Arvotyhjiö, huonot käytöstavat ja kultturittomuus
Mietin muutamia keskusteluja lukiessani että mitä tulee näistä lapsista ja nuorista jotka on kasvatettu täydessä arvotyhjiössä. Perinteet haukutaan ja tapakulttuuri hylätään mutta mitään muutakaan ei tuoda tilalle.
Pääsiäisenä haukutaan kristinusko ja virpomaan mennään Halloween-puvussa, jos mennään, tai vain joku ojasta poimittu risu kourassa kymppiä kinuamaan. Aikuiset taas piilottelevat lukittujen ovien takana kun 'meille ainakaan tarvi tulla millään risuilla huitomaan, annan porkkanoita jos joku tulee'. Jouluna haukutaan kristinusko ja joulutavat (meillä ei ainakaan pönötetä mitään joulupäivällisiä vaan kukin syö mitä haluaa milloin huvittaa) ja lahjat jaetaan jo aatonaaton aamuna ettei kenenkään tarvi odottaa. Vaatetuksena verkkarit ja t-paita kun mukavuus menee kaiken muun edelle.
Käytöstapoja ei ole kun ne on hienostelua ja pönöttämistä ja on ihan normaalia että keskustelua ei ole koska 'ei ole mitään konkreettista haittaa siitä että hoitaa asiansa tekstiviesteillä'. Koulua ei kunnioiteta vaan lähdetään pitkille lomille silloin kun saadaan halvalla ja teeskennellään että pystytään hoitamaan kouluasiat reissussa, ja jos opettaja ei myönnä lomaa niin sitten vaan lähdetään. Kirjoitustaitokin on mitä sattuu koska ihan hyvin tulee asia selväksi vaikkei kielioppisääntöjä noudatakaan, turhaa saivartelua.
Ja sitten näiden lasten ja nuorten pitäisi kasvaa ja mennä töihin joissa odotetaan edes jonkinlaisia käytöstapoja ja kommunikointitaitoja, ja sitä että hommat tehdään vaikkei paljo nappaakaan. Miten voi olla yhtään mitään jos on kasvatettu arvotyhjiöön ja olemattomiin vuorivaikutustaitoihin ja hyväksytty se että mistään ei tarvi kiinnostua ellei itse halua?
Sana on vapaa ja estradi teidän.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Miksi tosi moni täällä ymmärtää tahallaan tai äkkipikaisuutaan väärin tai tarttuu pikkuasioihin. Minusta olisi mielenkiintoista nähdä keskustelua ap:n varsinaisesta pointista, joka oli osuva. Ei asioiden tekeminen omalla tavalla ole väärin, mutta juuri omien perinteiden välittäminen on ikivanhaa jatkumoa. Kuten joku alkupään kommentoija sanoi, ilman perheen ja suvun tapoja ja perinteitä olisi ollut paljon köyhempi lapsuus. On hauska tietää, miten isän suvussa ja äidin suvussas on vietetty juhlapyhiä ja juhlittu päivänsankareita, ja miten he ovat soveltaneet meidän lasten kanssa niitä oman perheen tavoiksi. On myös ihana odottaa joulua, kun se on lämmin ja perinteinen, ja kun sitä odottaa monet muutkin ympäri maailmaa yhtä aikaa. Ilman perinteisiä juhlia tuntuisi paljon juurettomammalta, ja on hauskaa valmistella pikku hiljaa joulua ja koristella kotia pääsiäiseksi. Tapojen taustalla oleva pakanallinen ja kristillinen perinne on mielenkiintoista, vaikken itse olekaan uskossa. Eikä ole perheenikään, mutta meillä ei silti ole tarvetta pullikoida perinteistä juhlanviettoa vastaan, koska se sopii meille.
Erityisesti minusta kuvaava oli tuo ap:n esimerkki lomista kouluaikana. Itsekin koululaisena ihmettelin, kun moni luokkatoveri lähti kesken kouluvuoden viikoksi tai pariksi etelänlomalle, meidän perheessä kun sellainen ei ollut vaihtoehto, ja kyse oli ihan koulunkäynnin ja opetuksen arvostamisesta. Ehkä sen juuri ja juuri voi ymmärtää tapauksissa, joissa vanhempien lomat saa tasan sille yhdelle syyskuun viikolle, mutta ainakin omalta luokaltani samat tyypit olivat joulunkin Kanarialla ja kesälomallakin jossain.
Ei ymmärretty väärin vaan taustalla oli uskisagenda. AP se tässä ei ymmärrä sitä, että muiden perheiden perinteet ovat yhtä arvokkaita ja osin jop arvokkaampia, koska ovat sitä vanhempaa perinnettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konservatiivit, kuten ap, eivät tietenkään pysty ymmärtämään, että "tärkeistä perinteistä" ja jäykistä kulttuuriin sidotuista normeista (kuten tietynlainen pukeutuminen, oli se sitten lippis syödessä tai niqab naisilla) luopuminen ei tarkoita arvotyhjiötä.
Käytöstavat oikeastaan ovat ihan mielenkiintoinen keskustelunaihe. Mielestäni on aivan eri asia käyttäytyä huonosti siten, että esimerkiksi nimittelee toista ihmistä pahasti. Sen sijaan miksi ap tai muut loukkaantuvat niin hirveästi siitä, jos joku pitää kyynärpäitä pöydällä tai pukeutuu puvun sijaan farkkuihin? Me tässä juuri puolison kanssa häitä suunnittelemme, eikä ole pienintäkään aikomusta määritellä mitään pukukoodia vieraille. Kukin pukeutukoon kuten tykkää, ei minulla eikä puolisollani ole mitään syytä loukkaantua jonkun farkuista tai verkkareista, jos sellaisen kokee itselleen sopivaksi. Tällaiset ei-mihinkään (enää nykyaikana) perustuvat jäykät sosiaaliset normit ovat mielestäni aivan turhia, enkä todellakaan ymmärrä, miksi joku niiden normien rikkomisesta niin kamalasti loukkaantuu.
Kertokaa ihan oikeasti: miksi päivänne/juhlanne menee niin pilalle siitä, jos joku on pukeutunut väärään väriin, liian lyhyeen hameeseen tai ei niiaa kätellessään?
No siis ilmeisesti olet ihminen, jolla estetiikka, tyyli ja maku ei ole tärkeää. Minkä sille voi. Ap lienee jotakin muuta kuin sinä ja kaipaa eri asioita. Tuskin hän sinun häitäsi pilaa.
Onko tämä esimerkki ahdasmielisyydestä? Nähdään vain yksi ainoa oikeana.
Parhaimmat häät on ollut 8 vieraan juhlat. Ruokalajeja oli monta ja pukeutuminen rento. Juhla tuli tunnelmasta, johon ei tarvittu kravaatteja tai helmojen pituutta. Aika monet eri häät olen käynyt. Joka kulttuurissa erilaiset. Itsekkin olen mennyt kaksi kertaa naimisiin😀. Toiset häät oli isot kyläjuhlat ja toiset Open baar- bailut. En näe arvojen eriarvoisuutta. Ne vain ovat erilaisia ja täyttävät eri asian elämässä.
Estetiikasta voisi sanoa, että suomalainen juhlapukeutuminen on vaatimatonta. Ihan missä tahansa muussa kulttuurissa ylitetään suomalaisen estetiikka rajat helposti. Suomessa harva käyttää edes hattua häissä.Ahdasmielisyys on aika usein se kortti, jolla arvoton venyttää arvoja pitävän suvaitsevaisuutta eteenpäin vielä vähän enemmän. Periaatteellinen ihminen kun ei tykkää siitä, että kutsutaan ahdasmieliseksi, ja tämän hyväksikäyttäjät haistavat hänestä kilometrin päähän. Tietävät siis juuri, mistä narusta vetää. Eli ei, en pidä sitä ahdasmielisyytenä.
En myös sanoisi, että suomalainen juhlapukeutuminen on vaatimatonta. Täyspäinen kuitenkin vertaa siihen, miten suomalainen arkena pukeutuu eikä siihen, miten muissa maissa pukeudutaan juhlissa. Suomi on pieni maa, jossa on taisteltu siitä pienestä maasta ja eletty kaikenlaisia pula-aikoja, joten on tosi hölmöä alkaa siltä pohjalta arvostella meidän juhlavaatteita, että kyllähän sitä suuressa maailmassa ja pälä pälä. Kuitenkin olen itsekin muutama häät käynyt, ja pukeutuminen on ollut poikkeuksetta jotain muuta kuin maanantaiaamuna työpaikan palaverissa. Tämä on se oleellinen ero eikä koko maapallon tekemiset.
Myöskään.
Ei. Myöskään tarkoittaa myös myös tai kään kään. Täytyy valita jompikumpi.
Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se tasapainottaa lauseen rakennetta.
Eikä ole, vaan kyseessä on saman merkityksen tarpeeton toisto. Älä kinkittele, sanoo kielioppaat. Myös myös ja kin kin.
Myöskin-sanan käyttöä on todennäköisesti vahvistanut kielteinen (ei) myöskään, johon liite -kään kuuluu erottamattomasti:
Ennakonpidätystä ei tehdä myöskään silloin, jos ennakonpidätysprosentti on nolla.
Eikä kuulu. Myöskin ja myöskään ovat saman kielioppivirheen positiivinen ja negatiivinen muoto. Se että joku pelle jonkin viranomaisen sivulla ehkä kirjoittaa noin, ei tee asiasta oikeaa.
Tuo on kielioppisivuston esimerkki, pahvi.
Mikä sivusto tämä tällainen on? Koska esimerkki on väärin.
Kielitoimiston ohjepankki
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/liitteet/ohje/653
Kielikello käyttää seuraavasti:
"En myöskään pidä toivottavana, että lakitekstissä käytettäisiin kaksinkertaista passiivia tai että lehtiuutinen kirjoitettaisiin asuun..."
"Opiskelijat eivät aina tiedä, mitä eivät osaa, eivät myöskään sitä, mikä kaikki voidaan katsoa kielenhuollon alaan kuuluvaksi."
Näin meille koulussa opetettiin.
No, siinä menee Kielitoimisto. Samainen toimisto, joka aiemmin nimenomaan kielsi tämän. Olen kyllä ollut tietoinen siitä, että samainen toimisto myös nykyään (ei ennen, kun uskalsivat vaatia muilta mitään) kumartelee kaikista kämäisintä kielenkäyttöä ja ottaa kaikki kuraiset muodot lopulta hyväksytyiksi, koska "niin moni nykyään käyttää". Aivan sama minulle. Ajatuksellisesti on kuitenkin p a ska muoto. Se tarkoittaa kuitenkin samaa asiaa kahteen kertaan, on aina tarkoittanut. Voinhan piruuttani alkaa itse käyttää sellaisia muotoja, että "minäkinkin kävin kaupassakinkin, myös myös saunassa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on arvossaan suomalaisuus, puolensa pitäminen, eteenpäin pyrkiminen, rahan tuottamien kaikilla keinoill, rotuoppi, Sosiaaliturvan siirtäminen ihmisen omaksi vastuuksi (vakuutukset yms).
Arvot muuttuu.Mulle on koulussa opetettu, että ihmisillä ei ole rotuja. Mutta 2010-luvulla kuulin, että jotkut alkoivat puhua "rodullistetuista". Onko tänä nyt sitten oikea suunta vuosikymmenten "me ollaan yhtä" -työn jälkeen.
Monen mielestä on.
Ei ole mielipidekysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on arvossaan suomalaisuus, puolensa pitäminen, eteenpäin pyrkiminen, rahan tuottamien kaikilla keinoill, rotuoppi, Sosiaaliturvan siirtäminen ihmisen omaksi vastuuksi (vakuutukset yms).
Arvot muuttuu.Mulle on koulussa opetettu, että ihmisillä ei ole rotuja. Mutta 2010-luvulla kuulin, että jotkut alkoivat puhua "rodullistetuista". Onko tänä nyt sitten oikea suunta vuosikymmenten "me ollaan yhtä" -työn jälkeen.
Onhan ihmisillä rotuja. Mitä ihmeen huubaa ne siellä koulussa opettivat?
Sun koulunkäynnistä on varmaan aikaa? Ei ihmisillä ole rotuja.
Historia
Ihmiskunnan jakaminen erilaisiin rotuihin voidaan jäljittää aina muinaiseen Egyptiin saakka, jossa Porttien kirja määritti neljä egyptiläisten tuntemaa rotua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Historialliset_teoriat_ihmisroduista
Nykypäivä
Ihmisrotuja ei ole, kertovat geenit – etnisen taustan tunteminen voi silti auttaa sairauksien hoidossa
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005231630.html
Ja kissa vieköön, afri kkalaiset olivat alkujaan valkoisia!
https://yle.fi/uutiset/3-9885009
Että ota näistä sitten selvää :D
Meillä ainakin perinteisistä asioist on luovuttu resurssipulan takia. Ei ole aikaa eikä rahaa. Edes naimisiin emme menneet ja lapsiakaan emme kastaneet.
Ei vaan ole rahaa.
Mies ei ole saanut oman alansa hommia ja työskentelee 9e tunti hommissa. Minä teen käännöksiä 800e kk 14h päivässä.
Ei työtä tekemällä Suomessa oikein pärjää. Tarvittaisi tuntuva perustulo taustalle tai sitten se että työntantajat alkaisivat maksaa tuntuvaa palkkaa.
Siihen en usko että jos tuet poistetaan, niin työnantajat tulisivat yhtäkkiä jotenkin avokätisemmiksi.
Ei ne palkat vaan parane vaikka verotusta vähennetään. Se on selvä.
Yhteisistä ruokailuista olemme luopuneet. Ruokapöytä on lähinnä mainosten ja sanomalehtien peitossa. Sanomalehteenkään ei ole aikaa. Lehtiä emme yleisesti tilaa.
Auto on myyty. Älkää vaan tehkö lapsia niin selviätte helpolla.
Mielestäni lapset tarvitsevat aikatauluja ja rutiinia että niitä perinteitä.
Meillä perinteistä ja konservatiiviydestä on karsittu 99% pois.
Vain sen takia että selviäisimme taloudellisesti ja ajallisesti. Kaikki aika menee lähinnä ylitöihin ja kotimatkoihin töistä.
Nytkin tulee kalliiksi viettää pääsiäistä, kun pitäisi olla oikeastaan töissä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on arvossaan suomalaisuus, puolensa pitäminen, eteenpäin pyrkiminen, rahan tuottamien kaikilla keinoill, rotuoppi, Sosiaaliturvan siirtäminen ihmisen omaksi vastuuksi (vakuutukset yms).
Arvot muuttuu.Mulle on koulussa opetettu, että ihmisillä ei ole rotuja. Mutta 2010-luvulla kuulin, että jotkut alkoivat puhua "rodullistetuista". Onko tänä nyt sitten oikea suunta vuosikymmenten "me ollaan yhtä" -työn jälkeen.
Monen mielestä on.
Ei ole mielipidekysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on arvossaan suomalaisuus, puolensa pitäminen, eteenpäin pyrkiminen, rahan tuottamien kaikilla keinoill, rotuoppi, Sosiaaliturvan siirtäminen ihmisen omaksi vastuuksi (vakuutukset yms).
Arvot muuttuu.Mulle on koulussa opetettu, että ihmisillä ei ole rotuja. Mutta 2010-luvulla kuulin, että jotkut alkoivat puhua "rodullistetuista". Onko tänä nyt sitten oikea suunta vuosikymmenten "me ollaan yhtä" -työn jälkeen.
Onhan ihmisillä rotuja. Mitä ihmeen huubaa ne siellä koulussa opettivat?
Sun koulunkäynnistä on varmaan aikaa? Ei ihmisillä ole rotuja.
Historia
Ihmiskunnan jakaminen erilaisiin rotuihin voidaan jäljittää aina muinaiseen Egyptiin saakka, jossa Porttien kirja määritti neljä egyptiläisten tuntemaa rotua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Historialliset_teoriat_ihmisroduista
Nykypäivä
Ihmisrotuja ei ole, kertovat geenit – etnisen taustan tunteminen voi silti auttaa sairauksien hoidossa
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005231630.html
Ja kissa vieköön, afri kkalaiset olivat alkujaan valkoisia!
https://yle.fi/uutiset/3-9885009
Että ota näistä sitten selvää :D
Niin, ihmisiä on toki aikojen saatossa jaoteltu rotuihin, ja yleensä juuri jaottelija on ollut sitä "parasta" rotua, kuten egyptiläinen, englantilainen tai saksalainen. Nykyään kuitenkin geenitieto on kattavaa, ja on havaittu, ettei tieteellistä perustetta ihmislajin jakamiseen roduiksi ole. Yksinkertainen perustelu on, että ryhmien sisäinen vaihtelu on suurempaa kuin vaikka suomalaisten ja väliamerikkalaisten välinen. Olemme niin nuori laji. Monella muulla lajilla, joka elää monessa maailman kolkassa, eri populaatioiden väliset erot ovat paljon suurempia, vaikka rotat täällä ja toisella puolella maailmaa ulkonäöllisesti ovat meidän mielestämme ihan erilaisia. Koirarodut taas ovat oman valintajalostuksemme tulosta ja siksi niin erilaisia rotuja lyhyessä ajassa.
Plääh, tarkoitin tietysti että rotat näyttävät meistä samanlaisilta. Meni ihan ajatus katki. :P
Vierailija kirjoitti:
Miksi tosi moni täällä ymmärtää tahallaan tai äkkipikaisuutaan väärin tai tarttuu pikkuasioihin. Minusta olisi mielenkiintoista nähdä keskustelua ap:n varsinaisesta pointista, joka oli osuva. Ei asioiden tekeminen omalla tavalla ole väärin, mutta juuri omien perinteiden välittäminen on ikivanhaa jatkumoa. Kuten joku alkupään kommentoija sanoi, ilman perheen ja suvun tapoja ja perinteitä olisi ollut paljon köyhempi lapsuus. On hauska tietää, miten isän suvussa ja äidin suvussas on vietetty juhlapyhiä ja juhlittu päivänsankareita, ja miten he ovat soveltaneet meidän lasten kanssa niitä oman perheen tavoiksi. On myös ihana odottaa joulua, kun se on lämmin ja perinteinen, ja kun sitä odottaa monet muutkin ympäri maailmaa yhtä aikaa. Ilman perinteisiä juhlia tuntuisi paljon juurettomammalta, ja on hauskaa valmistella pikku hiljaa joulua ja koristella kotia pääsiäiseksi. Tapojen taustalla oleva pakanallinen ja kristillinen perinne on mielenkiintoista, vaikken itse olekaan uskossa. Eikä ole perheenikään, mutta meillä ei silti ole tarvetta pullikoida perinteistä juhlanviettoa vastaan, koska se sopii meille.
Erityisesti minusta kuvaava oli tuo ap:n esimerkki lomista kouluaikana. Itsekin koululaisena ihmettelin, kun moni luokkatoveri lähti kesken kouluvuoden viikoksi tai pariksi etelänlomalle, meidän perheessä kun sellainen ei ollut vaihtoehto, ja kyse oli ihan koulunkäynnin ja opetuksen arvostamisesta. Ehkä sen juuri ja juuri voi ymmärtää tapauksissa, joissa vanhempien lomat saa tasan sille yhdelle syyskuun viikolle, mutta ainakin omalta luokaltani samat tyypit olivat joulunkin Kanarialla ja kesälomallakin jossain.
Hyvin monien kohdalla ongelma taitaa olla siinä, että se jatkumo on katkennut jo heidän lapsuudessaan tai kenties jo ennen sitä. Ei ole mitään tietoa suvussa aikoinaan olleista perinteistä, koska kaikki niitä perinteitä noudattaneet ovat puskeneet horsmaa jo vuosikymmeniä. Ei yksinkertaisesti ole tietoa eikä ole enää elossa ketään, jolta voisi kysyäkään omasta suvustaan. Valitettavasti joissain suvuissa ei olle edes pahemmin tekemisissä toistensa kanssa. Välit ovat syystä tai toisesta menneet poikki tai ei olla koskaan edes oltu kovin läheisiä esimerkiksi omien sisarusten kanssa. Jos lapsena ei ole leikkinyt omien serkkujensa kanssa, ei pidetä mitenkään välttämättömänä, että omatkaan lapset leikkisivät serkkujensa kanssa. Nykyisin monet aikuiset viettävät mieluummin aikaa ystäviensä kanssa kuin sukulaistensa kanssa. Sukulaiset koetaan pahimmillaan vain rasitteena ja häihin tai hautajaisiin osallistutaan vain velvollisuudesta eikä sen vuoksi, että itse haluttaisiin osallistua. Kun vielä muutama suvun jäsen jauhaa Erkki-vainaasta ja loput eivät edes tiedä, että Erkki-vainaa oli isomummin kumminkaiman veljenpojan naapuri, ollaan täysin ulkopuolisia eikä ole mitään sanottavaa Erkki-vainaasta. Tilaisuudet koetaan ikävystyttävänä pönötyksenä ja vaivihkaa vilkuillaan kelloa ja mietitään, joko kehtaisi lähteä pois.
Kun oma suku on sukurakas, on paljon perinteitä ja ihmiset sukupolvesta riippumatta viihtyvät toistensa seurassa, tilanne on ihan erilainen. Muistan hyvin omasta nuoruudestani, miten ihmettelin joidenkin ystävieni kovin erilaista suhdetta sukuunsa. Yhden kummilapseni ristiäisissä ei ollut kummankaan vanhemman sukulaisia vaan ainoastaan ystäviä. Monilla vappuun liittyy simat, tippaleivät, serpentiinit ja ilmapallot vain siihen asti, kun ne kiinnostavat lapsia. Viimeistään lasten tullessa teini-ikään luovutaan kokonaan vapun vietosta. Sama pääsiäiseen suklaamunineen ja koristeineen. Ajatellaan, että ne ovat kivoja juttuja pikkulapsille, mutta isommille jo ihan turhia. Itsenäisyyspäivää ei ole ehkä vietetty koskaan, ei edes katsottu Linnan juhlia telkkarista. Joillekin perinteiden noudattaminen voi olla juuri sitä, ettei ole mitään perinteitä, joita noudattaisi. Eikä katsota tarpeelliseksi keksiä mitään uusiakaan, kun ei olla totuttu perinteiden noudattamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä näin ateistina kyllä ihmettelen tätä uskonnon tunkemista jokaiseen pyhään. Tässä maassa on ollut joulut ja juhannukset ihan ennen jeesustelujakin, joten sinänsä tuo uskonnon tuputtaminen ei kyllä ole mikään "perisuomalainen" tapa. (Plus miten ne tiput ja rairuohot ja suklaamunat Jesseen liittyy, jos joku kristitty voisi avata).
Muuten kyllä noudatan hyviä tapoja ja arvostan tietynlaista tapakulttuuria. Tervehdin oman taloni asukkaita, juttelen vanhuksille esim. kaupan jonossa ja pidän ovia auki. Uskonnollisuudella vain ei ole mitään tekoa näiden asioiden kanssa.
N26v.
Niinhän sinä tynnyrissä elänyt luulet. Pidän ihan itsestään selvänä tiettyjä tapoja ja oletat, ettei uskonnolla ole ollut mitään tekemistä niiden vakiintumisen kanssa. Hävettää puolestasi, kun et edes ole mikään 14-vuotias enää.
Minua hävettää sinun puolestasi, sillä joka kommentissa osoitat tietämättömyytesi Suomen historiasta. Ensimmäiset kristinuskon vienot tuulahdukset koettiin Suomen kamaralla viikinkiaikana n. 1000 vuotta sitten. Ihmisiä täällä on asunut lähes 10 000 vuoden ajan. Ristiretkien aikaan suomalaiset pitivät lujasti kiinni vanhoista tavoistaan, vaikka miekalla uhkailtiinkin. Kristinuskon juhlat on lähes kaikki leikattu ja liimattu jonkun vanhan pakanajuhlan päälle, ja kaikissa näissä juhlissa on vanhat perinteet vahvasti läsnä.
Kristinusko ei muokannut meidän yhteiskuntaamme tällaiseksi, vaan meidän yhteiskunta muokkasi kristinuskon sellaiseksi kuin sitä täällä harjoitetaan. Vertaa luterilaisuutta vaikka katolisuuteen. Luterilaisuus syntyi, sillä se oli meidän yhteiskuntaamme sopivampi uskonto.
90-luvun lama ja eroperheet tekivät viimeisistäkin perinteistä lopun.
Eikä tilanne ole yhtään helpottunut. Jännä että hallituksessa on konservatiivisia ns puolueita, mutta kansalta on leikattu erilaisten toimenpiteiden vuoksi mahdollisuudet ylläpitää perinteitä.
Toivotaan että muualta tulleet edes pitävät perinteensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä näin ateistina kyllä ihmettelen tätä uskonnon tunkemista jokaiseen pyhään. Tässä maassa on ollut joulut ja juhannukset ihan ennen jeesustelujakin, joten sinänsä tuo uskonnon tuputtaminen ei kyllä ole mikään "perisuomalainen" tapa. (Plus miten ne tiput ja rairuohot ja suklaamunat Jesseen liittyy, jos joku kristitty voisi avata).
Muuten kyllä noudatan hyviä tapoja ja arvostan tietynlaista tapakulttuuria. Tervehdin oman taloni asukkaita, juttelen vanhuksille esim. kaupan jonossa ja pidän ovia auki. Uskonnollisuudella vain ei ole mitään tekoa näiden asioiden kanssa.
N26v.
Niinhän sinä tynnyrissä elänyt luulet. Pidän ihan itsestään selvänä tiettyjä tapoja ja oletat, ettei uskonnolla ole ollut mitään tekemistä niiden vakiintumisen kanssa. Hävettää puolestasi, kun et edes ole mikään 14-vuotias enää.
Minua hävettää sinun puolestasi, sillä joka kommentissa osoitat tietämättömyytesi Suomen historiasta. Ensimmäiset kristinuskon vienot tuulahdukset koettiin Suomen kamaralla viikinkiaikana n. 1000 vuotta sitten. Ihmisiä täällä on asunut lähes 10 000 vuoden ajan. Ristiretkien aikaan suomalaiset pitivät lujasti kiinni vanhoista tavoistaan, vaikka miekalla uhkailtiinkin. Kristinuskon juhlat on lähes kaikki leikattu ja liimattu jonkun vanhan pakanajuhlan päälle, ja kaikissa näissä juhlissa on vanhat perinteet vahvasti läsnä.
Kristinusko ei muokannut meidän yhteiskuntaamme tällaiseksi, vaan meidän yhteiskunta muokkasi kristinuskon sellaiseksi kuin sitä täällä harjoitetaan. Vertaa luterilaisuutta vaikka katolisuuteen. Luterilaisuus syntyi, sillä se oli meidän yhteiskuntaamme sopivampi uskonto.
Suomalaiset ottivat ilomielin ruotsalaisilta ristiretkiläisiltä kristinuskon mukaan omiin tapoihinsa.
Ainoastaan Euroopassa liettualaiset olivat niitä viimeisiä pakanallisia ja kapinallisia. He olivat ylpeitä omasta uskostaan ja eivät hyväksyneet kristinuskoa. Siksi sielä tunnetaankin vielä sana Perkele hyvin.
Suomalaiset monikielisinä ja palvelualttiina ovat aina sopeutuneet eri puolelta tulleisiin muutoksiin ja ottaneet paljon vaikutteita omaan kultuuriinsa. Niin hyvin että oman kultuurin tunnustaminen kesti pitkään ja sitä piti ihan rakentaa eliitin avulla.
Meillä on aina puhuttu kaikkia kieliä sekaisin ja erityisesti toteltu voimaa sekä valtaa.
Vierailija kirjoitti:
90-luvun lama ja eroperheet tekivät viimeisistäkin perinteistä lopun.
Eikä tilanne ole yhtään helpottunut. Jännä että hallituksessa on konservatiivisia ns puolueita, mutta kansalta on leikattu erilaisten toimenpiteiden vuoksi mahdollisuudet ylläpitää perinteitä.
Toivotaan että muualta tulleet edes pitävät perinteensä.
Täällä nelikymppinen isä. Meillä on kaksi lasta ja ei vietetä pääsiäistä mitenkään erityisesti. Kimder-munia saa ympäri vuoden ja joulu on lähinnä sellainen mitä vietetään vielä.
Toki lomilla ollaan. Juhliminen on liian kallista ja aikaa vievää. Torstaina illalla olisi pitänyt käydä töiden jälkeen kaupassa ostamassa pääsiäiskoristeita?
En edes muista milloin olisin koristellut pääsiäistä. Ehkä koulussa kun teimme pajusta vihtoja ja maalailimme munia.
Ei vaan jaksa tuollaista ja lapsetkin olisivat ihan uunoina jos alkaisin maalailemaan munia. Ihan älytöntä touhua. Yritimme katsella telkkarista ohjelmia ja emme edes katso telkkariakaan yhdessä. Jokainen on omissa oloissaan. Ajattelin että jeesus-elokuva olisi ollut kiva. Kun ehdotin asiasta niin tyttäreni 12-vuotias sanoi että emmehän me ole edes uskovaisia ja jeesus on huijausta.
Naurahdin ja totesin että niin onkin. Olen ylpeä tyttärestäni. Hän on kympin tyttö.
Pukeutumisesta. Juhlaan laitetaan arkialaosa ja juhlapusero tai toisinpäin. Ei se hirveästi erotu arkipukeitumisesta.
Koulusta omaa lomaa ottavat siis eivät enää arvosta koulua, vaan lomaa. Arvot muuttuu. Miksei lomaa saisi arvostaa?
Traditio voi olla, että syksyllä otetaan aina omas lomaa koulusta. Tai, että vappuna avataan grillikausi siiderillä ja kapanossilla. Se että joku katsoo niitä alaspäin, ei estä niitä olemasta arvoja ja traditioita.
vuorivaikutustaitoihin ei taida kuulua asioiden lyhyt ja täsmällinen ilmaisu. Oikeinkirjusta ei tietenkään voi vaatia.
Olen Ap:n kanssa samoilla linjoilla. Perinteet tuovat sisältöä ja rakennetta elämään. Se, pitääkö niiden olla juuri kristillisiä perinteitä, on eri asia, mutta mielekkääseen elämään kyllä mielestäni tarvitaan hetkiä, jotka nostavat ihmisen arjen yläpuolelle ja muistuttavat hänen olevan osa jotakin yhteisöä.
Mieheni lapsuudenperhe on tuollainen arvotyhjiöperhe, ja miehen sisarukset lapsineen jatkavat samalla linjalla. Minusta se on surullista. Lapsia ei ole kasvatettu mitenkään. Ei osata kiittää, kätellä eikä katsota silmiin. Tavarat, karkki, pelaaminen ja huvipuistot ovat lasten elämän huippukohtia.
Tarinoita ei kerrota, kirjoja ei lueta, muuta mediaa kuin iltapäivälehtiä ei lueta. Mistään ei keskustella. Ja omasta suvusta ei tiedetä mitään eikä olla siitä kiinnostuneita.
Minulle tuollainen elämä olisi äärimmäisen ahdistavaa, tyhjää ja merkityksetöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konservatiivit, kuten ap, eivät tietenkään pysty ymmärtämään, että "tärkeistä perinteistä" ja jäykistä kulttuuriin sidotuista normeista (kuten tietynlainen pukeutuminen, oli se sitten lippis syödessä tai niqab naisilla) luopuminen ei tarkoita arvotyhjiötä.
Käytöstavat oikeastaan ovat ihan mielenkiintoinen keskustelunaihe. Mielestäni on aivan eri asia käyttäytyä huonosti siten, että esimerkiksi nimittelee toista ihmistä pahasti. Sen sijaan miksi ap tai muut loukkaantuvat niin hirveästi siitä, jos joku pitää kyynärpäitä pöydällä tai pukeutuu puvun sijaan farkkuihin? Me tässä juuri puolison kanssa häitä suunnittelemme, eikä ole pienintäkään aikomusta määritellä mitään pukukoodia vieraille. Kukin pukeutukoon kuten tykkää, ei minulla eikä puolisollani ole mitään syytä loukkaantua jonkun farkuista tai verkkareista, jos sellaisen kokee itselleen sopivaksi. Tällaiset ei-mihinkään (enää nykyaikana) perustuvat jäykät sosiaaliset normit ovat mielestäni aivan turhia, enkä todellakaan ymmärrä, miksi joku niiden normien rikkomisesta niin kamalasti loukkaantuu.
Kertokaa ihan oikeasti: miksi päivänne/juhlanne menee niin pilalle siitä, jos joku on pukeutunut väärään väriin, liian lyhyeen hameeseen tai ei niiaa kätellessään?
No siis ilmeisesti olet ihminen, jolla estetiikka, tyyli ja maku ei ole tärkeää. Minkä sille voi. Ap lienee jotakin muuta kuin sinä ja kaipaa eri asioita. Tuskin hän sinun häitäsi pilaa.
Onko tämä esimerkki ahdasmielisyydestä? Nähdään vain yksi ainoa oikeana.
Parhaimmat häät on ollut 8 vieraan juhlat. Ruokalajeja oli monta ja pukeutuminen rento. Juhla tuli tunnelmasta, johon ei tarvittu kravaatteja tai helmojen pituutta. Aika monet eri häät olen käynyt. Joka kulttuurissa erilaiset. Itsekkin olen mennyt kaksi kertaa naimisiin😀. Toiset häät oli isot kyläjuhlat ja toiset Open baar- bailut. En näe arvojen eriarvoisuutta. Ne vain ovat erilaisia ja täyttävät eri asian elämässä.
Estetiikasta voisi sanoa, että suomalainen juhlapukeutuminen on vaatimatonta. Ihan missä tahansa muussa kulttuurissa ylitetään suomalaisen estetiikka rajat helposti. Suomessa harva käyttää edes hattua häissä.Ahdasmielisyys on aika usein se kortti, jolla arvoton venyttää arvoja pitävän suvaitsevaisuutta eteenpäin vielä vähän enemmän. Periaatteellinen ihminen kun ei tykkää siitä, että kutsutaan ahdasmieliseksi, ja tämän hyväksikäyttäjät haistavat hänestä kilometrin päähän. Tietävät siis juuri, mistä narusta vetää. Eli ei, en pidä sitä ahdasmielisyytenä.
En myös sanoisi, että suomalainen juhlapukeutuminen on vaatimatonta. Täyspäinen kuitenkin vertaa siihen, miten suomalainen arkena pukeutuu eikä siihen, miten muissa maissa pukeudutaan juhlissa. Suomi on pieni maa, jossa on taisteltu siitä pienestä maasta ja eletty kaikenlaisia pula-aikoja, joten on tosi hölmöä alkaa siltä pohjalta arvostella meidän juhlavaatteita, että kyllähän sitä suuressa maailmassa ja pälä pälä. Kuitenkin olen itsekin muutama häät käynyt, ja pukeutuminen on ollut poikkeuksetta jotain muuta kuin maanantaiaamuna työpaikan palaverissa. Tämä on se oleellinen ero eikä koko maapallon tekemiset.
Tässä mennään jo normin puolelle. Jos puhutaan arvoista, niin narkki arvostaa huumeita. Hänellä ei ole arvotyhjiötä. Lontoolaiser pummit ovat kohteliaita ja mekko ja lenkkarit ovat muotia.
Sitten voidaan normittaa nuo asiat.
Miten joulu tai pääsiäisperinteet liittyy työntekoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konservatiivit, kuten ap, eivät tietenkään pysty ymmärtämään, että "tärkeistä perinteistä" ja jäykistä kulttuuriin sidotuista normeista (kuten tietynlainen pukeutuminen, oli se sitten lippis syödessä tai niqab naisilla) luopuminen ei tarkoita arvotyhjiötä.
Käytöstavat oikeastaan ovat ihan mielenkiintoinen keskustelunaihe. Mielestäni on aivan eri asia käyttäytyä huonosti siten, että esimerkiksi nimittelee toista ihmistä pahasti. Sen sijaan miksi ap tai muut loukkaantuvat niin hirveästi siitä, jos joku pitää kyynärpäitä pöydällä tai pukeutuu puvun sijaan farkkuihin? Me tässä juuri puolison kanssa häitä suunnittelemme, eikä ole pienintäkään aikomusta määritellä mitään pukukoodia vieraille. Kukin pukeutukoon kuten tykkää, ei minulla eikä puolisollani ole mitään syytä loukkaantua jonkun farkuista tai verkkareista, jos sellaisen kokee itselleen sopivaksi. Tällaiset ei-mihinkään (enää nykyaikana) perustuvat jäykät sosiaaliset normit ovat mielestäni aivan turhia, enkä todellakaan ymmärrä, miksi joku niiden normien rikkomisesta niin kamalasti loukkaantuu.
Kertokaa ihan oikeasti: miksi päivänne/juhlanne menee niin pilalle siitä, jos joku on pukeutunut väärään väriin, liian lyhyeen hameeseen tai ei niiaa kätellessään?
No siis ilmeisesti olet ihminen, jolla estetiikka, tyyli ja maku ei ole tärkeää. Minkä sille voi. Ap lienee jotakin muuta kuin sinä ja kaipaa eri asioita. Tuskin hän sinun häitäsi pilaa.
Onko tämä esimerkki ahdasmielisyydestä? Nähdään vain yksi ainoa oikeana.
Parhaimmat häät on ollut 8 vieraan juhlat. Ruokalajeja oli monta ja pukeutuminen rento. Juhla tuli tunnelmasta, johon ei tarvittu kravaatteja tai helmojen pituutta. Aika monet eri häät olen käynyt. Joka kulttuurissa erilaiset. Itsekkin olen mennyt kaksi kertaa naimisiin😀. Toiset häät oli isot kyläjuhlat ja toiset Open baar- bailut. En näe arvojen eriarvoisuutta. Ne vain ovat erilaisia ja täyttävät eri asian elämässä.
Estetiikasta voisi sanoa, että suomalainen juhlapukeutuminen on vaatimatonta. Ihan missä tahansa muussa kulttuurissa ylitetään suomalaisen estetiikka rajat helposti. Suomessa harva käyttää edes hattua häissä.Ahdasmielisyys on aika usein se kortti, jolla arvoton venyttää arvoja pitävän suvaitsevaisuutta eteenpäin vielä vähän enemmän. Periaatteellinen ihminen kun ei tykkää siitä, että kutsutaan ahdasmieliseksi, ja tämän hyväksikäyttäjät haistavat hänestä kilometrin päähän. Tietävät siis juuri, mistä narusta vetää. Eli ei, en pidä sitä ahdasmielisyytenä.
En myös sanoisi, että suomalainen juhlapukeutuminen on vaatimatonta. Täyspäinen kuitenkin vertaa siihen, miten suomalainen arkena pukeutuu eikä siihen, miten muissa maissa pukeudutaan juhlissa. Suomi on pieni maa, jossa on taisteltu siitä pienestä maasta ja eletty kaikenlaisia pula-aikoja, joten on tosi hölmöä alkaa siltä pohjalta arvostella meidän juhlavaatteita, että kyllähän sitä suuressa maailmassa ja pälä pälä. Kuitenkin olen itsekin muutama häät käynyt, ja pukeutuminen on ollut poikkeuksetta jotain muuta kuin maanantaiaamuna työpaikan palaverissa. Tämä on se oleellinen ero eikä koko maapallon tekemiset.
Tässä mennään jo normin puolelle. Jos puhutaan arvoista, niin narkki arvostaa huumeita. Hänellä ei ole arvotyhjiötä. Lontoolaiser pummit ovat kohteliaita ja mekko ja lenkkarit ovat muotia.
Sitten voidaan normittaa nuo asiat.
Jos ajatellaan jotain Jamaican rastafarismia, niin sehän on äärimmilleen viritettyä konservatiiviyttä ja perinteiden kunnioitusta. Toki se on teikäläisten mielestä myös narkkariutta kun ne pössyttelee.
Minuun ei oikein iske luterilaiset perinteet. Siinä suhteessa kulttuurittomuus puskee päälle. Meillä kaikki tekevät paljon töitä ja vapaa-aika erottuu siitä hyvin pelkällä laiskottetulla. Lomat laiskottelulla ja nautiskelulla.
Mitä enemmän ostovoima heikkenee, niin onhan se aina ollutkin niin että porvarit niitä juhlia juhlii. Ei rahvaat ole koskaan niihin osallistuneet.
Meillä oli aika kun rahvaallekin oli asiat laitettu reilusti ja työelämässä saattoi pärjätä ja hankkia jälkikasvua. Vaan nyt on nekin otettu pois.
Suomalainen tapakristillisyys oli väliaikaista elintason tuomaa luksusta.
Ihan ymmärrettävästi se otettiin pois kansalta. Ja olihan ne "juhlat" tylsiä mielestäni.
Ei ole mielipidekysymys.
Sun koulunkäynnistä on varmaan aikaa? Ei ihmisillä ole rotuja.