikka kuinka lukisi, jos ei siihen ole taipumuksia. 

Sä olet pakosti provo! Jos ei ole sairautta, jokainen oppii matikasta ainakin perusteet. Sama pätee muihinkin kouluaineisiin, jos ei siis ole joitain terveysrajoitteita. Jotkut selviää pelkällä lahjakkuudella, mutta monien on pakko harjoitella.

Onko dyskalkulia sairaus? Ei, se on ominaisuus. Tunnistetaanko se kaikilta? Ei todellakaan. Voiko siitä olla erilaisia muotoja? Voi.

Siihen päälle minäkäsitys, mindset, muut oppimis- ja motivaatioteoriat...

No täähän on täysin eri asia. Tää on terveysrajoite, joka hankaloittaa selvästi oppimista, vaikkei sairaus olekaan. Tunnen silti monia vanhempia, jotka torppaa lastensa mahdollisuutensa luulemalla, ettei jotain opi, jos ei ole lahjakas. Monet lapset tarvitsevat paljon vanhemman tukea ja säännöllistä harjoittelua oppiakseen. Tästä on omakohtaista kokemusta. Jos vanhempi jättää tällaisen oman onnen nojaan eikä edes vaadi mitään, ei silloin voi oppiakaan. Ja tämä ei päde tapauksiin, joissa lapsella on terveysrajoitteita.

Lahjakkuus on laiskojen keksintö.

Nuo numerot ovat hyväksyttäviä, jos on jokin oppimis- tai tarkkaavaisuushäiriö tai vastaava.

Mun lapsella olis ollu vaan 6-7, jollen olisi panostanut paljon hänen valmentamiseensa.

Tein hänelle matikan tehtäviä ja kuulustelin hissaa, bilsaa jne. Todella paljon työtä mulle.

Tällä tavalla lapseni pääsi jatko-opintoihin. Muuten ei olisi päässyt.

Nyt menee omillaan lukiossa toista vuotta.

Joo kun olisikin numeroita mutta kun ei ole kuin pisteitä joista ei tiedä onko hyvä vai huono, maksimi pistemäärä 20 tai 30. Ja todistukseenkin numerot tulee vasta viidennen keväällä, se on ihan syvältä. Mitään ne sanalliset arvostelut ei lapselle kerro kun ei kerro aikuisellekaan kun ne on ympäripyöreää diibadaabaa, miten sellaisesta parantaa.

Syrjäytyneiden pitkäaikaistyöttömien joukossa on hyvin monia entisiä kympin tyttöjä ja poikia. Ei koulumenetys ole minkäänlainen takuu siitä, että ihmistä odottaisi hyvä elämä aikuisena.

Miehen isä oli 5-6 arvosanoja saava eikä päässyt edes korkeakouluun. Miehen äiti oli 7-8 arvosanoja saava mies ei koskaan saanut 9 puokkia huonompaa numeroa. Heikoista vanhemmista kasvoi huippuälykkö

Kokeen arvosana ei ole se olennaisin asia vaan se on että mitä todellisuudessa osaa. Kokeeseen lukemalla voidaan keinotekoisesti päästä tilanteeseen jossa oppilas saa paremman arvosanan kuin todellisella osaamisellaan saisi. Tämä tarkoittaa siis sitä että jos samasta asiasta pidettäisiin puolen vuoden päästä koe on todennäköistä että oppilas ei muistaisi kaikkia asioita.