Joskus vielä uskoin että Jumala auttaa ja on kiinnostunut meistä
Mutta se usko ja luottamus meni kun huomasin kerta toisensa jälkeen olevani kaikessa oman onneni seppä. Aikaisemmin vein elämän haasteita ja asioitani rukouksessa enkä saanut vastakaikua mihinkään. Luonnolliset syy ja seuraussuhteet vaikuttavat asioiden kulkuun sekä oma vaivannäkö. Rukous voi olla usein vastuuttomuutta. Suorastaan harmitti ettei Jumala kiinnostustunut vastaamaan rukouksiin mutta en harmittele enää. Hyväksyn vain tämän tosiasian.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala kuulee aina rukoukset. Jumala ei pois heitä sitä joka hänen luokseen tulee. Hän on luonut sinut ja tietää kaikki päiväsi jo etukäteen. Jumala rakastaa sinua valtavan paljon ja haluaa että käännymme pois maailmallisista asioista ja käännymme sen sijaan Hänen puoleensa rukoillen ja sanaa tutkiskellen.
Ja mitäpä Jumala on rakkaudessaan varannut heille, jotka eivät käänny hänen luokseen?
Ikuisen Kidutuksen!
Tuollainen ei ole rakkautta.
Siksi sen, elaman pitaa koskea myos tata maailmaa. Koska hyva toteutuu siella, ikuisuudessa, sen pitaa toteutua, ja kuuluu toteutua myos taalla.
Elaman kuuluu voittaa, ja valeen pitaa kuolla. Myos tassa maailmassa.
Sita tassa rukoilen talle maailmalle, vaikka taalla nyt on vale vallassa. Sen eteen kuitenkin elan, etta se vale katoaisi.
Jumalan rakkaus meitä kohtaan osoitettiin jo ristillä. Uskon kyllä, että vaivat ja koetukset palkitaan, vaikka sitten taivaassa.
Itse olen kyllä hieman syyllistynyt samaan ajatteluun kun ympärillä nähnyt muita siunattavan juuri niillä asioilla mitä itse eniten olen kaivannut, samalla kun itse joutuu vain luopumaan itselle kaikesta rakkaasta.
Nyt kuitenkin alkanut hieman aurinko loistamaan minunkin risukasaan. Pysy vahvana. Jumalalle saa vuodattaa pettymyksensäkin.