Juuri kukaan ei tykkää facebook päivityksistäni
Esim päivityksestä jossa lapseni voitti kultaa. Ystäviä ei ole joten pitäisikö häipyä Facebookissa?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Ota se kohteliaisuutena, ap!
Selvennä. Oon itekin sellanen joka on kun ilmaa somessa.
Facebookissa ne jotka on tosielämässäkin suosittuja saa sielläkin suosiota ja päinvastoin. Siksi lähdin sieltä pois.
Olen varmaan yksi niistä, jonka tykkäämättömyyttä muutamat ihmettelevät. On se kuitenkin niinkin, että tykkäys jonkun ihmisen kommenteissa on virtuaalinen selkääntaputus, ”hyvä, tällaista lisää”. Jos en rehellisesti ymmärrä mitä päivitys tarkoittaa kaikin puolin, niin en siitä tykkääkään vaikka olisi kaunis kuvakin mukana.
Esimerkkejä postauksista, joista en ole tykännyt viime päivinä.
1. Kuva pöydästä, ei tekstiä. Pöytää ei ole katettu, pieni liina on päällä. Onko tämä uusi pöytä, vai aikooko tuttuni antaa sen pois? Vai onko se vasta maalattu? Vai onko pointtina työ pieni liina, onko tuttuni tehnyt sen itse? Vai onko kyseessä tuttuni ja miehensä vuosipäivä ja tuttuni on sydämistynyt siitä että pöydällä ei ole kukkakimppua? En tiedä, eikä sillä ole väliäkään. En tykkää.
2. ”Hoh hoijaa... ... jaaha että taas näin.” Tämä nyt on ihan perinteinen mysteeripäivitys. Tiedän tuttuni elämästä kumminkin sen verran, että tämä todennäköisesti viittaa siihen, että hänen miehensä on jälleen kerran tullut ympäripäissään kotiin ja on riidelty. Mitään muuts ei ole asialle tehtävissä kuin heittää äijä ulos ja vasta katkon kautta kotiin. Sitä ei kuitenkaan tuttuni henno tehdä, jatkaa mieluummin samaa rataa. Minusta menettää oikeuden saada loputtomasti sympatiaa ongelmilleen, jos ei ole valmis ratkaisemaan niitä. En tykkää.
3. Ihan kiva ja miellyttävä päivitys, mutta sama henkilö jakaa vähintään viikottain todella kyseenalaista muuta sisältöä, joka koettelee hyvän maun ja välillä lainkin rajoja. Lapsuuskaveruuden takia vielä fb-ystävä. En halua lämmitellä ystävyyttä sellaiseen, jonka mielipiteitä en enimmäkseen lainkaan symppaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi- ja lemmikkipäivityksiä on some täynnä. Tykkään niistä vain jos niissä on jotain aidosti kiinnostavaa. Varsinkaan vanhempien raportit lasten saavutuksista on tylsiä . Ohitan ne ihan vaan siksikin että en halua kannustaa jatkamaan samalla linjalla.
Tässäkin on kuitenkin eroja. Kun ”suosittu” päivittää kuvia lastensa saavutuksista, niin tulee satoja tykkäyksiä ja kehuja ”äitiinsä tullut”, ”upeaa” jne. Kun vähemmän suosittu laittaa vaikka täsmälleen samasta tilanteesta kuvan, niin tämä muuttuukin ärsyttäväksi, josta ei tykätä.
Ei minustakaan siellä juuri tykätä, lähinnä äiti vain. Joskus tuntuu, että tykkäämättömyys on jonkinlaista näpäyttämistä jostakin, vaikka ehkä se on vain sitä, että sormi väsyy. Itse ennen kans tykkäilin kaikkien jutuista, mutta lopetin kun sormi väsyi selatessa, ja kun ei kukaan minustakaan kauheesti tykkäile. Satunnaisesti tykkäilen, varsinkin hyvien ystävieni jutuista, jotta he tietäisivät, että välitän, vaikkei tavattaisikaan.
Ei toisaalta ole kavereitakaan kuin jotain 80, joista puolet paremmin tuttuja ja puolet vähemmän. On minulla enemmänkin tuttuja ja ihan ystäviäkin, joista kaikki eivät ole somessa, ja lisäksi asun kaukana kaikista.
Tykkään esimerkiksi tutkia ja kuvata kaikenlaista, ja saan sinne someen asioita talteen. Tubettaminen voisi olla parempi alusta sen tyyppisille jutuille, mutta sellainen tuntuisi liian yksityisyyteen menevältä. Erilaisista ryhmistä saan kuitenkin kiinnostavia tietoja, ja joskus viestittelen facebookin kautta.
Itse en ole faceen mitään vuosikausiin laittanut, mutta pari viikkoa sitten selasin etusivuani huvikseni alkuun asti ja vähän iski sääli 16-vuotiasta minua kohtaan. Olin hyvin usein skriivannut tilapäivityksiä, lisännyt kuvia ja jakanut mitä vaan materiaalia muualta netistä, eikä suurimpaan osaan ollut reagoinut kukaan. Tai, no muutamasta oli äiti, tai pari tätiäni tykännyt. Kuulostaa tosi pieneltä, mutta kyllä se silti ihmeen huonoa teki itsetunnolle silloin teininä, varsinkin, kun vertasin itseäni luokkakavereihin, joilla saattoi olla satoja tykkäyksiä ja kommentteja. Kavereita minulla siis oli yksi ainoa ja hänellä ei ollut juuri siihen aikaan facea