Eikö normaali lapsiaan rakastava ihminen haluakin jättää jotain lapsilleen perinnöksi?

Ei tosiaan halua. Mun äiti peri valtavan omaisuuden, miljoonan ja ylikin. Ei antanut meille lapsille siitä euroakaan. Kun hän kuoli niin isämme teki myös kaikkensa että emme saisi juuri mitään, hän siis vaati puolet tästä äidin perimästä summasta itselleen tasinkona. Me lapset sitten jaoimme loput ja saimme jokainen pienen summan. Isä vielä jopa ihmettelee miksi katkaisimme häneen välit. Itsekkäämpää ihmistä on vaikea keksiä. Hän ei edes ollut alunperin köyhä, eläke on tosi suuri ja omaa omaisuuttakin oli paljon jo. Ei vaan halunnut että omat pienipalkkaiset lapset saisivat iloa elämäänsä ja lapsenlapsistakaan hän ei välitä. Itsestään vain.

Ainakin vanha äitini houkuteltiin sijoittamaan op kautta johonkin varovaiseen sijoitukseen ja jo 2v sisään oli sulanut sijoituksesta 1 tuhat euroa.En uskalla ajatella kun vihdoin saamme ne rahat joita akaan op ei suostunut vaikka olemme perillisiä  perunkirjoituksissa ulos antamaan.Omituista touhua kun itse sijoittaja on kuollut.Minä en itse kyllä sijoita ikinä mitään ikinä.

Itsekkäästä, rikkaasta kitupiikistä ei tarvitse välittää, jos hänkään ei ole välittänyt lapsistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monessa tapauksessa nuo lapset joille perintöä pitäisi jättää ehtivät jo itsekin eläkeikään tai hyvin lähelle sitä ennen kuin vanhemmat kuolevat. Hyötyä olisi vain jos perintö siirtyisi suoraan lapsenlapsille jotka ovat vielä siinä iässä että rahaa tarvitsevat. Nythän käy niin että perinnön saavat lapset saavat eläkkeellä nauttia omasta omaisuudesta ja vanhemmilta saamastaan perinnöstä. [/quot

Lasten sijasta perinnön voi helposti antaa suoraan lapsenlapsille. Asiasta kannattaa vain sopia ajoissa. Itse perimme aikoinaan sisarusten ja serkkujeni kanssa isovanhempiemme omaisuuden, yksi sukupolvi jätettiin välistä. Nuppia kohti summa ei ollut suuri, mutta meille kaikille köyhille opiskelijoille merkittävä. Omien vanhempien kanssa samat paperit laadittu myös.

Jos nuori ei sitten saakaan töitä, peritty omaisuus estää sossutuet.

Kannattaa antaa lapsenlapsille vain, jos heidän elämänsä on jo vakiintunut.

Kyllä mun mielestä on ihan oikein, että vanhus käyttää omaisuuttaan itseensä ja oman mukavuutensa kohentamiseen. Täällä taitaa olla muutama perintöään kärkkyvä pelästynyt korppikotka kauhistelemassa juttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI TULE OLEMAAN PERINNÖT RIESANA:

Vanhusten omaisuus hoivaan -projekti on täydessä vauhdissa. Olen melko lailla varma, että valtiovarainministeriön virkamiehet valmentavat kovaa vauhtia johtavia poliitikkoja tähän. HS mukaan Antti Rinne,  Lii Andersson ja Jussi Halla-aho  mm. olivat sitä mieltä, että omaa varallisuutta tulee käyttää hoivaan. Suomen velvollisuudet maailman hädänalaisia ja ilmaston pelastusta kohtaan vie omat, tienatut ja lainatut niin tarkkaan. 

Eli ne maksaa, joilla on varaa. Eli ne samat, jotka ovat jo aikaisemminkin elättäneet veroillaan muut ja silti pystyneet säästämään varallisuutta. Nyt saavat maksaa oman hoivansa vielä. Hoiva luonnollisesti kuuluu kaikille muille täällä oleskeleville ihmisoikeutena yhteiseen piikkiin.

Minun alkaa olla erittäin vaikea perustella lapsilleni miksi olla maksavana osapuolena tässä yhteiskunnassa eli käydä työssä ja rakentaa tätä yhteiskuntaa.

Onneksi omaisuutensa voi lahjoittaa lapsilleen (tai kenelle nyt haluaa) ennen kuin se menee yhteiskunnalle.

Onhan se tuokin valinta, jos antaa lapsilleen ennakkoperintöä ja haluaa viettää viimeisen elinvuotensa epäinhimillisesti.

Mun kummitäti teki noin ja nyt vanhana on vara käydä kerran viikossa pesulla ja vaihdattaa vaatteet. Huusholli tuoksuu pissalle, kun ei edes alushousuja vaihdeta kuin kerran viikossa ja koti on kuin sikolätti ja sukulaiset yrittävät auttaa , eikä suinkaan lapset, jotka saivat ennakkoperinmön tädiltä.

Ei edes ruokaan ole varaa, kun se kotiin tuotuna maksaisi 12€/ateria.

Tämän vuoksi onkin väärin, että omaisuutta olisi pakko käyttää omaan vanhushoivaan.

Kohtuutonta antaa kaikki ennenaikaisesti omille lapsille.

Ei jää jäljelle enää mitään myöhempää palkintoa, jota vastaan vanhusta hoidettaisiin lasten toimesta.

Kohtuutonta, että vanhus ei voi pitää omaisuuttaan loppuun asti itsellään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mielestä on ihan oikein, että vanhus käyttää omaisuuttaan itseensä ja oman mukavuutensa kohentamiseen. Täällä taitaa olla muutama perintöään kärkkyvä pelästynyt korppikotka kauhistelemassa juttua.

Minä ainakin mieti jo oman pienehkön omaisuuteni kohtaloa minun jälkeeni.

Ajatelkaas nyt, suomalaisten vuosikymmenten aikana kertytetty varallisuus siirtyykin ulkomaisten hoitofirmojen kautta ulkomaille, jes! vaikka sen täytyisi pysyä Suomessa kerryttämässä Suomalaisten varallisuutta..

rahansa fiksusti hoitaneella elämän aikana kerrytetyt varat tuottaisivat kuukausittain sen summan, joka hoitajalle maksettaisiin. Ne eivät valuisi kankkulan kaivoon tosta noin vaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mielestä on ihan oikein, että vanhus käyttää omaisuuttaan itseensä ja oman mukavuutensa kohentamiseen. Täällä taitaa olla muutama perintöään kärkkyvä pelästynyt korppikotka kauhistelemassa juttua.

Kyllä he ovat unohdettuja vanhuksia, jotka nimittelevät lapsiaan korppikotkiksi ja haaskoiksi. Kukaan ei välitä mitä he tekevät omaisuudellaan, lapset ovat vain onnellisia että pahat kuolevat pois. Ei sellaisilla vanhemmilla edes pitäisi olla lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö jokainen vanhempiaan rakastava lapsi muka toivo että vanhemmat saisivat itse hyvän elämänlaadun viimeisinä vuosina? 

Juuri näin. Tätä olin juuri kirjoittamassa.

Luulisi, että sillä vanhempiaan rakastavalla lapsella on pirun huono omatunto, kun saa ne perinnöt vanhemmiltaan. Jos vanhemmat ovat kitkutelleet pienellä eläkkeellä juuri minimitoimeentulon ja minimihoidon varassa viime aikansa.

Itse ainakin toivon, ja sanonkin, että vanhempani ymmärtävät, että ensin oma hoito ja hyvä olo ja sitten perintö, jos jotain jää.

Vaikka ei jäljelle jäisi latin latia, niin ainakin heillä on ollut mahdollisuus parempaan terveydenhoitoon.

Kaikilla sitä mahdollisuutta ei ole, ja on kuin pilkantekoa täällä hymistellä ja kantaa marttyyrikruunua, että "ei perintöjä parane itseensä törsätä", oletteko sitten tyhmiä vai tekopyhiä, kysyn vaan.

Ei kai siinä huono omatunto tule, jos aiemmatkin sukupolvet ovat tehneet noin.

Eli jättäneet omaisuutta mieluummin perinnöksi, kuin ostaneet henkilökohtaisen palvelijan kotiinsa.

Nämä keskustelut antavat todella ikävän kuvan nuoremmasta polvesta. Vaikka toki kehnoja vanhempia on, suurin osa vanhemmista rakastaa lapsiaan, tekee heille niin hyvän lapsuuden kuin pystyy ja rahallisesti auttaa alkuun sen mitä kykenee. Monesti omastaan tinkien.

No sitten vielä, kun lapsella on jo reilusti oma elämä, uhotaan että rahaa ei saisi käyttää eläkepäivillä omaan mukavuuteen.

Että ketkäköhän niitä itsekkäitä todella ovatkaan?

Hah. Meillä on mummut tyhjennetty ennen laitoshoitoa. Menevät ihan "köyhinä", niin saa toimeentulotukena sen, mihin ei eläke riitä. Turha siihen on säästöjä käyttää, jos kerran persaukinen saa saman ilmaiseksi.

Sanoisin, että aidosti rakastava lapsi ottaa vanhemman kotiinsa, kun tämä on niin vanha, ettei pärjää. Vanhus osallistuu kuluihin eläkkeellään ja omaisuudellaan. Näin osoitetaan sitä aitoa rakkautta ja perintökin säästyy. Winwin, eikös?

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut antavat todella ikävän kuvan nuoremmasta polvesta. Vaikka toki kehnoja vanhempia on, suurin osa vanhemmista rakastaa lapsiaan, tekee heille niin hyvän lapsuuden kuin pystyy ja rahallisesti auttaa alkuun sen mitä kykenee. Monesti omastaan tinkien.

No sitten vielä, kun lapsella on jo reilusti oma elämä, uhotaan että rahaa ei saisi käyttää eläkepäivillä omaan mukavuuteen.

Että ketkäköhän niitä itsekkäitä todella ovatkaan?

Kukaan ei ole sanonut, että vanhuksen pitäisi vähäisistä varoistaan kenellekään!  Tai ettei vanhus saisi käyttää omia rahojaan vaikka baareihin! Minkä ihmeen takia pitää marttyyrimaisesti ymmärtää kaikki väärin? Täällä on moralisoitu vanhuksia, jotka ovat todella rikkaita, eivätkä kitsauttaan anna omille lapsilleen mitään, naapurin jehovan todistajien lempikissan nigerialaiselle hoitoyksikölle kyllä antaa. Ja sitten läyhätään, että lasten pitäisi huolehtia vanhusvanhemmistaan. Ensinnäkin, mistä pieraisisi 200 euroa ylimääräistä, jotta pääsisi matkustamaan rikkaan vanhuksen luokse häntä palvelemaan ja ruokkimaan omalla viidellä eurolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut antavat todella ikävän kuvan nuoremmasta polvesta. Vaikka toki kehnoja vanhempia on, suurin osa vanhemmista rakastaa lapsiaan, tekee heille niin hyvän lapsuuden kuin pystyy ja rahallisesti auttaa alkuun sen mitä kykenee. Monesti omastaan tinkien.

No sitten vielä, kun lapsella on jo reilusti oma elämä, uhotaan että rahaa ei saisi käyttää eläkepäivillä omaan mukavuuteen.

Että ketkäköhän niitä itsekkäitä todella ovatkaan?

Kukaan ei ole sanonut, että vanhuksen pitäisi vähäisistä varoistaan kenellekään!  Tai ettei vanhus saisi käyttää omia rahojaan vaikka baareihin! Minkä ihmeen takia pitää marttyyrimaisesti ymmärtää kaikki väärin? Täällä on moralisoitu vanhuksia, jotka ovat todella rikkaita, eivätkä kitsauttaan anna omille lapsilleen mitään, naapurin jehovan todistajien lempikissan nigerialaiselle hoitoyksikölle kyllä antaa. Ja sitten läyhätään, että lasten pitäisi huolehtia vanhusvanhemmistaan. Ensinnäkin, mistä pieraisisi 200 euroa ylimääräistä, jotta pääsisi matkustamaan rikkaan vanhuksen luokse häntä palvelemaan ja ruokkimaan omalla viidellä eurolla?

Ei kyllä mentaliteetti on lähinnä, että kaikkien vanhusten tulisi säästää lapsiaan ajatellen.

Todella rikkaita vanhuksia on varsin vähän. Se että on velaton asunto ja hieman säästöjä ei ole mitään rikkautta. Ja jos asunnon myydä haluaa ja käyttää rahat matkusteluun tai kodittomien kissojen hyväksi, niin siitä vaan.

Ne todella rikkaat rahasuvut taas hoitavat asiat niin että lapset kyllä jo elinaikanaan saavat paljon. Ihan jo verotuksellisestikin se kannattaa.

Onko se tosiaan vaikeaa ymmärtää, että suomalainen keskituloinen, jolla on lapsia, ei välttämättä elinaikanaan kovin kummoisia omaisuuksia kerää? Se asunto on monella ainoa isompi omaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että aidosti rakastava lapsi ottaa vanhemman kotiinsa, kun tämä on niin vanha, ettei pärjää. Vanhus osallistuu kuluihin eläkkeellään ja omaisuudellaan. Näin osoitetaan sitä aitoa rakkautta ja perintökin säästyy. Winwin, eikös?

Pieneen yksiöön? Pitääkö asunto tyhjentää, jotta rollaattori mahtuu kääntymään? Nukunko minä lattialla iltamyöhään kotiin tullessani ja aamulla taas lähden. Millä vuosisadalla elät, kuvitteletko että lapset asuvat isoissa omakotitaloissa kuten vanhukset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että aidosti rakastava lapsi ottaa vanhemman kotiinsa, kun tämä on niin vanha, ettei pärjää. Vanhus osallistuu kuluihin eläkkeellään ja omaisuudellaan. Näin osoitetaan sitä aitoa rakkautta ja perintökin säästyy. Winwin, eikös?

Pieneen yksiöön? Pitääkö asunto tyhjentää, jotta rollaattori mahtuu kääntymään? Nukunko minä lattialla iltamyöhään kotiin tullessani ja aamulla taas lähden. Millä vuosisadalla elät, kuvitteletko että lapset asuvat isoissa omakotitaloissa kuten vanhukset?

No muuttakaa kaikki kimpassa sinne vanhuksen isoon taloon sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että aidosti rakastava lapsi ottaa vanhemman kotiinsa, kun tämä on niin vanha, ettei pärjää. Vanhus osallistuu kuluihin eläkkeellään ja omaisuudellaan. Näin osoitetaan sitä aitoa rakkautta ja perintökin säästyy. Winwin, eikös?

Pieneen yksiöön? Pitääkö asunto tyhjentää, jotta rollaattori mahtuu kääntymään? Nukunko minä lattialla iltamyöhään kotiin tullessani ja aamulla taas lähden. Millä vuosisadalla elät, kuvitteletko että lapset asuvat isoissa omakotitaloissa kuten vanhukset?

No muuttakaa kaikki kimpassa sinne vanhuksen isoon taloon sitten.

Ei varmaan haittaa, että irtasanoudun töistäni. Ottaisin stana koko suvun vanhukset talon toiseen päätyyn asustelemaan, jos minulla talo olisi ja ylimääräistä rahaa. Lasten kaltoinkohtelijoita en ottaisi.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että aidosti rakastava lapsi ottaa vanhemman kotiinsa, kun tämä on niin vanha, ettei pärjää. Vanhus osallistuu kuluihin eläkkeellään ja omaisuudellaan. Näin osoitetaan sitä aitoa rakkautta ja perintökin säästyy. Winwin, eikös?

Eipä taitaisi mummo viihtyä olohuoneen sohvalla. Ei ole tilaa mummoille ja papoille.

Olen myös korkeakouluttanut lapsen, ja ajatus on että hän pärjää paremmin kuin minä. Voin silti jättää perintöä lapsenlapsille, ajatuksella että hekin voivat kouluttautua ja sivistyä, ilman että tekevät yöt siivoustöitä, niin kuin minä kouluttauduin.

Osaan kyllä edelleen tulla toimeen vähällä jos näen että se palvelee suurempaa etua.

Ja olen itse nähnyt maailmaa reppu selässä ihan riittävästi nuorena, ns oma mukavuus mitä tässä sanotaan, on joko kestämätöntä kulutusta, tai verhoaa sitä että yhteiskunta on jättänyt vanhukset heitteille.