Jos kumppani ja ystävä eivät tulisi toimeen
Kuvitelkaapa tällainen tilanne: Sinulla on erittäin läheinen pitkäaikainen ystävä. Lisäksi sinulla on hyvä ja toimiva parisuhde, asutte yhdessä kumppanin kanssa. Ystäväsi ja kumppanisi persoonallisuudet eivät kuitenkaan kohtaa, kumpikaan heistä ei pidä toisistaan. Kumpikaan ei myöskään ole kiinnostunut tekemään tuttavuutta toisen kanssa. Mitä teette vai teettekö mitään?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on tuntunut tosi pahalta jos kaveri on arvostellut puolisonvalintaani, vaikka sitten jälkikäteen jotain eksää. Parinvalinta ei vaan kuulu ulkopuolisille! Ja aika on näyttänyt että ystäviin ei loppujen lopuksi voi aina luottaa. He jättävät kun elämäntilanteet muuttuu tai muuten vaan ei huvita enää olla niin läheistä ystävää. Puoliso taas on se kenen kanssa elämä ja arki todella jaetaan, ja toki nekin suhteet voi päättyä, mutta niissä ero on sentään aina selkeä ja olettamus on että kun ollaan yhdessä niin sitten todella myös ollaan, ja luottamus toiseen on 100%. Toki tämä eksä jota kaverini arvosteli oli huono valinta minulle, mutta ei kaveri tiennyt niitä syitä eroon kunnolla, hän vain käsittääkseni arvosteli ensivaikutelmaa, ulkonäköä yms. pinnallisempaa. Ja ne on täysin makuasioita. Osa tykkää rempseämmistä ihmisistä, osa hiljaisemmista jne. Tuon vielä tavallaan ehkä ymmärtää silti koska luonteen vinoumat voi joku vaistota jo alussa, mutta sitten kun seuraavaankin kumppaniin suhtaudutaan nihkeästi jo ennen tapaamista koska minuun ei luoteta tai minua ei arvosteta, niin ei kiitos. Kaverit ja miehet erillään.
Parinvalintasi kuuluu niin kauan ulkopuolisille, kuin mitä siinä asiasta vaahtoat. Tosin minulle ystäväni eivät ole mitään ulkopuolisia, vaan ystäviä, joista osa on ollut jo aikaa ennen miestäni eli yli 40 vuotta. Kuuntelen heitä hyvinkin tarkkaan, sillä he tuntevat minut, vanhempani, sisarukseni ja osan sukuanikin
Jostakin syystä ystäväni eivät ole ikinä arvostelleet niin muita naispuolisia ystäviäni kuin miespuolisiakaan ystäviä. Myöskään minä en ole arvostellut muiden ystäviä tai miehiä. Erään vanhan ystäväni avioliitto ja perhe-elämä loppui rumasti miehen vieraissa käymiseen. Vaikka mies ikävästi käyttäytyikin ja ystäväni sydämensä minulle avasi juurta jaksaen, niin en arvostellut miestä. Kun mies jossakin vaiheessa tuli vastaani, niin juttelimme mukavasti kuten ennenkin. Mies oli siitä asiasta exäänsä, eli ystävääni kiittänyt ja niinhän sen pitää mennäkin, ei mies ole tehnyt minulle mitään pahaa. Hänen ja ystäväni asiat ovat heidän ja kaveruutemme on jo eri asia.
Sitä en myöskään ymmärrä, että jotkut ovat ystäviensä muista ystävistä mustasukkaisia tai yrittävät jopa omia ystävän itselleen. Sellainen ystävyys ei ole koskaan normaalia aikuisilla ihmisillä. Ehkä teineillä se on juuri ja juuri ok, mutta ei muille. Jokaisen elämä on omaa ja jokaisella saa olla vaikka kymmenen hyvää ystävää. Ystävien määrä ei kuulu kenellekään ja ystävyyttä ei tarvitse selitellä muille ystäville.
Sen verran olen vaahdonnut että eroa aikanaan surrut ja muutenkin elämässä oli vaikea vaihde. Olin myös vihainen eksän käytöksestä. Mutta kaverini ei arvostellut tuota eksässä, vaan enemmän ulkoisia ominaisuuksia ja olemusta. Arvosteli miestäni=arvosteli minua. Ei ole kunnioittavaa käytöstä. Itse koen myös että kaverit ovat ulkopuolisia suhteesta. Kaverisuhde on minun ja kaverin välinen, parisuhde minun ja miehen. Pakko myöntää että minulla on kyllä muitakin luottamusvaikeuksia ystävien suhteen, monesti olen saanut kokea että he eivät ole rinnalla tai alkavat juuri noin arvostelemaan, mistä en pidä.
Kaveri on kaveri, ystävä on paljon paljon enemmän. Kaverin kanssa puhutaan keveitä asioita, ystävän kanssa enemmän. Kaverista voi tulla ystävä jos molemmat niin tuntevat.
Juuri noin minäkin käyttäydyn, en arvostele muiden asioita. Mutta jotkut eivät ole käyttäytyneet samalla tavoin minua kohtaan. Avaan sydäntä ja perään tulee haukut valinnasta. Tokihan kommentoija tajuaa että jos haukut miestä johon minulla oli tunteita, haukut myös samalla vähän minua? Et ainakaan arvosta, jos sanot ääneen vähän töykeitä kommentteja.