Lesken asumisoikeus, ositus, perinnönjako ym. asioita (termit ei ihan hallussa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapset omistaa osan talosta, ottakaa yhteys lakimieheen ja vaatikaa omaa osuus talosta. Tuolloin lesken on muutettava talosta ja talo laitetaan myyntiin.

Sairaaloista ahneutta, mitä muuta tuo voi olla häätää leski omistamastaan asunnosta perillisten ahneuden vuoksi.

Onko kyseessä hyvätuloinen perillinen, nämä on just niitä kaikkein pahimpia joilla ei ole alkeellisintakaan omaatuntoa eikä kunnoitusta vanhempiaan kohtaan.

Niinpä. Kyseessä on kuitenkin oman vanhemman puoliso joka on nyt jäänyt yksin. Suruissaan ja yksinäisenä, oman kotinsa vielä haluaisi pitää ja täällä neuvotaan ottamaan lakimieheen yhteyttä. Joku nuori aloittamassa opiskelun ja tarvitsisi asunnon, miten tulee edes mieleen alkaa kytätä tuota toisen kotia? Eikö asiaa voi mitenkään muuten hoitaa, inhimillisesti?

Niin, eihän isosta talosta tietenkään liikene yhtä huonetta opiskelijalle, joka kaikenlisäksi maksaisi asumisesta. Kukaan ei käsittääkseni ole leskeä häätämässä mihinkään. Lukutaito.

Lesken asumisoikeus tarkoittaa sitä, että leskellä on hallintaoikeus koko asuntoon (taloon). Se, jolla on hallintaoikeus saa yksin päättää ketä siinä talossa asuu.

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Jos on kyse avioleskestä, hänellä on asumisoikeus asuntoon. Sitä eivät voi lapset häneltä vaatimuksillaan pois saada. Eri asia, jos on avoleski.

Avio. Mutta eikö lesken pitäisi maksaa lapsille heidän osuutensa, vaikka miten jäisi asumaan taloonsa. Lapsethan perivät puolet ja leski puolet. Miksi leski saisi kaiken 100%?

Laissa on määritelty tämä asia. Avioleskellä on elinikäinen asumisoikeus asuntoon. Omistusosuudet voi silti olla lapsilla, mutta heillä ei ole oikeutta vaatia asunnon myyntiä, ellei leski sitä halua tai hänellä ei ole muuta asunnoksi kelpaavaa.

Eihän asuntoa ole pakko myydä eikä lesken muuttaa mihinkään, jos maksaa lapsille heidän osuutensa. Eikö niin?

Ei tarvitse maksaa mitään. Leskellä on asumisoikeus, eikä sitä tarvitse lapsilta ostaa. Se on laissa hänelle turvattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapset omistaa osan talosta, ottakaa yhteys lakimieheen ja vaatikaa omaa osuus talosta. Tuolloin lesken on muutettava talosta ja talo laitetaan myyntiin.

Sairaaloista ahneutta, mitä muuta tuo voi olla häätää leski omistamastaan asunnosta perillisten ahneuden vuoksi.

Onko kyseessä hyvätuloinen perillinen, nämä on just niitä kaikkein pahimpia joilla ei ole alkeellisintakaan omaatuntoa eikä kunnoitusta vanhempiaan kohtaan.

Lukutaitoa peräänkuulutan sinullekin. Leskeä ei olla häätämässä mihinkään. Opiskelija ottaisi yhden huoneen ja maksaisi kulunsa itse. Sinusta siis on ahneutta se, että lapset haluaisivat jotain muistoksi, olihan se myös aikoinaan heidän kotinsa. Lapset ahneita, jep. 

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Jos on kyse avioleskestä, hänellä on asumisoikeus asuntoon. Sitä eivät voi lapset häneltä vaatimuksillaan pois saada. Eri asia, jos on avoleski.

Avio. Mutta eikö lesken pitäisi maksaa lapsille heidän osuutensa, vaikka miten jäisi asumaan taloonsa. Lapsethan perivät puolet ja leski puolet. Miksi leski saisi kaiken 100%?

Laissa on määritelty tämä asia. Avioleskellä on elinikäinen asumisoikeus asuntoon. Omistusosuudet voi silti olla lapsilla, mutta heillä ei ole oikeutta vaatia asunnon myyntiä, ellei leski sitä halua tai hänellä ei ole muuta asunnoksi kelpaavaa.

Eihän asuntoa ole pakko myydä eikä lesken muuttaa mihinkään, jos maksaa lapsille heidän osuutensa. Eikö niin?

Ei sen tarvi mitaan maksaa. Elinikainen asumisoikeus tarkoittaa nimenomaan sita, etta han saa asua siella kuolemaansa asti (vaikka ei omistakaan 100%). Eika tarvitse maksaa kenellekaan mitaan "osia" mistaan. Lasten perinto konkretisoituu siis lesken kuoltua. 

Ja jos nyt joku perillisista haluaa tunkea sinne asumaan niin sen pitaa tapahtua lesken luvalla. 

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Jos on kyse avioleskestä, hänellä on asumisoikeus asuntoon. Sitä eivät voi lapset häneltä vaatimuksillaan pois saada. Eri asia, jos on avoleski.

Avio. Mutta eikö lesken pitäisi maksaa lapsille heidän osuutensa, vaikka miten jäisi asumaan taloonsa. Lapsethan perivät puolet ja leski puolet. Miksi leski saisi kaiken 100%?

Laissa on määritelty tämä asia. Avioleskellä on elinikäinen asumisoikeus asuntoon. Omistusosuudet voi silti olla lapsilla, mutta heillä ei ole oikeutta vaatia asunnon myyntiä, ellei leski sitä halua tai hänellä ei ole muuta asunnoksi kelpaavaa.

Kai ne perilliset voi oman osuutensa myydä, mutta eihän kukaan osta puolikasta asuntoa johon kolmannella osapuolella on ilmainen elinikäinen käyttöoikeus.

Tai kyllä ehkä ostaakin, mutta vain murto-osalla käyvästä markkinahinnasta.

Polka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Jos on kyse avioleskestä, hänellä on asumisoikeus asuntoon. Sitä eivät voi lapset häneltä vaatimuksillaan pois saada. Eri asia, jos on avoleski.

Avio. Mutta eikö lesken pitäisi maksaa lapsille heidän osuutensa, vaikka miten jäisi asumaan taloonsa. Lapsethan perivät puolet ja leski puolet. Miksi leski saisi kaiken 100%?

Laissa on määritelty tämä asia. Avioleskellä on elinikäinen asumisoikeus asuntoon. Omistusosuudet voi silti olla lapsilla, mutta heillä ei ole oikeutta vaatia asunnon myyntiä, ellei leski sitä halua tai hänellä ei ole muuta asunnoksi kelpaavaa.

Eihän asuntoa ole pakko myydä eikä lesken muuttaa mihinkään, jos maksaa lapsille heidän osuutensa. Eikö niin?

Ei tarvitse maksaa mitään. Leskellä on asumisoikeus, eikä sitä tarvitse lapsilta ostaa. Se on laissa hänelle turvattu.

Mitä ostaa? Lapsethan ne perivät kuolleen vanhempansa eikä leski. Lapsille ei siis mielestäsi kuulu mitään?

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Jos on kyse avioleskestä, hänellä on asumisoikeus asuntoon. Sitä eivät voi lapset häneltä vaatimuksillaan pois saada. Eri asia, jos on avoleski.

Avio. Mutta eikö lesken pitäisi maksaa lapsille heidän osuutensa, vaikka miten jäisi asumaan taloonsa. Lapsethan perivät puolet ja leski puolet. Miksi leski saisi kaiken 100%?

Lapset ovat saaneet osuutensa jo, koska omistavat osan talosta. Näin on tapana tehdä, jos vainajalta ei jää käteisvaroja, koska leskelle jää asunnon hallintaoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapset omistaa osan talosta, ottakaa yhteys lakimieheen ja vaatikaa omaa osuus talosta. Tuolloin lesken on muutettava talosta ja talo laitetaan myyntiin.

Sairaaloista ahneutta, mitä muuta tuo voi olla häätää leski omistamastaan asunnosta perillisten ahneuden vuoksi.

Onko kyseessä hyvätuloinen perillinen, nämä on just niitä kaikkein pahimpia joilla ei ole alkeellisintakaan omaatuntoa eikä kunnoitusta vanhempiaan kohtaan.

Lukutaitoa peräänkuulutan sinullekin. Leskeä ei olla häätämässä mihinkään. Opiskelija ottaisi yhden huoneen ja maksaisi kulunsa itse. Sinusta siis on ahneutta se, että lapset haluaisivat jotain muistoksi, olihan se myös aikoinaan heidän kotinsa. Lapset ahneita, jep. 

Kun nyt vaan on niin, että lesken asumisoikeus tarkoittaa sitä, että sinne taloon ei ilman sen lesken halua muuta yksikään muu ihminen vaikka maksaisi mitä kuluja. Asia ei liity ahneuteen vaan vain lakiin. Ja se asumisoikeus antaa leskelle oikeuden hallita myös sitä koko kodin irtaimistoa. Arvokkaat tavarat kuten arvotaulut, arvokellot, arvokorut ei kuulu koti-irtaimistoon eikä leskellä ole niihin oikeutta. Ap:n kannattaa hankkia lakimies.

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Jos on kyse avioleskestä, hänellä on asumisoikeus asuntoon. Sitä eivät voi lapset häneltä vaatimuksillaan pois saada. Eri asia, jos on avoleski.

Avio. Mutta eikö lesken pitäisi maksaa lapsille heidän osuutensa, vaikka miten jäisi asumaan taloonsa. Lapsethan perivät puolet ja leski puolet. Miksi leski saisi kaiken 100%?

Laissa on määritelty tämä asia. Avioleskellä on elinikäinen asumisoikeus asuntoon. Omistusosuudet voi silti olla lapsilla, mutta heillä ei ole oikeutta vaatia asunnon myyntiä, ellei leski sitä halua tai hänellä ei ole muuta asunnoksi kelpaavaa.

Eihän asuntoa ole pakko myydä eikä lesken muuttaa mihinkään, jos maksaa lapsille heidän osuutensa. Eikö niin?

Ei tarvitse maksaa mitään. Leskellä on asumisoikeus, eikä sitä tarvitse lapsilta ostaa. Se on laissa hänelle turvattu.

Mitä ostaa? Lapsethan ne perivät kuolleen vanhempansa eikä leski. Lapsille ei siis mielestäsi kuulu mitään?

Yritä nyt tampio tajuta, että lapset ovat jo saaneet osansa. He omistavat osan asunnosta ja se realisoituu heille lesken kuoleman jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Polka kirjoitti:

Jos on kyse avioleskestä, hänellä on asumisoikeus asuntoon. Sitä eivät voi lapset häneltä vaatimuksillaan pois saada. Eri asia, jos on avoleski.

Avio. Mutta eikö lesken pitäisi maksaa lapsille heidän osuutensa, vaikka miten jäisi asumaan taloonsa. Lapsethan perivät puolet ja leski puolet. Miksi leski saisi kaiken 100%?

Laissa on määritelty tämä asia. Avioleskellä on elinikäinen asumisoikeus asuntoon. Omistusosuudet voi silti olla lapsilla, mutta heillä ei ole oikeutta vaatia asunnon myyntiä, ellei leski sitä halua tai hänellä ei ole muuta asunnoksi kelpaavaa.

Eihän asuntoa ole pakko myydä eikä lesken muuttaa mihinkään, jos maksaa lapsille heidän osuutensa. Eikö niin?

Ei tarvitse maksaa mitään. Leskellä on asumisoikeus, eikä sitä tarvitse lapsilta ostaa. Se on laissa hänelle turvattu.

Mitä ostaa? Lapsethan ne perivät kuolleen vanhempansa eikä leski. Lapsille ei siis mielestäsi kuulu mitään?

Yritä nyt tampio tajuta, että lapset ovat jo saaneet osansa. He omistavat osan asunnosta ja se realisoituu heille lesken kuoleman jälkeen.

Itse olet tampio. Kun sanat loppuu alkaa nimittely.

Avioleskellä on asumisoikeus vaikkei omistaisi asunnosta mitään osaa (siinä tapauksessa siis lapset omistaisivat koko asunnon). Olen työssäni törmännyt tällaiseenkin tapaukseen.

Jostain syystä Suomessa juuri koko ajan peräänkuulutetaan VAIN leskenoikeuksia ja korostetaan sitä kodin ja jäämistön täydellistä hallintaoikeutta. Tämä on tässä oppivaisessa maassa saanutkin aikaan sen, että lapsien talouden turvaamisesta (tai muistojen esim muistoesineiden kohdalla) ei olla huolissaan, kuin vaan osoitellaan ahneina perijöinä.

Kuitenkin, jos lapsi menettää varhain toisen vanhempansa, on se äärimmäisen traumaattinen kokemus, varsinkin jos suhde menetettyyn on ollut läheisempi kuin eloon jääneeseen. Sitten alkaa usein se sisarusten kukkotappelu tai ja lesken jonkun suosiminen ja liittoutuminen yhtä vastaan ja soppa on valmis.

Lakimiehet vievät kaiken, jos pesää sorkkii, varoitellaan. Ja ahneitahan he ovatkin. Leski tietää tämän. Ja jos on epäviisas leski, pitää tosiaankin vain ja ainoastaan kaiken itsellään ja huokaa kuinka kiittämättömiä lapset ovat ja älkää tulko haudalle itkemään repliikkejä, jos jälkeläisillä olisi esim isänsä jäämistöön / perintöön tarpeita.

Olisiko jo aika korostaa myös nuorena vanhempansa menettäneiden oikeuksia, jos kohtelu on yksioikoista tai jopa välinpitämätöntä. Almuja voidaan maksella, vaan ei itse perintöä. Moni rakastaa kontrollia.

"Mitään rahaa ei kuulemma jäänyt" - kai sinulle on toimitettu perukirja? Jos olet perillinen, niin et voi olla kuulopuheiden varassa. Mikäli sinulla ei ole varaa, niin kysy neuvoja oikeusaputoimistosta onko perinnönjako tehty oikein.

Jos ja kun on pihalla (häiriköivä eestin kersa),

Täältä saatu vinkkien kirjo kin on sitä luokkaa.

Eli mitä opimme; vauveliin kannattaa laittaa kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä Suomessa juuri koko ajan peräänkuulutetaan VAIN leskenoikeuksia ja korostetaan sitä kodin ja jäämistön täydellistä hallintaoikeutta. Tämä on tässä oppivaisessa maassa saanutkin aikaan sen, että lapsien talouden turvaamisesta (tai muistojen esim muistoesineiden kohdalla) ei olla huolissaan, kuin vaan osoitellaan ahneina perijöinä.

Kuitenkin, jos lapsi menettää varhain toisen vanhempansa, on se äärimmäisen traumaattinen kokemus, varsinkin jos suhde menetettyyn on ollut läheisempi kuin eloon jääneeseen. Sitten alkaa usein se sisarusten kukkotappelu tai ja lesken jonkun suosiminen ja liittoutuminen yhtä vastaan ja soppa on valmis.

Lakimiehet vievät kaiken, jos pesää sorkkii, varoitellaan. Ja ahneitahan he ovatkin. Leski tietää tämän. Ja jos on epäviisas leski, pitää tosiaankin vain ja ainoastaan kaiken itsellään ja huokaa kuinka kiittämättömiä lapset ovat ja älkää tulko haudalle itkemään repliikkejä, jos jälkeläisillä olisi esim isänsä jäämistöön / perintöön tarpeita.

Olisiko jo aika korostaa myös nuorena vanhempansa menettäneiden oikeuksia, jos kohtelu on yksioikoista tai jopa välinpitämätöntä. Almuja voidaan maksella, vaan ei itse perintöä. Moni rakastaa kontrollia.

Parempi olisi, ettei edes jäisi mitään perintöä lapsille riitelyn aiheeksi. Mitä siis ehdotat tapauksessani, jossa lapsiltani kuoli toinen vanhempi? Käteisvaroja ei puolilostani jäänyt, vaan ainoastaan yhdessä omistamamme velkainen talo, josta minä makselen nyt velkoja pois. Osa talosta menee alaikäisten lasten nimiin. Minulla ei ole varaa maksaa lapsia talosta ulos tai menettäisimme kaikki kotimme. Tuntuu kohtuuttomalta, että lapset menettäisivät toisen vanhempansa lisäksi myös kotinsa samassa rytäkässä. Parasta on kaikille säilyttää hyvät välit, ettei tarvitse riidellä perinnön takia. Menetys ja suru on kuitenkin kaikille osapuolille yhtä suuri. Lapset tulevat sitten aikanaan minun jälkeeni saamaan perintönsä.

Vierailija kirjoitti:

"Mitään rahaa ei kuulemma jäänyt" - kai sinulle on toimitettu perukirja? Jos olet perillinen, niin et voi olla kuulopuheiden varassa. Mikäli sinulla ei ole varaa, niin kysy neuvoja oikeusaputoimistosta onko perinnönjako tehty oikein.

Kanneaika on puoli vuotta, joten aloittajan juna meni jo. Kunhan nyt vain ahneuksissaan haluaa kiusata surevaa leskeä.

Lesken elinikäisen asumisoikeuden lisäksi on oikeus hallita jakamatonta kuolinpesää. Siksi lapsille ei sieltä mitään jaeta ennen lesken kuolemaa.

On muuten hyvä laki. Toki ikävää, että talo menettää arvoaan, jos sitä ei osakkaat pysty / halua remontoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mitään rahaa ei kuulemma jäänyt" - kai sinulle on toimitettu perukirja? Jos olet perillinen, niin et voi olla kuulopuheiden varassa. Mikäli sinulla ei ole varaa, niin kysy neuvoja oikeusaputoimistosta onko perinnönjako tehty oikein.

Kanneaika on puoli vuotta, joten aloittajan juna meni jo. Kunhan nyt vain ahneuksissaan haluaa kiusata surevaa leskeä.

Tai sitten suri kuollutta vanhempaansa niin paljon, ettei pystynyt puoliaan pitämään. Leskihän vaan suree, ei lapset. Niinhän? Ole mikä trolli tahansa, niin on aika itsekästä olla antamatta omalle lapselle mitään muistoa, vaikkapa kahvikuppia.

Vierailija kirjoitti:

On muuten hyvä laki. Toki ikävää, että talo menettää arvoaan, jos sitä ei osakkaat pysty / halua remontoida.

Ahaa, eli tässä vaiheessa lasten sitten pitäisi astua kehiin ja alkaa remontoida taloa omilla rahoilla (joita ei välttämättä ole kenlläkään heistä), koska leski piti kaiken.