Lue keskustelun säännöt.
Syksyllä yläasteelle menevä tyttö ei halua älypuhelinta vaikka varoitin mahdollisesta kiusatuksi joutumisesta
27.04.2019 |
Tyttö on vielä kovin lapsi ja mm. pelaa lautapelejä ja leikkii nuorempien sisarustensa kanssa, joskus yksinkin.
Ehdotin netittömän simpukkapuhelimen tilalle älypuhelinta ennen kuin yläaste alkaa. Sanoi vaan, ettei ehdottomasti halua älypuhelinta eikä halua olla sellainen kuten muut luokan tytöistä että koko ajan tuijotetaan puhelinta ja tunneillakin salaa.
Joutuuko nykyään kiusatuksi, jos ei vielä yläasteella ole älypuhelinta?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkö puhelin määrää fiksuuden? Monella älypuhelin on tarpeellinen. Meillä siellä on matkakortista, välipaloihin ja sisäänpääsyihin ja monet muut tarpeelliset asiat. Se ei ole pelkkään viihdekäyttöön.
Siis järsiikö sun pentu sitä älypuhelinta välipalaksi? :o
Hauskaa! Sillä älypuhelimella kun voi joissain kouluissa maksaa niitä välipaloja. Eikö olekin kätevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkö puhelin määrää fiksuuden? Monella älypuhelin on tarpeellinen. Meillä siellä on matkakortista, välipaloihin ja sisäänpääsyihin ja monet muut tarpeelliset asiat. Se ei ole pelkkään viihdekäyttöön.
Siis järsiikö sun pentu sitä älypuhelinta välipalaksi? :o
Joo ja esittää samalla tyhmää. :o
Vierailija kirjoitti:
YKiusaaminen tarvitsee kiusatun reaktion jatkuakseen.
Okei, laita tuokin kiusatun syyksi. En tajua, että muut yläpeukuttavat tuollaista kommenttia.
Se 'reaktio' voi olla ihan mitä tahansa, esim. ei reaktiota ollenkaan, kuten omassa tapauksessani. Kiusaaja kun e syytä tarvitse toiminnalleen. Minua kiusattiin koulussa vuosia, vaikken niin sanotusti reagoinut mitenkään, vaan kävelin tai käännyin katsomaan pois, tai olin kuin en huomaisikaan. No, kai sekin reaktio oli sitten liikaa. Jos joskus sanoinkin vastaan esim. "Lopeta!" niin sillä ei ollut yhtään mitään vaikutusta, vaan kiusaaminen jatkui.
Mutta joo, syytä sinä kiusattuja.
Minulla on kasa teinejä sekä omasta takaa, että lainattuja. Kaikilla älypuhelin. Jokainen hoitaa koulu-, harrastus- , sosiaalisia ja paljon muita asioita sillä. Kenelläkään en koe puhelimen olevan haitta, vaan helpotus. Kohdallani on siis osunut keskimääräistä fiksumpia teinejä😀.
Vierailija kirjoitti:
Yläasteelle kiusataan ihan mistä vain. Jos puhelin on tytön oma valinta, niin tuskin hän ottaa siitä tulleita heittoja vakavasti. Kiusaaminen tarvitsee kiusatun reaktion jatkuakseen. Ja jos tyttö häpeää puhelintaan, niin reaktio on aika varma. Jos puhelin on hänen valinta, niin tuskin reagoi. Esim. I phone ja Samsung nuoret ovat aina vastakkain. Tuskin i phone uskovainen reagoi Samsung uskovaisen heittoihin ja toisinpäin.
Kiusaaminen tarvitsee kiusatun reaktion jatkuakseen? Minkä reaktion? Itse olin viileä enkä reagoinut kiusaamiseen, mutta silti kiusattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YKiusaaminen tarvitsee kiusatun reaktion jatkuakseen.
Okei, laita tuokin kiusatun syyksi. En tajua, että muut yläpeukuttavat tuollaista kommenttia.
Se 'reaktio' voi olla ihan mitä tahansa, esim. ei reaktiota ollenkaan, kuten omassa tapauksessani. Kiusaaja kun e syytä tarvitse toiminnalleen. Minua kiusattiin koulussa vuosia, vaikken niin sanotusti reagoinut mitenkään, vaan kävelin tai käännyin katsomaan pois, tai olin kuin en huomaisikaan. No, kai sekin reaktio oli sitten liikaa. Jos joskus sanoinkin vastaan esim. "Lopeta!" niin sillä ei ollut yhtään mitään vaikutusta, vaan kiusaaminen jatkui.
Mutta joo, syytä sinä kiusattuja.
En ole syyttänyt kiusattua. Arvasin kyllä, että joku ottaa herkkää tuosta.
Tuo, että "ei halua olla kuin muut" on aika riskialtis ajatus. Jos tyttösi noudattaa sitä, mitenhän hänelle mahtaa käydä työelämässä myöhempänä? Työkaverien kanssa on tultava toimeen ja työympäristöön mukauduttava, jos haluaa pärjätä. Ihan sama juttu koulussa.
Oma poikani joutui samasta syystä kiusatuksi ja on saanut siitä elinikäiset traumat. Tyttärellesi käy samoin, jos hän on noin itsepäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän koulussamme jokaiselle oppilaalle on hommattu tabletti, ja tähän mennään Suomen jokaisessa koulussa uuden ops:n myötä. Sillä hoituvat koulutehtävät, Kahootit ja Wilma-viestit. Koulun käymiseen ei missään nimessä tarvita älypuhelinta. Sellaista ei koulun takia tarvitse hommata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytkö puhelin määrää fiksuuden? Monella älypuhelin on tarpeellinen. Meillä siellä on matkakortista, välipaloihin ja sisäänpääsyihin ja monet muut tarpeelliset asiat. Se ei ole pelkkään viihdekäyttöön.
Ei puhelin, vaan kyky ajatella omilla aivoillaan eikä mennä sokeasti vaan massan mukana.
Nimen omaan kyky ajatella omin aivoin on hyvä. Mutta en ymmärrä miksi joku puhelin on paha massatoiminto? Autoko ei ole tai vaatteet? Tai koulureppu? Miksi älypuhelin demonisoidaan?
Vilkasepa ketjun otsikkoa. Eikö sinustakin siinä aiheena ole nimenomaan puhelin? Minusta ainakin on ja siksi on hyvin luontevaa keskustella tässä ketjussa nimenomaan puhelimista. Ei täällä kukaan mitään demonisoi. Kerromme vain tosiasioita, joihin lukeutuu se, että ihminen ei tarvitse välttämättä älypuhelinta. Ei edes yläasteelle mennessään. Autot ja vaatteet eivät liity tämän ketjun aiheeseen, joten siksi niistä ei keskustella täällä.
Miksi tässä annetaan ymmärtää, että älypuheliton lapsi on hyvä ja älypuhelimen kanssa tyhmä massaJonne? Älypuhelimelle on paljon käyttöä, mutta ei se pakollinen ole. Ei kukaan sitä pakollisuutta väitä. Mutta itse en ymmärrä miksei älypuhelimen tuomia etuja voisi käyttää tai huomioida? Miten se on aivotonta massaa?
Itse älypuhelin tai sen puuttuminen ei nyt tässä ole se pääpointti. Pääpointti on, meneekö massan mukana (ostaa älypuhelimen vain koska kaikilla muillakin on) vai onko rohkeasti sellainen kuin haluaa olla (ei osta älypuhelinta, koska ei halua). Kaikki me ymmärrämme älypuhelinten edut. Ihan samoin kuin ymmärrämme niiden haitat. Älypuhelinfanaatikoilta nämä haitat tuppaavat monesti unohtumaan ja paasataan vain siitä kuinka älypuhelin on helppo ja kätevä ja sitä tarvitsee lippujen ostoon ym. Siinä sitten unohtuu, mitä kaikkia ongelmia älypuhelinten valta-asemaan liittyy. Juuri niiden ongelmien takia monet kyseenalaistavat koko älypuhelimet ja erityisesti mielikuvan siitä, että älypuhelin olisi joku välttämättömyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en huolinut minkäänlaista kännykkää ennen kuin olin 18 ja menin yliopistoon. Ap ole tyytyväinen että lapsellasi on edes se simpukkapuhelin, sillä voi soittaa ja tekstata ja ne on oikeasti ainoat ominaisuudet mitkä kännykässä tarvitsee olla. Ja todennäköisesti akkukin kestää luotettavammin sen koulupäivän ajan. Olen pärjännyt kolmekymppiseksi asti ilman älypuhelinta ja meinasin pärjätä myös seuraavat kolkyt vuotta;) Älykännykät aiheuttaa ainakin joissakin tapauksissa suunnitelmallisuuden puutetta kun aina luotetaan että voi katsoa sitten joskus tiedon puhelimesta. Sitten kun akku loppuu tai netti katkeaa niin ollaan paniikissa kun ei olla totuttu muunlaisiin selviytymiskeinoihin.
Vierailija kirjoitti:
Sinä joka kirjoitit, että kiusaaminen tarvitsee kiusatun reaktion, että se jatkuu niin en oikein voi ymmärtää. Itse on pakko kirjoittaa tähän etten koskaan reagoinut kiusaajien sanomisiin mitenkään. He pilkkasivat vaatteista, ulkönäöstä ja lähes kaikesta muustakin. Silti vaikka en siis koskaan näyttänyt kuinka paljon se kaikki satutti niin silti jatkoivat vaan. Minusta ei ole oikein muutenkaan vierittää sitä syytä kiusatulle. Tiedän luokkakaverin joka esim alkoi melkein aina itkemään, kun häntä oikein pahasti haukuttiin, mutta en silti sanoisi hänen "yllyttäneen" kiusaajiaan ja en koe mitään paremmuutta siitä että itse pystyin olemaan reagoimatta ja ainakin näyttelemään etten välittäisi. Joku voi tietysri tähän nyt sanoa, että miksi en sanonut vastaan ja voin kertoa, että välillä sanoin. Tämä ei silti paljom auttanut ja todellisuudessa vaan pahensi asiaa. Ja itsekin olen sitä mieltä, että hyvä kun kaikki eivät mene massan mukaan.
Älä irrota sitä tuosta puhelin keskustelusta. Se kuuluu siihen. Siinä puhuttiin puhelimesta johtuvasta kiusaamisesta, eikä yleisestä kiusaamisesta. Jos tykkää puhelimestaan, niin kiusaus heitot ei osu. Ja tämä koskee vain puhelimesta kiusaamista jo tuota asetelmaa.
En puhu yleisesti kiusaamisesta tai syytä kiusattua tai hänen reaktioitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että "ei halua olla kuin muut" on aika riskialtis ajatus. Jos tyttösi noudattaa sitä, mitenhän hänelle mahtaa käydä työelämässä myöhempänä? Työkaverien kanssa on tultava toimeen ja työympäristöön mukauduttava, jos haluaa pärjätä. Ihan sama juttu koulussa.
Oma poikani joutui samasta syystä kiusatuksi ja on saanut siitä elinikäiset traumat. Tyttärellesi käy samoin, jos hän on noin itsepäinen.
Minä olen aina kulkenut omia polkujani enkä sulautunut massaan ja siitä kiusattiin koulussa vuoden verran mutta koulun jälkeen siitä on ollut vain ja ainoastaan hyötyä. Työpaikoilla olen ollut pidetty, jopa nyt kun olen esimiesasemassa. Ihan eri asia tulla ihmisten kanssa toimeen kuin ostaa sellainen puhelin kuin kaikilla muilla että tulee pidetyksi. Tai ehkä vielä jossain yläasteella jos haluaa hengata pissisten kanssa mutta kyllä vähänkin järkevämmät jo yläasteella tajuaa että puhelimet on vaan materiaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että "ei halua olla kuin muut" on aika riskialtis ajatus. Jos tyttösi noudattaa sitä, mitenhän hänelle mahtaa käydä työelämässä myöhempänä? Työkaverien kanssa on tultava toimeen ja työympäristöön mukauduttava, jos haluaa pärjätä. Ihan sama juttu koulussa.
Oma poikani joutui samasta syystä kiusatuksi ja on saanut siitä elinikäiset traumat. Tyttärellesi käy samoin, jos hän on noin itsepäinen.
Siinä ei ole mitään riskialtista. Se on harvinaisen terve ajatusmalli. Jokaisen ihmisen pitäisi olla ihan oma itsensä eikä todellakaan yrittää olla niin kuin muut. Ihmiset ovat yksilöitä, eivät tasaista massaa. Erilaisuus on rikkaus, ei rasite. Työelämässä on erityisen tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Se tarkoittaa erilaisuuden hyväksymistä, ei oman itsensä muuttamista samanlaiseksi kuin muut. Suvaitsemattomuus on se ongelma, ei halu olla oma itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että "ei halua olla kuin muut" on aika riskialtis ajatus. Jos tyttösi noudattaa sitä, mitenhän hänelle mahtaa käydä työelämässä myöhempänä? Työkaverien kanssa on tultava toimeen ja työympäristöön mukauduttava, jos haluaa pärjätä. Ihan sama juttu koulussa.
Oma poikani joutui samasta syystä kiusatuksi ja on saanut siitä elinikäiset traumat. Tyttärellesi käy samoin, jos hän on noin itsepäinen.
Kun on rohkeasti ja itsevarmasti oma itsensä, pärjää paljon paremmin kuin matkimalla muita. Erityisesti työelämässä on tärkeää kyetä itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Mukailemalla ja muita peilaamalla ei pitkälle pötkitä. Menestyneimmät ihmiset ovat juuri niitä, jotka eivät ole mukautuneet massaan, vaan ovat rohkeasti kulkeneet omaa polkuaan. Se ei ole itsepäisyyttä, vaan tervettä itsenäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että "ei halua olla kuin muut" on aika riskialtis ajatus. Jos tyttösi noudattaa sitä, mitenhän hänelle mahtaa käydä työelämässä myöhempänä? Työkaverien kanssa on tultava toimeen ja työympäristöön mukauduttava, jos haluaa pärjätä. Ihan sama juttu koulussa.
Oma poikani joutui samasta syystä kiusatuksi ja on saanut siitä elinikäiset traumat. Tyttärellesi käy samoin, jos hän on noin itsepäinen.
Siinä ei ole mitään riskialtista. Se on harvinaisen terve ajatusmalli. Jokaisen ihmisen pitäisi olla ihan oma itsensä eikä todellakaan yrittää olla niin kuin muut. Ihmiset ovat yksilöitä, eivät tasaista massaa. Erilaisuus on rikkaus, ei rasite. Työelämässä on erityisen tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Se tarkoittaa erilaisuuden hyväksymistä, ei oman itsensä muuttamista samanlaiseksi kuin muut. Suvaitsemattomuus on se ongelma, ei halu olla oma itsensä.
Se kuuluu teini-ikään, että halutaan kuulua joukkoon. Se on täysin normaalia käytöstä siinä iässä.
Teini-iän yli kun pääsee tavalla tai toisella niin se on jo hieno suoritus. Teini-iässä elämä on rankkaa, hankalaa enkä minä vanhempana halua sitä vaikeammaksi tehdä kiekumalla koko ajan, että ei sun tarvii vaikka muut.
Aikuisena kyllä ehtii kulkea omia polkujaan.
Älypuhelin on pirullinen keksintö. Kirous koko ihmiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että "ei halua olla kuin muut" on aika riskialtis ajatus. Jos tyttösi noudattaa sitä, mitenhän hänelle mahtaa käydä työelämässä myöhempänä? Työkaverien kanssa on tultava toimeen ja työympäristöön mukauduttava, jos haluaa pärjätä. Ihan sama juttu koulussa.
Oma poikani joutui samasta syystä kiusatuksi ja on saanut siitä elinikäiset traumat. Tyttärellesi käy samoin, jos hän on noin itsepäinen.
Kun on rohkeasti ja itsevarmasti oma itsensä, pärjää paljon paremmin kuin matkimalla muita. Erityisesti työelämässä on tärkeää kyetä itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Mukailemalla ja muita peilaamalla ei pitkälle pötkitä. Menestyneimmät ihmiset ovat juuri niitä, jotka eivät ole mukautuneet massaan, vaan ovat rohkeasti kulkeneet omaa polkuaan. Se ei ole itsepäisyyttä, vaan tervettä itsenäisyyttä.
Sulla on varmaan sitten jotain tutkimuksia tuosta, että menestyneimmät ihmiset ovat yläasteella kulkeneet omia polkujaan? Vai oliko se ihan omaa päätelmää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että "ei halua olla kuin muut" on aika riskialtis ajatus. Jos tyttösi noudattaa sitä, mitenhän hänelle mahtaa käydä työelämässä myöhempänä? Työkaverien kanssa on tultava toimeen ja työympäristöön mukauduttava, jos haluaa pärjätä. Ihan sama juttu koulussa.
Oma poikani joutui samasta syystä kiusatuksi ja on saanut siitä elinikäiset traumat. Tyttärellesi käy samoin, jos hän on noin itsepäinen.
Kun on rohkeasti ja itsevarmasti oma itsensä, pärjää paljon paremmin kuin matkimalla muita. Erityisesti työelämässä on tärkeää kyetä itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Mukailemalla ja muita peilaamalla ei pitkälle pötkitä. Menestyneimmät ihmiset ovat juuri niitä, jotka eivät ole mukautuneet massaan, vaan ovat rohkeasti kulkeneet omaa polkuaan. Se ei ole itsepäisyyttä, vaan tervettä itsenäisyyttä.
Sulla on varmaan sitten jotain tutkimuksia tuosta, että menestyneimmät ihmiset ovat yläasteella kulkeneet omia polkujaan? Vai oliko se ihan omaa päätelmää?
Ihan omia silmiä ja korvia käyttämällä olen tällaisen tosiasian havainnut. Useampikin menestynyt ihminen on julkisuudessa kertonut olleensa jo kouluaikoina erilainen kuin muut. Ei tarvita mitään tutkimuksia. Riittää, että osaa lukea ja kuunnella. Esim. elämäkerroista löytyy paljonkin tietoa aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että "ei halua olla kuin muut" on aika riskialtis ajatus. Jos tyttösi noudattaa sitä, mitenhän hänelle mahtaa käydä työelämässä myöhempänä? Työkaverien kanssa on tultava toimeen ja työympäristöön mukauduttava, jos haluaa pärjätä. Ihan sama juttu koulussa.
Oma poikani joutui samasta syystä kiusatuksi ja on saanut siitä elinikäiset traumat. Tyttärellesi käy samoin, jos hän on noin itsepäinen.
Siinä ei ole mitään riskialtista. Se on harvinaisen terve ajatusmalli. Jokaisen ihmisen pitäisi olla ihan oma itsensä eikä todellakaan yrittää olla niin kuin muut. Ihmiset ovat yksilöitä, eivät tasaista massaa. Erilaisuus on rikkaus, ei rasite. Työelämässä on erityisen tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Se tarkoittaa erilaisuuden hyväksymistä, ei oman itsensä muuttamista samanlaiseksi kuin muut. Suvaitsemattomuus on se ongelma, ei halu olla oma itsensä.
Se kuuluu teini-ikään, että halutaan kuulua joukkoon. Se on täysin normaalia käytöstä siinä iässä.
Teini-iän yli kun pääsee tavalla tai toisella niin se on jo hieno suoritus. Teini-iässä elämä on rankkaa, hankalaa enkä minä vanhempana halua sitä vaikeammaksi tehdä kiekumalla koko ajan, että ei sun tarvii vaikka muut.
Aikuisena kyllä ehtii kulkea omia polkujaan.
Ei välttämättä kuulu. Osa teineistä haluaa nimenomaan erottua massasta. Jo tämän ketjun aloituskin kertoo, että tyttö nimenomaan EI halua olla niin kuin muut. Sellaisessa tapauksessa on hyvinkin tärkeää tukea nuorta tässä ajatuksessa eikä istuttaa hänen päähänsä mitään kiusaamiskauhukuvia tai ajatusta siitä, että teininä pitää sulautua joukkoon. Voi niitä omia polkujaan kulkea jo teininä, jos niin haluaa.
Miksi tässä annetaan ymmärtää, että älypuheliton lapsi on hyvä ja älypuhelimen kanssa tyhmä massaJonne? Älypuhelimelle on paljon käyttöä, mutta ei se pakollinen ole. Ei kukaan sitä pakollisuutta väitä. Mutta itse en ymmärrä miksei älypuhelimen tuomia etuja voisi käyttää tai huomioida? Miten se on aivotonta massaa?