Juuri kukaan ei tykkää facebook päivityksistäni

Siis miksi niistä pitää jotenkin tykätät erityisesti? 

Sanotko sinä kaverillesi että tykkään kun sanoit että tykkäsit eilisestä elokuvasta, kun juttelette naamatusten?

Aina on ihmisiä, jotka sanovat pahasti, satuttavat ja ilkeilevät. Ihan tuolla kaduilla, toreilla, koulussa, töissä ja tietysti myös täällä somessa. Some on vain siitä mielenkiintoinen paikka, että jossain - kuten täällä- sen voi tehdä anonyymisti, ja jossain - kuten fb:ssa- nonsaleeraamalla.

Ei tarvikkaan kaikkien päivityksistä tykätä eikä kaikkia seurata. Some nyt vaan kuuluu nykyisin ihan siihe samaan kategoriaan kun tavallinen elämäkin. Jos joku tuttu tykkäilee paljon muiden päivityksistä eikä mun, vaikka mulla olis ihan samantasosia päivityksiä kuin muillakin, niin kyllä se panee ihmettelemään että mikä tällä ko. henkilöllä on mua vastaan. Ja niinku ihan aikusten oikeesti.

Itse olen nyt jäänyt koko somen ulkopuolelle juuri tuon takia. Ystäviä ei ole ja tuskin ne muutamat tutut edes muistaisivat minun juttuja lukea tai tykätä ja tuskin tahtoisivatkaan. Itse en paljon tykkää koko somesta, koska tuntuu silti, että tavallaan on kauhea häpeä, kun ei ole siellä ja sitten toisaalta some vain ärsyttää. Jotenkin minulle some on tavallaan lisännyt yksinäisyyden ja tietynlaisen "huonommuuden" tunnetta, kun kaikki "tavalliset" ihmiset usein ovat siellä ja se pistää  silmää jos ei ole. Tavallaan paljastan jo siinä ettei minulla ole  mitään ystäväporukkaa ja edes sukulaisiin en juuri pidä yhteyttä. Itse olen sellainen ihminen, että varmasti yrittäisin seurata muiden päivityksiä ja tykkäillä muiden jutuista. Ei vaan ole niitä ihmisiä ja senkin vuoksi en enää lähde sinne kokeilemaan miten käy. Asiaa ei helpota, että olen nuori ihminen ja varmaan moni ikäluokastani käyttää somea joka päivä. Joskus luen jonkun tutun päivityksiä ja samalla tulee ihan hirveä olo, kun on 500 "kaveria" listassa ja satoja tykkäyksiä. Tietysti jotkut näistä listan ihmisistä ovat varmaan vain jotain henkilön tuttuja, mutta silti se aiheuttaa surua, koska kuitenkin nämä henkilöt muistetaan ja heitä ei jätetä yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Hä!! Pohtiiko joku oikeasti tykkääkö joku päivityksistä vai ei? Ja tästä ihan vakavissaanki täälläkin keskustellaan? En ymmärrä tätä pintaliitoa ja elämän/itsetunnon olevan rakennettu johonkin Facebookin ja instaan.

Ja siellä taas yksi, joka kuvittelee että koko elämä on somessa jos on somessa, ja että elämä on vain pintaliitoa, jos olet somessa.

Ihan vakavissani kerroin oman kokemukseni ja Facebookista poistumisen. Ja ihan vakavissani pohdin, miksi jäin ilman normaalia huomiota somessa.

Jos minun elämä/ itsetunto olisi rakennettu vain somen varaan, en toki olisi tohtinut sieltä pois lähteä. Mutta kun elämässäni on niin paljon muutakin, jätin pois tuon osa-alueen, jonka huomasin vuosi vuoden jälkeen aiheuttavan harmia ja ulkopuolisuuden tunteita.

Ap, voithan häipyä facesta kokonaan ja käyttää aikasi muuhun.

No Facebook on nykyään todella omituinen, kun eivät päivitykset tule etusivulle enää reaaliajassa. Näin ainakin minun kohdalla. 

Tänään ilmestyi kaverini päivitys, jonka hän oli tehnyt lauantaina 27.4. ja jota siis en ollut tuolloin nähnyt ja niin, siinä ei ollut kuin yksi tykkäys. En viitsinyt minäkään enää tykätä vanhaa postausta, mitä hyötyä siitä olisi? 

Joskus aikoinaan face oli parempi, koska koko ajan sai uudet päivitykset näkyviin, mutta nyt ne tulee sattumanvaraisesti. Joten luulen, että jos et saa tykkäyksiä, niin on käynyt samoin kuten edellä mainitsin.

Pari päivää sitten tuli facelta kysely, että miten koen FB:n ja miten sitä voitaisiin parantaa. Annoin ehdotukseksi juuri tuon, että päivitysten pitäisi tulla oikeassa järjestyksessä niin kuin alkuaikoina. Näin ihmiset näkisivät kaikki päivitykset, paitsi jos kavereita on liian paljon, niin silloinhan jää väkisinkin joku näkemättä, kun ei kukaan voi olla koko ajan tarkistamassa kaikkia juttuja.

Minä käytän Facebookia enää vain ryhmien seurailuun. En ole julkaissut mitään muutamaan vuoteen kavereilleni. Ei minulla ole mitään kerrottavaa kenellekään. Aika kuollutta näyttää muidenkin kavereideni aktiivisuus olevan, ellei sitten heidän julkaisut ole kadonneet bittiavaruuteen...

On kyllä yhdet vainoharhaisten kokoontumisajot taas täälläkin.

Sitä ei voi mitenkään päätellä, että kukaan teitä kiusaisi siellä jättämällä tahallaan kommentoimatta tai tykkäämättä!! 

Järjellä kun ajattelette, niin loogisinta on, etteivät vaan ole nähneet päivityksiänne. Mahdollisesti myöskään eivät koe olevansa tarpeeksi läheisiä reagoimaan niihin tai aihe ei vaan heitä juuri sillä hetkellä koskettanut. 

Relatkaa. Hengittäkää syvään. Etsikäänne elämäänne merkitys jostain muualta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvikkaan kaikkien päivityksistä tykätä eikä kaikkia seurata. Some nyt vaan kuuluu nykyisin ihan siihe samaan kategoriaan kun tavallinen elämäkin. Jos joku tuttu tykkäilee paljon muiden päivityksistä eikä mun, vaikka mulla olis ihan samantasosia päivityksiä kuin muillakin, niin kyllä se panee ihmettelemään että mikä tällä ko. henkilöllä on mua vastaan. Ja niinku ihan aikusten oikeesti.

Ei hänellä välttämättä ole mitään sua vastaan. Mutta ihan samalla tavalla kuin tavallisessa elämässäkin toisten kanssa on enemmän tekemisissä kuin toisten ja toisista tykätään ihmisinäkin enemmän kuin toisista. Ei ole mitään erityistä jotakuta vastaankaan, mutta muut vaan ovat tärkeämpiä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän siltä sosiaalisessa mediassa olemiselta putoaa pohja, jos et omassa profiilissasi tule huomatuksi. En tiedä, mikä omalla kohdallani ei toiminut. Päivitin suunnilleen kerran viikossa tahtia, välillä olin aktiivisempi, joskus saatoin päivittää harvemminkin. Ja ihan tavallisia asioita laidasta laitaan, välillä vakavaa ja usein vähemmän vakavaa diipadaapaa. Havaintoja elämästä. Arkea ja lomaa. Joskus lasten kommelluksia, välillä lemmikeistä, vähän omia harrastuksia ja töitä. Usein kuvia.

Jos joku joskus harvoin kommentoi, se oli yleensä yksi sukulaistäti. Tykkäykset tuli muutamilta samoilta henkilöiltä, lähinnä sukulaisilta (velvollisuuden tunteesta?). Sitten joku toinen päivittää jotain "100g juustoa ja Netflix iltapalaksi" (sitä diipadaapa-osastoa) ja 80 tykkäystä ja useita kommentteja. Tai ihan tavallisen näköinen, neljääkymmentä lähestyvä nainen - kuten minäkin - vaihtaa profiilikuvan kerran kuukaudessa ja saa useita "kaunis nainen", "ihana oot", "tosi kiva uusi kampaus, sopii sulle" ym. kommentteja ja taas ne sata tykkäystä, tai useasti viikossa toistuvaan aamulenkkikuvaan useita tykkäyksiä ja kommentteja.

Olkoon vaan säälittävää, mutta mulla ei kyllä itsetunto enää kestänyt. Olin aktiivinen tykkäämään ja kommentoimaan muiden profiileissa, mutta en saanut vastakaikua. Totesin koko homman olevan pelkkää ajanhukkaa. Enkä ollut siellä melkein kymmentä vuotta tykkäyksiä kalastelemassa, kuvittelin vain olevani yhtä lailla kiinnostava kuin muutkin.

Kukaan ei ole kahteen vuoteen kysellyt perään.

Kerran viikossa on tosi harvoin, siinä syy. Face ei nosta sun päivityksiä kenenkään seinälle jos laitat noin harvoin, ja muutenkin kun ihmiset kuuluu sataan eri ryhmään ja siinä välissä on vielä mainoksia ihan hitokseen, niin äkkiä se sun kerran viikossa päivitys sinne hukkuu eikä sitä juuri kukaan näe.

Mulla on facessa 60 kaveria, en hyväksy ketä tahansa, vain ne joiden kanssa olen tekemisissä, perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät ja muutama tuttu pidemmältä ajalta harrastuksen parista.

Yleensä mun päivityksistä tykkää 10-20, ja yleensä ne on aika lailla niitä samoja ihmisiä, ja niiden ihmisten päivitykset yleensä näen, mutta en aina. Kuulun varmaan ainakin sataan ryhmään ja niistäkään en näe kuin murto osan mun uutisvirrassa, mainoksia kyllä sit näkee koko ajan samaakin. Moni ryhmä unohtuukin kun ei näe yhden ainoaa juttua sieltä, se vituttaa kyllä aika paljon.

Tiettyjen ihmisten postauksia en näe koskaan, se on todella omituista, vaikka joskus käyn ihan erikseen heidän sivullaan ja tykkäilen heidän jutuistaan, niin edelleen ne ei mulla näy.

Kerran kävi niin että yksi kaveri oli viimeisillään raskaana ja aloin ihmetellä että miten paljon sillä menee yliajalle kun ei kuulu uutisia että lapsi olisi syntynyt. Kävin sitten katsomassa hänen sivulleen ja lapsi oli syntynyt jo aikoja sitten ja kaikki yhteiset kaveritkin olivat onnitelleet, varmaan se kaveri olisi voinut huomata ja ihmetellä että mitäs nyt, kiusaako tuo minua kun ei edes siitä tykkää että sain lapsen.

Jos henkilöllä on paljon sivuja joita seuraa tai ryhmiä jne, osa julkaisuista jää helposti huomaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän siltä sosiaalisessa mediassa olemiselta putoaa pohja, jos et omassa profiilissasi tule huomatuksi. En tiedä, mikä omalla kohdallani ei toiminut. Päivitin suunnilleen kerran viikossa tahtia, välillä olin aktiivisempi, joskus saatoin päivittää harvemminkin. Ja ihan tavallisia asioita laidasta laitaan, välillä vakavaa ja usein vähemmän vakavaa diipadaapaa. Havaintoja elämästä. Arkea ja lomaa. Joskus lasten kommelluksia, välillä lemmikeistä, vähän omia harrastuksia ja töitä. Usein kuvia.

Jos joku joskus harvoin kommentoi, se oli yleensä yksi sukulaistäti. Tykkäykset tuli muutamilta samoilta henkilöiltä, lähinnä sukulaisilta (velvollisuuden tunteesta?). Sitten joku toinen päivittää jotain "100g juustoa ja Netflix iltapalaksi" (sitä diipadaapa-osastoa) ja 80 tykkäystä ja useita kommentteja. Tai ihan tavallisen näköinen, neljääkymmentä lähestyvä nainen - kuten minäkin - vaihtaa profiilikuvan kerran kuukaudessa ja saa useita "kaunis nainen", "ihana oot", "tosi kiva uusi kampaus, sopii sulle" ym. kommentteja ja taas ne sata tykkäystä, tai useasti viikossa toistuvaan aamulenkkikuvaan useita tykkäyksiä ja kommentteja.

Olkoon vaan säälittävää, mutta mulla ei kyllä itsetunto enää kestänyt. Olin aktiivinen tykkäämään ja kommentoimaan muiden profiileissa, mutta en saanut vastakaikua. Totesin koko homman olevan pelkkää ajanhukkaa. Enkä ollut siellä melkein kymmentä vuotta tykkäyksiä kalastelemassa, kuvittelin vain olevani yhtä lailla kiinnostava kuin muutkin.

Kukaan ei ole kahteen vuoteen kysellyt perään.

Kerran viikossa on tosi harvoin, siinä syy. Face ei nosta sun päivityksiä kenenkään seinälle jos laitat noin harvoin, ja muutenkin kun ihmiset kuuluu sataan eri ryhmään ja siinä välissä on vielä mainoksia ihan hitokseen, niin äkkiä se sun kerran viikossa päivitys sinne hukkuu eikä sitä juuri kukaan näe.

Olin Facebookissa vuodesta 2007 alkaen. Sama "ongelma" alusta asti. Viime vuosina päivitykset tosiaan varmaan hukkui mainoksien ja ryhmien ym. sälän joukkoon. Toisaalta, itse olin sen verran kiinnostunut, että jos tuntui, että jonkun säännöllisesti päivittävän/ pitkään facekaverina olleen päivityksiä ei ole vähän aikaan näkynyt, niin kävin hänen profiilissaan katsomassa mitä kuuluu ja näin ei hukkunut ne vähän päivittävätkään.

Noh, mutta mennyttä elämää tuo. Aika hyvä olla ilman somea. 😊 Eikä mun elämä myöskään näin irl kauheasti ketään kiinnosta...

Pysähtykää oikeasti ihmiset miettimään, mitä te sillä tykkäyksellä teette? Tykkäysten keräilijät ovat pilanneet koko Facebookin, aiemminhan koko tykkää-nappia ei edes ollut, saati sitten nykyisiä reaktioita ja ihmiset facessa olivat paljon luontevampia ja normaalimpia, päivitettiin oikeita kuulumisia, ilmoitusluontoisia asioita ja sellaista. Nykyään ei ole kuin ruokakuvia ja jotain onnellisuusfeikkiä, juuri teidän takia joille se tykkäys on niin tärkeä. Miksi ihmeessä?? En oikeasti tavoita sitä mihin sitä tykkäystä tarvitaan. Minusta tuntuu jotenkin nololta ja surulliselta että aikuiset ihmiset mankuvat itselleen tykkäyksiä. Lapsiltakin hieman ihmettelisin sitä, ja ajattelisin että pitää alkaa tukea lapsen kasvua itsenäiseksi, itsensä hyväksyväksi henkilöksi.

Ei se tykkäys tarkoita suoraan, että teistä tykätään ihmisinä. Eikä tykkäämättä jättäminen sitä, että teistä ei tykättäisi. Se koskee sitä yhtä juttua, ja on kymmeniä syitä miksi kukaan ei tykkää kaikista päivityksistä. Ja huom. tuo verbikin on jo harhaanjohtava, koska se saattaa tykätä siitä, mutta on myös iso määrä syitä miksi ei välttämättä paina sitä hemmetin tykkää-painiketta. Jos haluatte tietää, tykkääkö joku teistä ihmisenä vai ei, kysykää suoraan älkääkä yrittäkö arvuutella sitä jostain facekäyttäytymisestä.

Oikeasti, tunnen sympatiaa yksinäisiä kohtaan ja olen sellainen itsekin, joten ymmärrän että jonkun laittama tykkäys tuntuu jotenkin kontaktilta ja niiden puuttuminen ulos jättämiseltä. Mutta eivät ne ihmiset joilla on muutakin elämää, käytä facea tuollaiseen tai käytä aikaansa miettimällä onko nyt tasapuolisesti tykännyt kaikkien jutuista ettei kenelläkään tule ulkopuolinen olo. Jos haluaa lievittää yksinäisyyttä, on pakko etsiä hyväksyntää ja kontakteja jollain muilla keinoin, Facebook-tykkäyksistä niiden hakeminen on vain ajanhukkaa ja sairastuttavaa itsekidutusta. 

Anteeksi tämä ryöppy, olen juuri viettänyt pitkän aikaa ihmisen kanssa, jolle facetykkäykset ovat mittari hänen sosiaalisesta hyväksytyksi tulemisestaan ja kuunnellut marinaa siitä kun ei ole tarpeeksi tullut tykkäyksiä ja ihan itsensä raivoon kiihdyttämistä henkilöitä kohtaan jotka eivät ole tykänneet jostain jutusta. Omassa päässään tämä ihminen pelaa jotain valtapeliä ja laskee montako tykkäystä joku on hänelle velkaa ja kostaa olemalla tykkäämättä jonkun päivityksistä tietyn ajan. Ihan kuin normaali ihminen edes huomaisi tuollaista kostoa, saati sitten ymmärtäisi sen syytä. Omassa mielessään hän tietenkin näkee että se valtapeli, ulossulkeminen ja kiusaaminen, pelataan muualla ja hän vain vastaa siihen. Ja sitten ihan oma aiheensa on sen analysointi, milloin joku päivitys pitää poistaa kun ei ole tullut tarpeeksi tykkäyksiä. Aivan sairasta! Toki tällä henkilöllä onkin mielenterveysongelmia muutenkin, mutta Facebook on nostanut ne potenssiin 10. Minusta olisi ollut mukavampi keskittyä tuo aika yhdessä olemiseen ja oikean, elävän kontaktin luomiseen keskenämme pitkästä aikaa mutta ei, puolituttujen tykkäyksellä ilmaisema epämääräinen huomio on tärkeämpi kuin keskittyä siihen käsillä olevaan ihmissuhteeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Pysähtykää oikeasti ihmiset miettimään, mitä te sillä tykkäyksellä teette? Tykkäysten keräilijät ovat pilanneet koko Facebookin, aiemminhan koko tykkää-nappia ei edes ollut, saati sitten nykyisiä reaktioita ja ihmiset facessa olivat paljon luontevampia ja normaalimpia, päivitettiin oikeita kuulumisia, ilmoitusluontoisia asioita ja sellaista. Nykyään ei ole kuin ruokakuvia ja jotain onnellisuusfeikkiä, juuri teidän takia joille se tykkäys on niin tärkeä. Miksi ihmeessä?? En oikeasti tavoita sitä mihin sitä tykkäystä tarvitaan. Minusta tuntuu jotenkin nololta ja surulliselta että aikuiset ihmiset mankuvat itselleen tykkäyksiä. Lapsiltakin hieman ihmettelisin sitä, ja ajattelisin että pitää alkaa tukea lapsen kasvua itsenäiseksi, itsensä hyväksyväksi henkilöksi.

Ei se tykkäys tarkoita suoraan, että teistä tykätään ihmisinä. Eikä tykkäämättä jättäminen sitä, että teistä ei tykättäisi. Se koskee sitä yhtä juttua, ja on kymmeniä syitä miksi kukaan ei tykkää kaikista päivityksistä. Ja huom. tuo verbikin on jo harhaanjohtava, koska se saattaa tykätä siitä, mutta on myös iso määrä syitä miksi ei välttämättä paina sitä hemmetin tykkää-painiketta. Jos haluatte tietää, tykkääkö joku teistä ihmisenä vai ei, kysykää suoraan älkääkä yrittäkö arvuutella sitä jostain facekäyttäytymisestä.

Oikeasti, tunnen sympatiaa yksinäisiä kohtaan ja olen sellainen itsekin, joten ymmärrän että jonkun laittama tykkäys tuntuu jotenkin kontaktilta ja niiden puuttuminen ulos jättämiseltä. Mutta eivät ne ihmiset joilla on muutakin elämää, käytä facea tuollaiseen tai käytä aikaansa miettimällä onko nyt tasapuolisesti tykännyt kaikkien jutuista ettei kenelläkään tule ulkopuolinen olo. Jos haluaa lievittää yksinäisyyttä, on pakko etsiä hyväksyntää ja kontakteja jollain muilla keinoin, Facebook-tykkäyksistä niiden hakeminen on vain ajanhukkaa ja sairastuttavaa itsekidutusta. 

Anteeksi tämä ryöppy, olen juuri viettänyt pitkän aikaa ihmisen kanssa, jolle facetykkäykset ovat mittari hänen sosiaalisesta hyväksytyksi tulemisestaan ja kuunnellut marinaa siitä kun ei ole tarpeeksi tullut tykkäyksiä ja ihan itsensä raivoon kiihdyttämistä henkilöitä kohtaan jotka eivät ole tykänneet jostain jutusta. Omassa päässään tämä ihminen pelaa jotain valtapeliä ja laskee montako tykkäystä joku on hänelle velkaa ja kostaa olemalla tykkäämättä jonkun päivityksistä tietyn ajan. Ihan kuin normaali ihminen edes huomaisi tuollaista kostoa, saati sitten ymmärtäisi sen syytä. Omassa mielessään hän tietenkin näkee että se valtapeli, ulossulkeminen ja kiusaaminen, pelataan muualla ja hän vain vastaa siihen. Ja sitten ihan oma aiheensa on sen analysointi, milloin joku päivitys pitää poistaa kun ei ole tullut tarpeeksi tykkäyksiä. Aivan sairasta! Toki tällä henkilöllä onkin mielenterveysongelmia muutenkin, mutta Facebook on nostanut ne potenssiin 10. Minusta olisi ollut mukavampi keskittyä tuo aika yhdessä olemiseen ja oikean, elävän kontaktin luomiseen keskenämme pitkästä aikaa mutta ei, puolituttujen tykkäyksellä ilmaisema epämääräinen huomio on tärkeämpi kuin keskittyä siihen käsillä olevaan ihmissuhteeseen. 

Tai Facebookin pilasi tykkäysnapin lisääjä ja sitä käyttävät?

Ehkä nuoremmissa on näitä tykkäysten kalastelijoita ja itsetuntonsa sen varaan rakentavia? Ovat niin nuoria, että eivät ole kokeneet Facebookia sellaisena aitona ja välittömänä kuin se alussa oli.

Itse kaipaan juurikin sitä kommentointia ja keskustelun syntymistä. Toisaalta, jos kommentoit, täytyisi olla myös aikaa seurata keskustelun etenemistä ja olla valmiudessa vastamaan itselle tehtyihin vastakommentteihin. Siksi usein vain tykkään = olen huomioinut, mutta aikaa keskusteluun osallistumiselle ei ole.

Siis mua ei kiinnosta pätkääkään montako tykkäystä saan. Mut kiinnostaa juuri tää yks henkilö jonka periaatteessa pitäis tykätä kun muidenkin saman piirin päivityksistä tykkää. Tiedän ettei oo lopettanut mun seuraamista.

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen että tää on yksi aikuisten naisten dissausmuoto, että ei tykätä toisen päivityksistä. Ollaan ilkeitä ”salaa”.

Ja nuorempien tyttöjen. Se on sitä vallankäyttöä: "toi ei oo suosittu, ja sen näkee siitäkin kun juuri kukaan ei tykkäile sen kuvista". Minulle tehtiin tätä lukiossa, sen jälkeen tilanne kyllä muuttui. Nykyisin tosin päivitän Facea vain harvoin, sillä moni kaverinikaan ei enää juuri ole siellä.

Tykkäsin muuten vanhasta Facekulttuurista  (kun se oli vielä uusi) enemmän verrattuna nykyiseen. Nyt siellä pitäisi esitellä fiksuuttaan ja tiedostavuuttaan ja jakaa hienoja, blogitekstin mittaisia päivityksiä politiikasta, ilmastonmuutoksen torjunnasta jne. Ennen kerrottiin päivän hauskoista sattumista, jaettiin tilannekuvia ja tykkäiltiin. Mukavan helppoa.

Panostakaa oikeisiin ihmisiin, joita näette vähintään pari kertaa kuussa. Pesee somet ja muut höpöpumpulit mennen tullen. Onnittelut ap:n lapselle. <3

Ei noihin taviksille yleensä paljon tule reaktioita. Vaikka olisi suht paljon kavereitakin, niin kaikki ei ole aktiivisia siellä. Näkyvyyttä voi kai myös ostaa fb:ltä tai spinnata algoritmiä tms.

Voi, onpa säälittävää, että aikuiset päivittelee jotakin tykkäyksiä????

M46