Lue keskustelun säännöt.
Avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta
02.05.2019 |
Kuusikko valtaa elintilan muilta lajikkeilta kunnes ihminen tai metsäpalo tai myrsky aukkohakkaa metsän. Vasta sitten metsän aluskasvillisuus saa taas valoa ja muut puulajit elintilaa. Myös pölyttäjät ja kukat ja marjat ja perhoset ja linnut saa at elintilaa.
Kommentit (164)
lisää avohakkuuta luonto tarvitsee kirjoitti:
Aika moni kasvilaji tarvitsee valoa yhteyttämiseen.
Valottoman kuusikon juurella ei kasva edes sammal.
Jos halutaan lisätä luonnon monimuotoisuutta eli rikastuttaa kasvien ja eläinlajien määrää, avohakkuu on todellakin paras keino siihen.
Myös lintujen määrä lisääntyy, hyönteisten ja pölyttäjien määrä lisääntyy koska kukkivat kasvit pääsevät valossa kasvamaan ja lisääntymään.
Faktat eivät tue väitteitäsi, päinvastoin. Mutta jatka toki satuiluasi. t. ekologin koulutuksen saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihailtu sekametsä on siis hetkellinen olotila jossa kuusikko on tukahduttamassa muut lajit. Se luonnon omaa taistelua elintilasta ja vahvin voittaa. Monimuotoisuus ei ole luonnon päämäärä. Yksinvaltias kuusikko valtaa kaiken kunnes kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Vasta sitten monimuotoisuus saa elintilaa.
Ihminen voi suojella monimuotoisuutta lisäämällä aukkohakkuita.
Töllinperän metsäkoulun kasvatti ei ole tainnut nähdä oikeaa vanhaa aarniometsää? Ota selvää ja lue asioista.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, kaikki koskemattomat metsät olisivat pelkkää kuusikkoa jos asia olisi noin yksinkertainen, vaan eivätpä ole. Ei metsä ihmistä tarvitse, mutta ihminen tarvitsee metsää (muuhunkin kuin selluksi).
Ei metsä ihmistä tarvitsekaan. Mitta jos puhutaan monimuotoisuuden lisäämisestä metsässä, siihen kyllä avohakkuu auttaa.
Luonnossa monimuotoisuuden kierto on hidasta. Kuusi elää 300 vuotiaaksi ja oikeasti lopulta peittää muut lajit alleen. Koivu kasvaa nopeasti ja täyttää avoimet valoisat alueet . Kymmenvuotias koivu on jo kymmenmetrinen kun taas samanikäinen kuusi tuskin parimetrinen.
Kuusi vaan ei menesty kaikilla maalajeilla.
Ns aarniometsissä eli luonnontilaan jätetyissä metsissä lajien määrä on yleisesti suppeampi kuin talousmetsissä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta talousmetsä on siis paljon parempi kuin kuin koskematon metsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen sellulobbausketjuja täällä on tänään? Maanista avohakkuiden ihastelua, suoranaista valehtelua että metsä, tuhansia vuosia vanha metsä, kaipaisi jotain myllerrystä toimiakseen. Hirveää kukkua. Jokainen istutusmetsässä käynyt pystyy toteamaan puisto-osaston olleen paikalla.
Ja energia metsä varmaan hyvin monimuotoinen; saahan siitä osinkoa taskuunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, kaikki koskemattomat metsät olisivat pelkkää kuusikkoa jos asia olisi noin yksinkertainen, vaan eivätpä ole. Ei metsä ihmistä tarvitse, mutta ihminen tarvitsee metsää (muuhunkin kuin selluksi).
Wikipedian mukaankin suomalaiset vanhat metsät ja myös ns aarniometsät ovat muuttuneet kuusikoiksi. Ilman ihmisen puuttumista asiaan.
Ja vanhassa Aarnio.etsässä lajien määrä on suppeampi kuin talousmetsässä. Wikipedia.
Ja aarniometsät Suomessa muuttuneet kuusikoiksi. Wikipedia.
Kuusikko peittää muut puulajit alleen .Wikipedia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ikivanha metsä kaipaakaan ihmistä " toimiakseen" . Mutta ikivanha suomalaismetsä ei todellakaan ole monimuotoinen.
Jos puhutaan monimuotoisuuden vaalimisesta suomalaismetsissä, siihen vaalimiseen tarvitaan avohakkuuta. 😊 Avohakkuu suo elinmahdollisuuksia useammalle kasvi ja eläinlajille.
Avohakkuu voidaan jättää myös metsäpalon tehtäväksi, siinä kyllä aika moni eläinlapsiparka saattaa menettää henkensä.
Laajoja metsäpaloja onkin monissa maissa joissa paljon koskematonta erämaata. Siinä sitten hiilidioksidin määrää ilmassa ihmetellään
Vanhoja metsiä ollut hiukan 70 luvulla ja melko pitkälti helpommat kohteet jo hakattu jo lähes kolmeen kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Metsän uudistumiselle avohakkuu on paras keino.
Kuusi valtaa elintilan muilta puulajeilta. Sekametsä on vain hetkellinen, prosessi jossa kuusikko on valtaamassa elintilan lehtipuilta. Synkkä ja valoton kuusikko vie elintilan lopulta myös omilta lapsosiltaan, kuusen taimi ei pysty itämään valottomassa maassa. Myös kuusen omat alaokdat kuolevat valon puutteeseen.
Kunnes metsäpalo tai myrsky tai ihminen aukkohakkaa metsän ja antaa luonnon monimuotoisuuden uudistumiselle uuden mahdollisuuden. Lehtipuidenkin siemenet saa taas valoa ja voivat itää.
Semmoinen aivop*etu.
Sehän riippuu ihan maaperän ominaisuuksista (kosteus, maajaji, ravinteet) että minkälainen puusto kasvaa. Ja kostealle, rehevälle kuusivaltaiselle metsälle avohakkuu ei ole luontainen uudistumistapa. Kuusikoissa pienaukkodynamiikka on huomattavasti luonteenomaisempi ja metsäpaloja tällaisilla alueilla on vain 200-1000v välein. Suomen vaaraantuneet lajit ovat suurimmaksi osaksi vanhojen metsien lajeja, joilla ei nuorten metsien ja hakkuualojen keskellä ole enää elintilaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen sellulobbausketjuja täällä on tänään? Maanista avohakkuiden ihastelua, suoranaista valehtelua että metsä, tuhansia vuosia vanha metsä, kaipaisi jotain myllerrystä toimiakseen. Hirveää kukkua. Jokainen istutusmetsässä käynyt pystyy toteamaan puisto-osaston olleen paikalla.
Joo tulee kyllä vahvasti fiilis, että metsäteollisuudella on lobbaus päällä. Ihan käsittämätöntä jorinaa, jolla ei minkäänlaisia tieteellisiä perusteita. No mutta ei sillä, kivahan se ois työkseen trollata Vauva-palstalla😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
parempi avohakkuu kuin metsäpalo kirjoitti:
Ei ikivanha metsä kaipaakaan ihmistä " toimiakseen" . Mutta ikivanha suomalaismetsä ei todellakaan ole monimuotoinen.
Jos puhutaan monimuotoisuuden vaalimisesta suomalaismetsissä, siihen vaalimiseen tarvitaan avohakkuuta. 😊 Avohakkuu suo elinmahdollisuuksia useammalle kasvi ja eläinlajille.
Avohakkuu voidaan jättää myös metsäpalon tehtäväksi, siinä kyllä aika moni eläinlapsiparka saattaa menettää henkensä.
Laajoja metsäpaloja onkin monissa maissa joissa paljon koskematonta erämaata. Siinä sitten hiilidioksidin määrää ilmassa ihmetellään
Kyllä😂😂 Stora Enso eläinvauvojen puolesta! Not all herpes wear capes! Hakkauta Sinäkin metsäsi NYT, tai käytännössä olet syyllinen Bambin äidin kuolemaan! 🤣
Voi hyvä päivä...
Periaatteessa voi olla, että avohakkuu lisää monimuotoisuutta. Mutta se edellyttäisi sitä, että avohakkuita olisi vähemmän kuin nyt on, ja hakkuun jälkeen istutettaisiin sekametsä. Nykytilanteessa kaikki metsät avohakataan, ja vieläpä keskenkasvuisina jonka jälkeen istutetaan yhden lajin metsä. Esimerkiksi meidän kylän metsät ovat lähes kaikki 0 - 40 vuotiaita kuusikoita. Metsistä on tullut tasaikäisiä yhden puulajin kasvattamoja.
Ap on oikeassa siinä, että suomalaiset aarniometsät ovat aina kuusivaltaisia ja aikaa myöden kuusi valtaa elintilan muilta puilta. Toki on muistettava, että osa eliölajeista ei nimenomaan pärjää ilman tuollaisia luonnontilaisia vanhoja metsiä ja lahopuita. En siis ota tähän luonnon yksipuolistumiseen kantaa, tietyt lajit voivat ikimetsissä hyvin, tietyt eivät. Naurattaa kuitenkin citytolvanat jotka luulevat että se oman pururadan viimeksi 80-luvulla hakattu metsä on luonnontilainen ikimetsä, ja että siltä Suomessa on muinoin näyttänyt, ja tulisi näyttämään, jos ihmisen kädenjälki häviäisi. Mäntyjen ja kuusien seassa kasvaisi iloisesti mustikanvarvut, siellä täällä olisi koivikkoja. Suuri osa suomalaisista ei ole edes nähnyt livenä metsää, jota ei olisi sataan vuoteen hakattu. Ei aarniometsissäkään mitään vikaa ole, mutta toivoisin, että ihmiset tutustuivat asioihin ennen kuin esittävät kärkkäitä mielipiteitä hakkuista suuntaan tai toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ns aarniometsissä eli luonnontilaan jätetyissä metsissä lajien määrä on yleisesti suppeampi kuin talousmetsissä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta talousmetsä on siis paljon parempi kuin kuin koskematon metsä.
Vanhassa metsässä elävät eri lajit kuin nuoressa, jos talousmetsään jätetään lahopuuta ja riistatiheikköjä voi sekin olla monimuotoinen, mutta siellä elävät silti eri lajit kuin vanhassa metsässä.
Avohakkuu ei edes ole niin rankka toimenpide kuin ennen vanhaan tehty kaskeaminen.
Poltettiin metsää matalaksi ja viljeltiin plänttiä pari vuotta. Kun ravinteet oli käytetty, niin kaskettiin lisää.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, kaikki koskemattomat metsät olisivat pelkkää kuusikkoa jos asia olisi noin yksinkertainen, vaan eivätpä ole. Ei metsä ihmistä tarvitse, mutta ihminen tarvitsee metsää (muuhunkin kuin selluksi).
Voitko osoittaa Suomesta yhdenkin aarniometsän, joka ei olisi kuusikkoa? Vai tarkoittaako "koskematon metsä" sinulle sukusi metsälänttiä, joka on hakattu viimeksi isoisäsi nuoruudessa?
Höpö höpö, kaikki koskemattomat metsät olisivat pelkkää kuusikkoa jos asia olisi noin yksinkertainen, vaan eivätpä ole. Ei metsä ihmistä tarvitse, mutta ihminen tarvitsee metsää (muuhunkin kuin selluksi).