Lue keskustelun säännöt.
Aloitin ssri lääkityksen ja nyt olo on kamala! Olisko vertaistukea :(
01.05.2019 |
5 päivä menossa, 2 ensimmäistä päivää oli kauheimmat, tuntui että paniikkikohtaus on päällä kokoajan. Minulla siis pelko oireinen ahdistuneisuushäiriö, pelkään sairauksia ja saan itselleni kuviteltua fyysiset oireet.
Lääke aloitettiin 50mg suoraan ja heti pamahti kamala ahdistus ja niiden sairauksien mitä pelkään niin oireet päälle. Tuntuu että kuolen ja sekoan pian. Onko tämä normaalia? Myös niitä haittavaikutuksia on, päätä särkee, väsyttää, näkö sumea muuta. :( kamala vappu!
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Lieneekö sulla eri lääke kuin mulla oli? Määriä ajattelin, kuulostaa isolta. Mä söin keskivaikeaan masennukseen ja yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön essitalopraamia muutaman vuoden. Alkuannos oli 5 mg ja lopullinen hoitotaso 15 mg. Enempää en onneksi tarvinnut, sillä sitten olisi pitänyt vaihtaa lääke toiseksi. Annoksen nostot olivat epämiellyttäviä ja tilanne paheni aina muutamaksi päiväksi. Sitten olo koheni selvästi ja hoitotasossa olo oli hyvä, menin takaisin töihin, harrastin, löysin parisuhteen jne. Terapiassa kävin toki myös. Lopettanut olen kahdesti lisäoireiden kera. Hyvin hitaasti lopettamalla sivuoireista oli vain pientä epämukavuutta.
Mulla taisi olla ihan alussa myös joku muu lääke tarpeen mukaan otettavaksi. Sen jätin pois heti kun pärjäsin ahdistuksen kanssa.
Eri lääkeaineilla on eri vahvuudet. Esim sitalopraamilla tyypilliset 20, 40, 60 mg, essitalopraamilla 5, 10 mg tms. Eri aineita on lukuisia.
"Suomessa käytössä olevia SSRI-lääkkeitä ja niiden kauppanimiä:
• essitalopraami (kauppanimiä: Cipralex, Escitalopram Accord, Escitalopram Actavis, Escitalopram Krka, Escitalopram Navamedic, Escitalopram Orion, Escitalopram Ratiopharm, Escitalopram Sandoz, Esipral)
• fluoksetiini (kauppanimiä: Fluoxetin Mylan, Fluoxetine Vitabalans, Fluoxone, Seromex, Seronil)
• fluvoksamiini (kauppanimi: Fluvosol)
• sertraliini (kauppanimiä: Sertralin Hexal, Sertralin Krka, Sertralin Orion, Sertralin Ratiopharm, Sertraline Accord, Zoloft)
• sitalopraami (kauppanimiä: Citalopram Orion, Citalopram Vitabalans, Citalopram-Ratiopharm, Sepram)
• paroksetiini (kauppanimiä: Optipar, Paroxetin Orion, Seroxat)"
(Wikipedia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin niin yksinkertaisen ihmisen toimintaa napata pilleri.
Miksi ap:lla on noin korkea aloitusannos? Ihan pelottavaa suorastaan. Muistaakseni itselläni oli 10 enkä olisi koskaan nostanut sitä, aivan hirveä lääke. Lopettaminen oli suoraan helvetistä.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin niin yksinkertaisen ihmisen toimintaa napata pilleri.
Yksinkertaisen ihmisen toimintaa olis se että hakisi pelkästään lääkkeet ja pärjäilisi niitten turvin. Tässä keskustelussa useampi lääkkeitä käyttävä on kertonut että on aluksi käyny pitkään terapiassa ja sen jälkeen aloittanu lääkkeet terapian tueksi.
Silloin kun on rankka elämäntilanne päällä, kukaan ihminen ei mene nettiin googlettelemaan ja miettimään lääkkeiden vaikutuksia. Vaan yrittää löytää nopean ratkaisun sellaiseen tilanteeseen, jossa tuntee olevansa täysin jumissa, ja paniikissa. Silloin vastuu on LÄÄKÄRILLÄ joka määrää ihmistä TUNTEMATTA näitä lääkkeita, vaikka tietävät kyllä sivuvaikutuksista. Ei kukaan ahdistunut ihminen ole kiinnostunut sivuvaikutuksista, vaan yrittää vaan äkkiä löytää ulospääsyä pahasta olostaan. No, lääkkeillä se voi onnistua hetkeksi, mutta siinä tilanteessa ei todella ajatukset toimi sillä tavalla kuin pitäisi. Lääkäreitähän tässä pitäisi syyttää, eikä ihmisiä siitä että menee aloittamaan näitä lääkkeitä, joista on jo kirjoitettu paljon. Kenen niitä kirjoituksia pitäisi tutkia: lääkäreiden vai viattomien ihmisten? No lääkäreiden tietenkin. Lääketeollisuus on mätä. Mutta masentunut ihminen ei ehdi ajatella tuollaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
60 prosentilla ihmisistä oireet vähenevät noin kahdessa kuukaudessa.
Lue lisää
https://www.talouselama.fi/uutiset/laaketieteen-arvostetuin-julkaisu-ma…
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap:lla on noin korkea aloitusannos? Ihan pelottavaa suorastaan. Muistaakseni itselläni oli 10 enkä olisi koskaan nostanut sitä, aivan hirveä lääke. Lopettaminen oli suoraan helvetistä.
10 mg sitalopraamia ei ole korkea, essitalopraamilla taas on. Mikä se ap:n käyttämä lääkeaine on? Ei kerro aloituksessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä oon soittanut kriisilinjalle jos on äkillinen paha olo. Hakeutunut keskusteluapuun.
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee masennukseen sertralin 150mg, olantsapiini 20mg, ketipinor 200mg, doxal 50mg. Hieman väsy olo.
Pitää olla muutakin kuin masennus taustalla. Psykoosi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei enää ikinä ssri lääkkeitä minulle, pilasivat koko aivotoiminnan ja tekivät minusta tunteettoman ja tyhjän kuoren, mut hei, ainakaan ei masenna enää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääke pitäisi aloittaa osastohoidossa eikä yksin kotona.
Ei kukaan yksinäinen ihminen kestä niitä ahdistuskohtauksia jotka alussa tulevat itsekeseen ollessaan.
Mulla lukee papereissa, ettei enää sais aloittaa lääkitystä kuin osastolla, koska on tullut todella rajuja fyysisiä oireita. Ei kuulemma ole resursseja, vaan pitäis yksineläjän soittaa apua, jos on mennyt taju ja kouristellut, mitä ei ees tiedä, jos oot tajuton. Meillä on pahoinvointivaltio.
Siis onko tämä oikeasti totta? Mua alkaa pikku hiljaa pelottaa tässä maassa asuminen...:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun on rankka elämäntilanne päällä, kukaan ihminen ei mene nettiin googlettelemaan ja miettimään lääkkeiden vaikutuksia. Vaan yrittää löytää nopean ratkaisun sellaiseen tilanteeseen, jossa tuntee olevansa täysin jumissa, ja paniikissa. Silloin vastuu on LÄÄKÄRILLÄ joka määrää ihmistä TUNTEMATTA näitä lääkkeita, vaikka tietävät kyllä sivuvaikutuksista. Ei kukaan ahdistunut ihminen ole kiinnostunut sivuvaikutuksista, vaan yrittää vaan äkkiä löytää ulospääsyä pahasta olostaan. No, lääkkeillä se voi onnistua hetkeksi, mutta siinä tilanteessa ei todella ajatukset toimi sillä tavalla kuin pitäisi. Lääkäreitähän tässä pitäisi syyttää, eikä ihmisiä siitä että menee aloittamaan näitä lääkkeitä, joista on jo kirjoitettu paljon. Kenen niitä kirjoituksia pitäisi tutkia: lääkäreiden vai viattomien ihmisten? No lääkäreiden tietenkin. Lääketeollisuus on mätä. Mutta masentunut ihminen ei ehdi ajatella tuollaisia.
Älä yleistä. Kyllä mulla oli itsemurha-ajatuksien ja ahdistuksen lomassa sen verran aikaa että tutustuin lääkkeeseen huolella usean päivän ajan ennenkuin sitä aloitin. Tottakai muakin pelottaa ne pitkäaikaset vaikutukset ja nimenomaan sen takia niitä en ole suostunut ottamaan vastaan aikaisemmin. Tuli vaan se vaihe, että joko päätän päiväni tai sitten kokeilen niitä lääkkeitä ensimmäistä kertaa elämässä. Masentunut ihminen ehtii ajatella kyllä vaikka mitä. Ei se ole mikään nopea ratkaisu, että ensin käy vuosikausia juttelemassa jossakin ja sitten vasta ottaa lääkkeet. Nopea ratkaisu siihen pahaan oloon on se että aloittaa lääkkeet eikä edes yritä hoitaa itseään muilla keinoilla. Joskus ne muut keinot vaan ei yksinkertaisesti riitä. En todellakaan ole lääkemyönteinen ihminen, en edes ota Buranaa päänsärkyyn koska en millään haluaisi käyttää lääkkeitä mutta se vihoviimeinenkin kortti on katsottava silloin kun ei ole enää vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan voi olla niin tyhmä että alkaa sekottaa päätään ja kroppaansa noilla lääkkeillä?? Itselläni on sekä paniikki ja ahdistuneisuushäiriö. Kokeilin vuosia sitten pariakin eri lääkettä ja muutuin ihan silmissä zombieksi. Ei enää ikinä
Kun yrittäjämä masentuu, töiden tekeminen tervam juontia, sairauslomalle jääminem tietäisi konkurssia....
Jokainen oksa ja orsi näyttää potentiaaliselta köyden kiinnityspaikalta...
Kuule, siinä tilanteessa kokeilee ihan mitä tahansa, josta voisi olla apua!
Escitalopram Actavis pelasti minun henkeni.
Toki, jos olisi ollut terveyskeskuksella minulle heti juttukaveri ja vielä tsemppaaja työpäiviksikin tarjolla, lääkettä ei olisi tarvittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa aloittaja miettiä kahteen kertaan, ennen kuin koskeekaan näihin lääkkeisiin. Voin allekirjoittaa mm. pysyvät seksuaalihaitat. Minusta tuli lääkkeiden myötä täysin aseksuaali, vaikka ennen seksuaalisuuteni oli todella korkea ja sain orgasmeja helposti. Se on totaalisen poissa. Huomaan myös latistumista tunne-elämässäni, en kykene esimerkiksi rakastumaan ollenkaan. Älykkyys ei ole yhtä terävä, en ole enää yhtä skarppi kuin aiemmin. Kognitiiviset kykyni ovat aiempaa selvästi heikommat. Tällainen olen ollut jo yli kolme vuotta, ja tuskin tilanteeni tästä miksikään muuttuu. Fiilis on erittäin katkera ja surullinen, en voi uskoa että minulle kävi näin. Koko juttu on jotenkin epätodellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun on rankka elämäntilanne päällä, kukaan ihminen ei mene nettiin googlettelemaan ja miettimään lääkkeiden vaikutuksia. Vaan yrittää löytää nopean ratkaisun sellaiseen tilanteeseen, jossa tuntee olevansa täysin jumissa, ja paniikissa. Silloin vastuu on LÄÄKÄRILLÄ joka määrää ihmistä TUNTEMATTA näitä lääkkeita, vaikka tietävät kyllä sivuvaikutuksista. Ei kukaan ahdistunut ihminen ole kiinnostunut sivuvaikutuksista, vaan yrittää vaan äkkiä löytää ulospääsyä pahasta olostaan. No, lääkkeillä se voi onnistua hetkeksi, mutta siinä tilanteessa ei todella ajatukset toimi sillä tavalla kuin pitäisi. Lääkäreitähän tässä pitäisi syyttää, eikä ihmisiä siitä että menee aloittamaan näitä lääkkeitä, joista on jo kirjoitettu paljon. Kenen niitä kirjoituksia pitäisi tutkia: lääkäreiden vai viattomien ihmisten? No lääkäreiden tietenkin. Lääketeollisuus on mätä. Mutta masentunut ihminen ei ehdi ajatella tuollaisia.
Älä yleistä. Kyllä mulla oli itsemurha-ajatuksien ja ahdistuksen lomassa sen verran aikaa että tutustuin lääkkeeseen huolella usean päivän ajan ennenkuin sitä aloitin. Tottakai muakin pelottaa ne pitkäaikaset vaikutukset ja nimenomaan sen takia niitä en ole suostunut ottamaan vastaan aikaisemmin. Tuli vaan se vaihe, että joko päätän päiväni tai sitten kokeilen niitä lääkkeitä ensimmäistä kertaa elämässä. Masentunut ihminen ehtii ajatella kyllä vaikka mitä. Ei se ole mikään nopea ratkaisu, että ensin käy vuosikausia juttelemassa jossakin ja sitten vasta ottaa lääkkeet. Nopea ratkaisu siihen pahaan oloon on se että aloittaa lääkkeet eikä edes yritä hoitaa itseään muilla keinoilla. Joskus ne muut keinot vaan ei yksinkertaisesti riitä. En todellakaan ole lääkemyönteinen ihminen, en edes ota Buranaa päänsärkyyn koska en millään haluaisi käyttää lääkkeitä mutta se vihoviimeinenkin kortti on katsottava silloin kun ei ole enää vaihtoehtoja.
Voisit soveltaa omaa neuvoa itseesi, älä yleistä. Moni ei elämänkriisissä ja surussa ala googlettelemaan keskustelupalstoja ja vaikka niin tekisikin, tulisi silmille ketjuja, joissa hehkutetaan lääkkeitä ja vähätellään niiden haittavaikutuksia. Sitähän ironisesti esiintyy myös tässä ketjussa. Nämä lääkkeet ovat aivojen keskushermostoon vaikuttavia kemiallisia aineita, joiden pitkäaikaisista vaikutuksista on tiedemiehilläkin hyvin rajallisesti tietoa. Lääkkeet ovat ns. first resort kun niiden pitäisi olla se vihoviimeinen vaihtoehto. Pääsy näihin lääkkeisiin on ihan liian helppo, ja usein käy niin että jopa 15-20 minuutin konsultaation jälkeen saa reseptin lääkkeeseen. Keskusteluapu on tiukassa, sitä ei juurikaan saa eikä varsinkaan julkiselta puolelta. Kai se on niin, että mielenterveystyöhön ei laiteta tarpeeksi resursseja ja rahaa, sillä hoidon taso on hyvin lääkekeskeistä. Se on ihan liian medikalisoitunutta eikä laisinkaan ihmiskeskeistä. Terapian ja positiivisten elämäntapamuutosten on todettu olevan tehokkaampia keinoja masennuksen hoidossa, kuin lääkehoito. Haitat on piilotettu kansalta, mediassa esille ryöpsähtää vain lääkemyönteisiä artikkeleja ja julkaisuja, tutkimukset aiheesta ovat lääketehtaiden itsensä tuottamia. Ne eivät ole todellakaan puolueettomia eivätkä rehellisiä. Kyseessä on puhdas huijaukseen ja katteettomiin lupauksiin perustuva markkinointi, joka harhaanjohtaa ihmisiä tahallisesti. Sellainen on puhtaasti lääketehtaiden omia etuja ajavaa bisnestä, ei terveydenhuoltoa ja ihmisten auttamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääke pitäisi aloittaa osastohoidossa eikä yksin kotona.
Ei kukaan yksinäinen ihminen kestä niitä ahdistuskohtauksia jotka alussa tulevat itsekeseen ollessaan.
Mulla lukee papereissa, ettei enää sais aloittaa lääkitystä kuin osastolla, koska on tullut todella rajuja fyysisiä oireita. Ei kuulemma ole resursseja, vaan pitäis yksineläjän soittaa apua, jos on mennyt taju ja kouristellut, mitä ei ees tiedä, jos oot tajuton. Meillä on pahoinvointivaltio.
Siis onko tämä oikeasti totta? Mua alkaa pikku hiljaa pelottaa tässä maassa asuminen...:(
On ristiriitaista. Suomi on maailman onnellisin maa, jossa masennus on kansantauti. Työttömiä haukutaan mennen tullen, iso osa on masentuneita, ja tilannetta korjataan vääntämällä heille rangaistuksena 9 euron päivätöitä tai leikataan korvauksesta. Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääke pitäisi aloittaa osastohoidossa eikä yksin kotona.
Ei kukaan yksinäinen ihminen kestä niitä ahdistuskohtauksia jotka alussa tulevat itsekeseen ollessaan.
Mulla lukee papereissa, ettei enää sais aloittaa lääkitystä kuin osastolla, koska on tullut todella rajuja fyysisiä oireita. Ei kuulemma ole resursseja, vaan pitäis yksineläjän soittaa apua, jos on mennyt taju ja kouristellut, mitä ei ees tiedä, jos oot tajuton. Meillä on pahoinvointivaltio.
Siis onko tämä oikeasti totta? Mua alkaa pikku hiljaa pelottaa tässä maassa asuminen...:(
On ristiriitaista. Suomi on maailman onnellisin maa, jossa masennus on kansantauti. Työttömiä haukutaan mennen tullen, iso osa on masentuneita, ja tilannetta korjataan vääntämällä heille rangaistuksena 9 euron päivätöitä tai leikataan korvauksesta. Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Millaistahan se elämä on maailman toiseksi onnellisimmassa maassa? Ihan pelottaa ajatella...
Syö kaksi viikkoa niin oireet helpottuu. Älä vain lopeta lääkitystä. Pitemmän päälle saat hyvän avun lääkkeestä.
Nämä masennuslääke ketjut on joka kerta samanlaista kukkua.
Kertokaa nyt edes mitä lääkettä syötte ja mikä on annostus ennenkuin huutelette että "masennuslääkkeet on myrkkyä", "seksuaalisuus katoaa" puhumattakaan että otatte jopa kantaa siihen kannattaako tuntemattoman ihmisen aloittaa lääkitys vai ei!
Eli näin:
Cipralex ja myöhemmin Citalopram 10mg/vrk lievään ja keskivaikeaan masennukseen + ahdistumisherkkä persoonallisuus.
Seuraus:
Pelasti koko aikuisen elämäni. Ei masennusta eikä ahdistusta häiriöksi asti, työkyky palautui, seksi maistuu loistavasti.
Kestää aikansa kun lääkkeet tuhoavat aivosi ja menetät kyvyn tuntea mielihyvää (ml. seksuaalista mielihyvää). Odota rauhassa.