Lue keskustelun säännöt.
Anoppi jakelee lapsemme vaatteet toisile lapsenlapsilleen!
29.04.2019 |
Olemme noin keskituloinen lapsiperhe. Rahaa on ruokaan ja laskuihin, mutta ei mihinkään erityiseen luxukseen koska elämme säästeliäästi.
Mulle on silti aina ollut tärkeää pukea lapseni hyvin, siististi ja vuodenajanmukaisesti: siksi olen säästänyt ja ostanut kotihoidontuellani lapsille nättejä vaatteita joita pidetään ja huolletaan hyvin ja lapsen kasvaessa myydään eteenpäin, usemmiten nettikirppiksillä. Tällä rahalla saan osittain kustannettua lapsille isommat vaatteet.
Tai näin siis ajattelin. Anoppi nimittäin on alkanut nyt ominpäin jakelemaan lapsiemme ”pieniksi käyviä” vaatteita toisen poikansa (sen suosikin) lapsille. Kyse ei ole kerrasta eikä kahdestakaan, vaan useammasta. Eikä nyt puhuta jostakin paidasta ja housuista vaan laadukkaista, arvokkaista ulkoiluasuista.
En tiedä mitä pitäisi tehdä. Ei me olla niin rikkaita, että meillä on varaa jaella hyväkuntoisia ulkovaatteita ilmaiseksi meitä taloudellisesti varakkaammille ihmisille, oli ne sitten sukulaisia tai ei. Olin ajatellut rahoittavani seuraavan kauden asut edes osittain noiden nykyisten myyntituloilla, mutta anoppi tuhosi nyt senkin suunnitelman.
Mitä puen meidän lapsille ja millä rahalla? Kyse on periaatteesta: ei me voida olla loputon kuppauksen kohde josta muut anopin jälkeläiset hyötyvät!
Anoppi tuntuu huolehtivan vain toisen poikansa lapsista ja näiden vaatetuksesta, pitäisikö meidän mennä pyytämään häneltä ratkaisua ongelmaan jonka hän itse on meille aiheuttanut?!?
Kommentit (111)
Asia ei ratkea tällä vauvapalstalla, vaan puhumalla anopin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieleen tulee vanha tarina.
Kaveri meni keväällä kovien pakkasten aikaan tyhjäämään kesämökin ulkovessaa. Käytössä oli Muuli-perävaunu. Kippasi umpijäisen pissakakkamöhkäleen mukanaan tuomaansa isoon pahvilaatikkoon, jossa oli ollut Finluxin telkku. Matkalla kakkipaketin loppusijoituspaikalle hän pysähtyi huoltamoon kahville. Puoleen väliin kun oli kupin juonut ryntäsi huoltoasemalle äijä, joka kyseli: "Hei kellä oli se Finluxin telkkari peräkärrissä? Tossa oli bussillinen venäläisiä ja ne nosti sen sinne bussin matkatavaratilaan ja kaasutti pois..."
Joopa joo.. tää on urbaani legenda!
Tapahtunut niiiiin monille, milloin prisman parkissa milloin huoltsikoilla. Joskus laatikon ovat vieneet venäläiset joskus m u stalaiset :/Ihan oikeesti, kuka hullu alkais latoo paskaa niin kapeasta laatikon suusta :x
Tyhymä :D Tää tapahtu kun telkut oli vielä ISOJA.
Jos nyt ei suoraan kehtaa sanoa, että tuo ne vaatteet takaisin mitkä luvatta veit niin voishan sitä kysyä vaikka viestillä, että
"Veit meiltä ilmeisesti epähuomiossa parit reiman haalarit ja vikingin kengät. Tarvittais ne takaisin kun saatiin ne myytyä viidellä kympillä eteenpäin. Tuotko vaikka huomiseksi, kiitos? "
Sitten mummo varmaan joko pyytää ne takaisin tai joutuu maksamaan summan itse.
Ja sillä aikaa kun sorvaa lausetta miten sanon anopille asian x niin lukollinen kaappi ja sinne ne vaatteet, jotka menee myyntiin. Jos anoppi jo vei käyttövaatteita, jotka vielä menee niin äkkiä soitot, että missä mun lapsen käyttövaatteet on, ei täältä käyttövaatteita viedä mihinkään ilman lupaa. Ei tarvitse edes puhua mistään myynnistä vaan käyttövaatteet on käyttövaatteet ja jo pieneksi käyneet vaatteet lukon taakse kunnes ehdit myymään.
Jos ei miehesi kehtaa sanoa mitään äidilleen niin lukon hän saa johonkin kaappiin asennettua tai sitten tarpeeksi iso lukittava laatikko.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän jos kasvaisit aikuiseksi! Aikuisuus merkitsee montaa asiaa mutta myös sitä, että osaa laittaa rajoja niin lapsille kuin muillekin.
Jos lapsesi olisi allerginen sinun pitäisi suorastaan kieltää häntä antamasta tiettyjä ruoka-aineita ja vieläpä muistuttaa aika-ajoin!
Anopillesi voit sanoa: Sovitaanko niin, että minä äitinä tiedän mitä teen lasteni vaatteilla ja muistaakseni olen siitä sinulle maininnutkin- muistatko? Jos tarvis niin kertaa! Harjoittele vaikka peilin edessä niin uskallat paremmin ja ymmärräthän tuo on selvää tulonsiirtoa sinun tappioksi.Terveisin anoppi!
Jatkan, eli siis normiäänellä kuin puhuisit tavallista asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tutkia puolison perhedynamiikka ennen kuin iskee kätensä tollaiseen paksakasaan. Sekä se miten puolison vanhemmat vuorovaikuttavat keskenään ja juuri nuo onko toinen sisarus suosittu toisen kustannuksella. Ei noita enää vanhana voi korjata kuten ei huonosti kasvatettua koiraakaan.
Lieneekö koko paska totta? Aloittaja ei vastaa usein esitettyyn kysymykseen miten vaatteet on päätynyt anopille. Koko juttu on keksittyä paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei j eesus taas !
Ei viikkoa ilman anoppia !
Voihan se anoppi niitä lapsia hoitaa , jos se sujuu ok, mutta ei se oikeuta häntä myymään kämppäänne oikotiellä.
Pitäisköhän hakeutua johonkin ennakoivaan terapiaan ? Pelottaa kun kaikki vanhat ikäiseni akat ovat näköjään täysiä k*päitä.
Yksi mahdollisuus on, että anoppi on antanut pojalleen siis aviomiehellesi lahjuksia, joista sinä et tiedä. Vaikkapa haalarirahaa, tai maksanut hänen nuoruuden töppäilyjä, tai jotain muuta tasinkoa ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieleen tulee vanha tarina.
Kaveri meni keväällä kovien pakkasten aikaan tyhjäämään kesämökin ulkovessaa. Käytössä oli Muuli-perävaunu. Kippasi umpijäisen pissakakkamöhkäleen mukanaan tuomaansa isoon pahvilaatikkoon, jossa oli ollut Finluxin telkku. Matkalla kakkipaketin loppusijoituspaikalle hän pysähtyi huoltamoon kahville. Puoleen väliin kun oli kupin juonut ryntäsi huoltoasemalle äijä, joka kyseli: "Hei kellä oli se Finluxin telkkari peräkärrissä? Tossa oli bussillinen venäläisiä ja ne nosti sen sinne bussin matkatavaratilaan ja kaasutti pois..."
Sain vuosisadan naurut! :D Kiitos päiväni piristyksestä! Näitä saisi kuulla lisääkin. Onkohan tälläisille omaa ketjua?
Kohta on toisen pojan vaimo kirjoittamassa, että anoppi rahaa vanhaa räsyä heille. ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lieneekö koko paska totta? Aloittaja ei vastaa usein esitettyyn kysymykseen miten vaatteet on päätynyt anopille. Koko juttu on keksittyä paskaa.
Aloittaja on vastannut tähän jo viestissä 15 (oliko nyt ekalla vai tokalla sivulla) näin:
"Ihan kyläreissuilla. Sopivasti tonkii ja tutkii eteisessä lasten vaatteiden kokolappuja ja mietiskelee ääneen, että ”tämähän on ihan sopiva X:lle”. On myös kaksi kertaa ollut parin tunnin ajan lapsenvahtina (kävin neuvolassa ja hammaslääkärissä) & sillä aikaa oli inventoinut tietämättäni toisen pojan lapsille sopivat vaatteet mukaansa, lupaa kysymättä!! Pitää sitä itsestäänselvänä oikeutena."
Mutta joo, itsekin kaipailen AP:tä tulemaan takaisin tähän keskusteluun. On aikamoinen tilanne, uskomaton mutta toisaalta uskon että voi olla ihan tottakin.
Vierailija kirjoitti:
Yksi mahdollisuus on, että anoppi on antanut pojalleen siis aviomiehellesi lahjuksia, joista sinä et tiedä. Vaikkapa haalarirahaa, tai maksanut hänen nuoruuden töppäilyjä, tai jotain muuta tasinkoa ...
No ei niitä miniältä voi periä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten anoppi pääsee käsiksi lasten vaatteisiin?
Ihan kyläreissuilla. Sopivasti tonkii ja tutkii eteisessä lasten vaatteiden kokolappuja ja mietiskelee ääneen, että ”tämähän on ihan sopiva X:lle”. On myös kaksi kertaa ollut parin tunnin ajan lapsenvahtina (kävin neuvolassa ja hammaslääkärissä) & sillä aikaa oli inventoinut tietämättäni toisen pojan lapsille sopivat vaatteet mukaansa, lupaa kysymättä!! Pitää sitä itsestäänselvänä oikeutena.Mutta se tavaravirta ei ikinä liiku toiseen suuntaan! Ainoastaan meiltä poispäin.
Ymmärrän että omia rahojaan säästääkseen anoppi tuota tekee: muuten joutuisi varmaan ostamaan ne samat vaatteet omilla rahoillaan, hän kun tykkää kilpavarustella tätä toisen pojan perhettä. Me puolestaan ollaan aina oltu ihan omillaan, anoppi sanojensa mukaan välttelee materialismia, mutta ilmeisesti VAIN meidän ollessa kyseessä. Toisen poikansa lapset hukutetaan materiaan, joista osa on meidän materiaamme.
Päänsärkysi johtuu siitä, että sädekehäsi puristaa. Onhan se hyvä asia, että kunnioittaa vanhempia ihmisiä, mutta rajansa silläkin.
Kokeilepa kerran elämässäsi, miten siinä käy kun sanot jollekin vastaan.
En kyllä ilkeisi edes kirjoittaa tänne, jos olisin noin kädetön!
Muista ap että siinä ei ole mitään kamalaa jos joku suuttuu sinulle. Se ei tarkoita että olet tehnyt jotain väärin. Voit jatkaa elämääsi ihan normaalisti vaikka maailmassa olisi ihmisiä, joiden mielestä olet nuuka, ikävä, ilkeä, naurettava tai itsekäs, tai jos he ovat vihaisia sinulle. Voit hyväksyä että se on heidän mielipiteensä ja tehdä silti oman pääsi mukaan menettämättä sen takia yöuniasi. Kun tämän sisäistät, elämäsi tulee muuttumaan radikaalisti.
Mites, jos ensi kerralla anopilla käydessänne alat kylmän viileästi tutkimaan anopin perintöhopeita/koriste-esineitä jne, vähän ehkä jotain keräisit mukaasi ja tuumaisit, että "tämähän sopii tosi mukavasti meidän olkkariin - kun ethän sinä tällä edes mitään tee."
Siinä vaiheessa, kun anoppi kilahtaisi, voisit viattomasti tiedustella, että eikö kyseinen menettely olekaan suvussa yleistä, kun ainakin teiltä tuppaa lastenvaatteet katoamaan kysymättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieleen tulee vanha tarina.
Kaveri meni keväällä kovien pakkasten aikaan tyhjäämään kesämökin ulkovessaa. Käytössä oli Muuli-perävaunu. Kippasi umpijäisen pissakakkamöhkäleen mukanaan tuomaansa isoon pahvilaatikkoon, jossa oli ollut Finluxin telkku. Matkalla kakkipaketin loppusijoituspaikalle hän pysähtyi huoltamoon kahville. Puoleen väliin kun oli kupin juonut ryntäsi huoltoasemalle äijä, joka kyseli: "Hei kellä oli se Finluxin telkkari peräkärrissä? Tossa oli bussillinen venäläisiä ja ne nosti sen sinne bussin matkatavaratilaan ja kaasutti pois..."
Sain vuosisadan naurut! :D Kiitos päiväni piristyksestä! Näitä saisi kuulla lisääkin. Onkohan tälläisille omaa ketjua?
On. Urbaanilegendat tms. Ylläoleva tarina on jo kerrottu siellä.
Kiellä anoppia tulemasta, kunnes lopettaa teidän tavaroiden jakelun.
Joskus sitä on jyrähdettävä ja sanottava suoraan vaikka sitten kirosanalla höystäen, ellei muu auta. Olen huomannut että johan otetaan tosissaan. Kun ympäristö on tottunut että tuossa on tuo ylikiltti ihminen, joka ei koskaan kiroile ja kirkossakin käy, niin sitten meneekin luu kurkkuun, kun kiltiksi ajateltu päästää päräyttää sen mitä haluaa ja vähän ikävämpään äänensävyyn. "Muahan ei muut pompottele eikä määrää"