Lue keskustelun säännöt.
Arvotyhjiö, huonot käytöstavat ja kultturittomuus
21.04.2019 |
Mietin muutamia keskusteluja lukiessani että mitä tulee näistä lapsista ja nuorista jotka on kasvatettu täydessä arvotyhjiössä. Perinteet haukutaan ja tapakulttuuri hylätään mutta mitään muutakaan ei tuoda tilalle.
Pääsiäisenä haukutaan kristinusko ja virpomaan mennään Halloween-puvussa, jos mennään, tai vain joku ojasta poimittu risu kourassa kymppiä kinuamaan. Aikuiset taas piilottelevat lukittujen ovien takana kun 'meille ainakaan tarvi tulla millään risuilla huitomaan, annan porkkanoita jos joku tulee'. Jouluna haukutaan kristinusko ja joulutavat (meillä ei ainakaan pönötetä mitään joulupäivällisiä vaan kukin syö mitä haluaa milloin huvittaa) ja lahjat jaetaan jo aatonaaton aamuna ettei kenenkään tarvi odottaa. Vaatetuksena verkkarit ja t-paita kun mukavuus menee kaiken muun edelle.
Käytöstapoja ei ole kun ne on hienostelua ja pönöttämistä ja on ihan normaalia että keskustelua ei ole koska 'ei ole mitään konkreettista haittaa siitä että hoitaa asiansa tekstiviesteillä'. Koulua ei kunnioiteta vaan lähdetään pitkille lomille silloin kun saadaan halvalla ja teeskennellään että pystytään hoitamaan kouluasiat reissussa, ja jos opettaja ei myönnä lomaa niin sitten vaan lähdetään. Kirjoitustaitokin on mitä sattuu koska ihan hyvin tulee asia selväksi vaikkei kielioppisääntöjä noudatakaan, turhaa saivartelua.
Ja sitten näiden lasten ja nuorten pitäisi kasvaa ja mennä töihin joissa odotetaan edes jonkinlaisia käytöstapoja ja kommunikointitaitoja, ja sitä että hommat tehdään vaikkei paljo nappaakaan. Miten voi olla yhtään mitään jos on kasvatettu arvotyhjiöön ja olemattomiin vuorivaikutustaitoihin ja hyväksytty se että mistään ei tarvi kiinnostua ellei itse halua?
Sana on vapaa ja estradi teidän.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on arvossaan suomalaisuus, puolensa pitäminen, eteenpäin pyrkiminen, rahan tuottamien kaikilla keinoill, rotuoppi, Sosiaaliturvan siirtäminen ihmisen omaksi vastuuksi (vakuutukset yms).
Arvot muuttuu.Mulle on koulussa opetettu, että ihmisillä ei ole rotuja. Mutta 2010-luvulla kuulin, että jotkut alkoivat puhua "rodullistetuista". Onko tänä nyt sitten oikea suunta vuosikymmenten "me ollaan yhtä" -työn jälkeen.
Monen mielestä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Lapsettomille aikuisille sallin kyllä millaisen elämäntavan tahansa, kunhan ei muita loukkaa, eli ihan vapaasti saa olla avaamatta ovia virpojille tai viettää joulunsa sohvalla katsoen räiskintäleffoja. Mutta lapsen kasvulle ja kehitykselle omaan kulttuuriympäristöön ja yhteiskunnan arvoihin kasvaminen on olennaista. Tämä ei tokikaan tarkoita sitä, etteikö samaan aikaan voi opettaa myös kyseenalaistamaan ja olemaan kriittinen. Vanhemman ei tarvitse mitenkään fanittaa jouluperinteitä tai pakonomaista käyntiä pyhäinpäivänä hautausmaalla, mutta eipä vanhemman tarvitse lapsen hampaiden pesemisestäkään tykätä, ja silti ne on pestävä.
Musta on ainakin hirveän surullista miettiä taaksepäin ja kuvitella itselleni vaihtoehtoista lapsuutta. Sellaista, jossa en olisi tutustunut serkkuihini, täteihini ja setiini, koska vanhemmille on mm. ihan turha rasitus kutsua ketään syntymäpäivilleni kun olin lapsi, "käydään perheen kesken jossain mäkkärissä". Sellaista, jossa minulle ei olisi muodostunut omia rakkaita, aikuisuuteen asti kantaneita jouluperinteitä, koska vanhemmat haluavat joku joulu lähteä äkkilähdöllä Turkkiin ja toisena käydään ABC:n lounaspöydässä aattoaterialla. Sellaista, jossa minulla ei olisi kosketuspintaa oman perheeni ja sukuni historiaan. Sellaista, jossa minua ei ole opetettu siihen, että joka päivä syödään yhdessä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista, tuntui se sitten siinä hetkessä kivalta tai ei.
Koetko, että juuri sinun perheesi tavat ja traditiot ovat ihanne, johon kaikkien tulee pyrkiä? Vai mahtuuko maailmaasi ajatus, että me ihmiset voimme olla myös erilaisia?
Ja hampaiden pesu on hygienia- ja terveyskysymys, hautausmaalla kävely ei.
Ei tietenkään. Esimerkiksi eri uskontokunnilla on erilaisia tradioitioita, ja muslimilapselle on ihan yhtä tärkeitä ne islamin uskosta kumpuavat juhlapäivät ja ortodoksille omasta ortodoksiuskosta. Sitten ovat maalliset, kulttuuriset juhlat, kuten esimerkiksi itsenäisyyspäivä, juhannus ja syntymäpäivät. Kenenkään ei tarvitse pyrkiä juuri minun perheeni tradioitioihin, mutta mielestäni kaikkien perheiden tulee pyrkiä siihen, että on joitakin traditioita, joihin liittyy samankaltaisena toistuvia tekijöitä vuodesta toiseen.
Hautausmaalla kävelyt, kynttilöiden sytyttämiset, pääsiäisvitsojen koristelut sun muut ovat esimerkkejä sellaista teoista, joiden kautta lapsi oppii omaan kulttuuriin liittyviä tapoja, perinteitä ja arvoja. Ne eivät ole yhdentekeviä, vaan ihan tärkeä osa vanhemmuutta. On surullista, jos vanhemmuus kutistuu siihen, että pyrkimys on pitää lapsi hengissä ja jotakuinkin terveenä, kun siihen kuuluu monia muitakin todella tärkeitä aspekteja - kuten se perinteiden luominen ja välittäminen.
Kyllä tuo nyt kuulostaa siltä, että jos ei perhe kävele hautausmaalla pyhäpäivänä, on perheessä jotain vikaa. Tai jos ei koristella pääsiäisvitsoja, tai sytytellä kynttilöitä. Miksi pitäisi tehdä asioita, vain koska ennenkin on tehty ja muutkin tekevät? Eikö perhe voi olla onnellinen omilla, heille sopivilla, tavoillaan? Jotenkin tekstistäsi tulee kuva, että mielestäsi lapsille ei lueta iltasatua, jos pääsiäisenä ei pakkosyötetä mämmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Lapsettomille aikuisille sallin kyllä millaisen elämäntavan tahansa, kunhan ei muita loukkaa, eli ihan vapaasti saa olla avaamatta ovia virpojille tai viettää joulunsa sohvalla katsoen räiskintäleffoja. Mutta lapsen kasvulle ja kehitykselle omaan kulttuuriympäristöön ja yhteiskunnan arvoihin kasvaminen on olennaista. Tämä ei tokikaan tarkoita sitä, etteikö samaan aikaan voi opettaa myös kyseenalaistamaan ja olemaan kriittinen. Vanhemman ei tarvitse mitenkään fanittaa jouluperinteitä tai pakonomaista käyntiä pyhäinpäivänä hautausmaalla, mutta eipä vanhemman tarvitse lapsen hampaiden pesemisestäkään tykätä, ja silti ne on pestävä.
Musta on ainakin hirveän surullista miettiä taaksepäin ja kuvitella itselleni vaihtoehtoista lapsuutta. Sellaista, jossa en olisi tutustunut serkkuihini, täteihini ja setiini, koska vanhemmille on mm. ihan turha rasitus kutsua ketään syntymäpäivilleni kun olin lapsi, "käydään perheen kesken jossain mäkkärissä". Sellaista, jossa minulle ei olisi muodostunut omia rakkaita, aikuisuuteen asti kantaneita jouluperinteitä, koska vanhemmat haluavat joku joulu lähteä äkkilähdöllä Turkkiin ja toisena käydään ABC:n lounaspöydässä aattoaterialla. Sellaista, jossa minulla ei olisi kosketuspintaa oman perheeni ja sukuni historiaan. Sellaista, jossa minua ei ole opetettu siihen, että joka päivä syödään yhdessä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista, tuntui se sitten siinä hetkessä kivalta tai ei.
Koetko, että juuri sinun perheesi tavat ja traditiot ovat ihanne, johon kaikkien tulee pyrkiä? Vai mahtuuko maailmaasi ajatus, että me ihmiset voimme olla myös erilaisia?
Ja hampaiden pesu on hygienia- ja terveyskysymys, hautausmaalla kävely ei.
Ei tietenkään. Esimerkiksi eri uskontokunnilla on erilaisia tradioitioita, ja muslimilapselle on ihan yhtä tärkeitä ne islamin uskosta kumpuavat juhlapäivät ja ortodoksille omasta ortodoksiuskosta. Sitten ovat maalliset, kulttuuriset juhlat, kuten esimerkiksi itsenäisyyspäivä, juhannus ja syntymäpäivät. Kenenkään ei tarvitse pyrkiä juuri minun perheeni tradioitioihin, mutta mielestäni kaikkien perheiden tulee pyrkiä siihen, että on joitakin traditioita, joihin liittyy samankaltaisena toistuvia tekijöitä vuodesta toiseen.
Hautausmaalla kävelyt, kynttilöiden sytyttämiset, pääsiäisvitsojen koristelut sun muut ovat esimerkkejä sellaista teoista, joiden kautta lapsi oppii omaan kulttuuriin liittyviä tapoja, perinteitä ja arvoja. Ne eivät ole yhdentekeviä, vaan ihan tärkeä osa vanhemmuutta. On surullista, jos vanhemmuus kutistuu siihen, että pyrkimys on pitää lapsi hengissä ja jotakuinkin terveenä, kun siihen kuuluu monia muitakin todella tärkeitä aspekteja - kuten se perinteiden luominen ja välittäminen.
Eli sinulla ei todellakaan älli riitä tajuamaan, että perinteitä on myös kristillisten perinteiden ulkopuolella? Eli itse et tiedä Suomen alkuperäisistä perinteistä yhtään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdatko ymmärtää, että aito ja oikea perinne ja arvo Suomessa on pakanuus ja ateismi? Miksi itse olet mennyt sohlimaan suomalaista perinnettä pakkotuontikristinuskolla?
Suomi oli pakanallinen ja ateistinen vuonna 1917? Ajatella.
Jos viittaat viimeisimpään itsenäistymisjulistukseen niin älä viitsi nolata itseäsi enempää. Suomi jo nimenä tunnettiin vuosisatoja ennen sitä ja suomalaiset ovat asuneet täällä vieläkin kauemmin kuin ensimmäinen maininta kirjallisuudesta löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on arvossaan suomalaisuus, puolensa pitäminen, eteenpäin pyrkiminen, rahan tuottamien kaikilla keinoill, rotuoppi, Sosiaaliturvan siirtäminen ihmisen omaksi vastuuksi (vakuutukset yms).
Arvot muuttuu.Mulle on koulussa opetettu, että ihmisillä ei ole rotuja. Mutta 2010-luvulla kuulin, että jotkut alkoivat puhua "rodullistetuista". Onko tänä nyt sitten oikea suunta vuosikymmenten "me ollaan yhtä" -työn jälkeen.
Onhan ihmisillä rotuja. Mitä ihmeen huubaa ne siellä koulussa opettivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin arvotyhjiö? Minulla ei varmaan arvokonservatiivisesta näkökulmasta katsottuna ole arvoja, mutta arvostan suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa, kuulluksi tulemista ja osallisuutta.
Ja kaikkea tätä hyvistelyä voit harjoittaa vain, koska konservatiivit rakensivat ja ylläpitävät yhteiskuntaa.
Konservatiivit olisi pitäneet tän ihan kehitysmaatasolla ja köyhät kyykyssä ja oppimattomina. Siihen suuntaan heillä veri vetää yhä ja parhaansa tekevät tuhotakseen sen kaiken edistyksen mitä on saatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin arvotyhjiö? Minulla ei varmaan arvokonservatiivisesta näkökulmasta katsottuna ole arvoja, mutta arvostan suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa, kuulluksi tulemista ja osallisuutta.
En yritä johdatella keskustelua mihinkään suuntaan mutta miten mielestäsi on arvo se että kaikki on hyväksyttävää?
Missä hän on noin väittänyt?
Kyllähän tuo lista aikalailla vastaa jonkinlaista kaikki käy -mallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdatko ymmärtää, että aito ja oikea perinne ja arvo Suomessa on pakanuus ja ateismi? Miksi itse olet mennyt sohlimaan suomalaista perinnettä pakkotuontikristinuskolla?
Suomi oli pakanallinen ja ateistinen vuonna 1917? Ajatella.
Jos viittaat viimeisimpään itsenäistymisjulistukseen niin älä viitsi nolata itseäsi enempää. Suomi jo nimenä tunnettiin vuosisatoja ennen sitä ja suomalaiset ovat asuneet täällä vieläkin kauemmin kuin ensimmäinen maininta kirjallisuudesta löytyy.
Niin, mutta kristinusko on ollut läsnä myös tuo saman ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Lapsettomille aikuisille sallin kyllä millaisen elämäntavan tahansa, kunhan ei muita loukkaa, eli ihan vapaasti saa olla avaamatta ovia virpojille tai viettää joulunsa sohvalla katsoen räiskintäleffoja. Mutta lapsen kasvulle ja kehitykselle omaan kulttuuriympäristöön ja yhteiskunnan arvoihin kasvaminen on olennaista. Tämä ei tokikaan tarkoita sitä, etteikö samaan aikaan voi opettaa myös kyseenalaistamaan ja olemaan kriittinen. Vanhemman ei tarvitse mitenkään fanittaa jouluperinteitä tai pakonomaista käyntiä pyhäinpäivänä hautausmaalla, mutta eipä vanhemman tarvitse lapsen hampaiden pesemisestäkään tykätä, ja silti ne on pestävä.
Musta on ainakin hirveän surullista miettiä taaksepäin ja kuvitella itselleni vaihtoehtoista lapsuutta. Sellaista, jossa en olisi tutustunut serkkuihini, täteihini ja setiini, koska vanhemmille on mm. ihan turha rasitus kutsua ketään syntymäpäivilleni kun olin lapsi, "käydään perheen kesken jossain mäkkärissä". Sellaista, jossa minulle ei olisi muodostunut omia rakkaita, aikuisuuteen asti kantaneita jouluperinteitä, koska vanhemmat haluavat joku joulu lähteä äkkilähdöllä Turkkiin ja toisena käydään ABC:n lounaspöydässä aattoaterialla. Sellaista, jossa minulla ei olisi kosketuspintaa oman perheeni ja sukuni historiaan. Sellaista, jossa minua ei ole opetettu siihen, että joka päivä syödään yhdessä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista, tuntui se sitten siinä hetkessä kivalta tai ei.
Koetko, että juuri sinun perheesi tavat ja traditiot ovat ihanne, johon kaikkien tulee pyrkiä? Vai mahtuuko maailmaasi ajatus, että me ihmiset voimme olla myös erilaisia?
Ja hampaiden pesu on hygienia- ja terveyskysymys, hautausmaalla kävely ei.
Ei tietenkään. Esimerkiksi eri uskontokunnilla on erilaisia tradioitioita, ja muslimilapselle on ihan yhtä tärkeitä ne islamin uskosta kumpuavat juhlapäivät ja ortodoksille omasta ortodoksiuskosta. Sitten ovat maalliset, kulttuuriset juhlat, kuten esimerkiksi itsenäisyyspäivä, juhannus ja syntymäpäivät. Kenenkään ei tarvitse pyrkiä juuri minun perheeni tradioitioihin, mutta mielestäni kaikkien perheiden tulee pyrkiä siihen, että on joitakin traditioita, joihin liittyy samankaltaisena toistuvia tekijöitä vuodesta toiseen.
Hautausmaalla kävelyt, kynttilöiden sytyttämiset, pääsiäisvitsojen koristelut sun muut ovat esimerkkejä sellaista teoista, joiden kautta lapsi oppii omaan kulttuuriin liittyviä tapoja, perinteitä ja arvoja. Ne eivät ole yhdentekeviä, vaan ihan tärkeä osa vanhemmuutta. On surullista, jos vanhemmuus kutistuu siihen, että pyrkimys on pitää lapsi hengissä ja jotakuinkin terveenä, kun siihen kuuluu monia muitakin todella tärkeitä aspekteja - kuten se perinteiden luominen ja välittäminen.
Miksei vappuna, juhannuksena, jouluna kännääminen käy perinteestä, traditiosta? Miksi esimerkki on hautausmaalla kävely? Perjantaipullo on hyvä perinne, joka ei liity uskontoon.
Jos se on sinusta eteenpäin siirtämisen arvoinen perinne niin siitä vaan.
En ole se jolta kysyt, mutta olen täysagnostikko eikä minulla ole minkäänlaista uskonnollista kokemusta kumpaankaan suuntaan. On kuitenkin selvää että läntisen Euroopan perinne on rakennettu nk. kristillisille arvoille ja koko Eurooppalaisuus kumpuaa pitkälti niistä. Yhteiskunnat ovat maallistuneet mikä on hyvä asia mutta kulttuuriperimä ja ne arvot joiden pohjalle tasa-arvo, työmoraali, ihmisoikeudet, jne. rakentuvat tulevat pitkälti Raamatusta ja erityisesti Uudesta Testamentista.
Ei uskontoa tarvi pelätä eikä vihata, siihen voi suhtautua myös neutraalisti ja hyväksyä sen merkityksen joka sillä on ollut arvopohjamme rakentamisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Lapsettomille aikuisille sallin kyllä millaisen elämäntavan tahansa, kunhan ei muita loukkaa, eli ihan vapaasti saa olla avaamatta ovia virpojille tai viettää joulunsa sohvalla katsoen räiskintäleffoja. Mutta lapsen kasvulle ja kehitykselle omaan kulttuuriympäristöön ja yhteiskunnan arvoihin kasvaminen on olennaista. Tämä ei tokikaan tarkoita sitä, etteikö samaan aikaan voi opettaa myös kyseenalaistamaan ja olemaan kriittinen. Vanhemman ei tarvitse mitenkään fanittaa jouluperinteitä tai pakonomaista käyntiä pyhäinpäivänä hautausmaalla, mutta eipä vanhemman tarvitse lapsen hampaiden pesemisestäkään tykätä, ja silti ne on pestävä.
Musta on ainakin hirveän surullista miettiä taaksepäin ja kuvitella itselleni vaihtoehtoista lapsuutta. Sellaista, jossa en olisi tutustunut serkkuihini, täteihini ja setiini, koska vanhemmille on mm. ihan turha rasitus kutsua ketään syntymäpäivilleni kun olin lapsi, "käydään perheen kesken jossain mäkkärissä". Sellaista, jossa minulle ei olisi muodostunut omia rakkaita, aikuisuuteen asti kantaneita jouluperinteitä, koska vanhemmat haluavat joku joulu lähteä äkkilähdöllä Turkkiin ja toisena käydään ABC:n lounaspöydässä aattoaterialla. Sellaista, jossa minulla ei olisi kosketuspintaa oman perheeni ja sukuni historiaan. Sellaista, jossa minua ei ole opetettu siihen, että joka päivä syödään yhdessä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista, tuntui se sitten siinä hetkessä kivalta tai ei.
Koetko, että juuri sinun perheesi tavat ja traditiot ovat ihanne, johon kaikkien tulee pyrkiä? Vai mahtuuko maailmaasi ajatus, että me ihmiset voimme olla myös erilaisia?
Ja hampaiden pesu on hygienia- ja terveyskysymys, hautausmaalla kävely ei.
Ei tietenkään. Esimerkiksi eri uskontokunnilla on erilaisia tradioitioita, ja muslimilapselle on ihan yhtä tärkeitä ne islamin uskosta kumpuavat juhlapäivät ja ortodoksille omasta ortodoksiuskosta. Sitten ovat maalliset, kulttuuriset juhlat, kuten esimerkiksi itsenäisyyspäivä, juhannus ja syntymäpäivät. Kenenkään ei tarvitse pyrkiä juuri minun perheeni tradioitioihin, mutta mielestäni kaikkien perheiden tulee pyrkiä siihen, että on joitakin traditioita, joihin liittyy samankaltaisena toistuvia tekijöitä vuodesta toiseen.
Hautausmaalla kävelyt, kynttilöiden sytyttämiset, pääsiäisvitsojen koristelut sun muut ovat esimerkkejä sellaista teoista, joiden kautta lapsi oppii omaan kulttuuriin liittyviä tapoja, perinteitä ja arvoja. Ne eivät ole yhdentekeviä, vaan ihan tärkeä osa vanhemmuutta. On surullista, jos vanhemmuus kutistuu siihen, että pyrkimys on pitää lapsi hengissä ja jotakuinkin terveenä, kun siihen kuuluu monia muitakin todella tärkeitä aspekteja - kuten se perinteiden luominen ja välittäminen.
Miksei vappuna, juhannuksena, jouluna kännääminen käy perinteestä, traditiosta? Miksi esimerkki on hautausmaalla kävely? Perjantaipullo on hyvä perinne, joka ei liity uskontoon.
Jos se on sinusta eteenpäin siirtämisen arvoinen perinne niin siitä vaan.
En ole se jolta kysyt, mutta olen täysagnostikko eikä minulla ole minkäänlaista uskonnollista kokemusta kumpaankaan suuntaan. On kuitenkin selvää että läntisen Euroopan perinne on rakennettu nk. kristillisille arvoille ja koko Eurooppalaisuus kumpuaa pitkälti niistä. Yhteiskunnat ovat maallistuneet mikä on hyvä asia mutta kulttuuriperimä ja ne arvot joiden pohjalle tasa-arvo, työmoraali, ihmisoikeudet, jne. rakentuvat tulevat pitkälti Raamatusta ja erityisesti Uudesta Testamentista.
Ei uskontoa tarvi pelätä eikä vihata, siihen voi suhtautua myös neutraalisti ja hyväksyä sen merkityksen joka sillä on ollut arvopohjamme rakentamisessa.
Oho, tulipas paljon kielioppivirheitä. Pahoittelut niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdatko ymmärtää, että aito ja oikea perinne ja arvo Suomessa on pakanuus ja ateismi? Miksi itse olet mennyt sohlimaan suomalaista perinnettä pakkotuontikristinuskolla?
Suomi oli pakanallinen ja ateistinen vuonna 1917? Ajatella.
Jos viittaat viimeisimpään itsenäistymisjulistukseen niin älä viitsi nolata itseäsi enempää. Suomi jo nimenä tunnettiin vuosisatoja ennen sitä ja suomalaiset ovat asuneet täällä vieläkin kauemmin kuin ensimmäinen maininta kirjallisuudesta löytyy.
Niin, mutta kristinusko on ollut läsnä myös tuo saman ajan.
Ei ole ollut Suomessa. Meillä on haltijat ja tontut, ukko, ahti jne. p önt tö. Mene kirjastoon opiskelemaan siitä! Vielä oma mummoni vuoteen 1998 saakka noudatti vanhoja suomalaisia tapoja ja meidän lammessa ja lähteessä asuivat henget, NIIH!.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuli menestynyt juristi, meillä juhlitaan pakanajuhlia, olemme onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdatko ymmärtää, että aito ja oikea perinne ja arvo Suomessa on pakanuus ja ateismi? Miksi itse olet mennyt sohlimaan suomalaista perinnettä pakkotuontikristinuskolla?
Suomi oli pakanallinen ja ateistinen vuonna 1917? Ajatella.
Jos viittaat viimeisimpään itsenäistymisjulistukseen niin älä viitsi nolata itseäsi enempää. Suomi jo nimenä tunnettiin vuosisatoja ennen sitä ja suomalaiset ovat asuneet täällä vieläkin kauemmin kuin ensimmäinen maininta kirjallisuudesta löytyy.
Niin, mutta kristinusko on ollut läsnä myös tuo saman ajan.
Ei ole ollut Suomessa. Meillä on haltijat ja tontut, ukko, ahti jne. p önt tö. Mene kirjastoon opiskelemaan siitä! Vielä oma mummoni vuoteen 1998 saakka noudatti vanhoja suomalaisia tapoja ja meidän lammessa ja lähteessä asuivat henget, NIIH!.
On ollut Suomessa satoja vuosia, älä puhu soopaa. Tonttu-ukoilla tuskin on mitään moraalista sanomaa, jota kannattaa kuunnella, mutta voithan sinä halutessasi käydä heitä aitasta etsimässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin arvotyhjiö? Minulla ei varmaan arvokonservatiivisesta näkökulmasta katsottuna ole arvoja, mutta arvostan suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa, kuulluksi tulemista ja osallisuutta.
Ja kaikkea tätä hyvistelyä voit harjoittaa vain, koska konservatiivit rakensivat ja ylläpitävät yhteiskuntaa.
Rakensitte ja ylläpidotte. Me korjasimme ja ylläpidämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin arvotyhjiö? Minulla ei varmaan arvokonservatiivisesta näkökulmasta katsottuna ole arvoja, mutta arvostan suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa, kuulluksi tulemista ja osallisuutta.
Ja kaikkea tätä hyvistelyä voit harjoittaa vain, koska konservatiivit rakensivat ja ylläpitävät yhteiskuntaa.
Rakensitte ja ylläpidotte. Me korjasimme ja ylläpidämme.
Itse asiassa ei näin. Konservatiivit nimenomaan ylläpitävät asioita. Liberaalit saavat uusia ideoita, joita yhteisö tarvitsee, mutta heistä ei ole pitämään ideoistaan pitkäaikaista huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdatko ymmärtää, että aito ja oikea perinne ja arvo Suomessa on pakanuus ja ateismi? Miksi itse olet mennyt sohlimaan suomalaista perinnettä pakkotuontikristinuskolla?
Suomi oli pakanallinen ja ateistinen vuonna 1917? Ajatella.
Jos viittaat viimeisimpään itsenäistymisjulistukseen niin älä viitsi nolata itseäsi enempää. Suomi jo nimenä tunnettiin vuosisatoja ennen sitä ja suomalaiset ovat asuneet täällä vieläkin kauemmin kuin ensimmäinen maininta kirjallisuudesta löytyy.
Niin, mutta kristinusko on ollut läsnä myös tuo saman ajan.
Ei ole ollut Suomessa. Meillä on haltijat ja tontut, ukko, ahti jne. p önt tö. Mene kirjastoon opiskelemaan siitä! Vielä oma mummoni vuoteen 1998 saakka noudatti vanhoja suomalaisia tapoja ja meidän lammessa ja lähteessä asuivat henget, NIIH!.
On ollut Suomessa satoja vuosia, älä puhu soopaa. Tonttu-ukoilla tuskin on mitään moraalista sanomaa, jota kannattaa kuunnella, mutta voithan sinä halutessasi käydä heitä aitasta etsimässä.
Kyllä tontuilla on nimenomaan moraalinen opetus eläinten kohtelusta (kohtele huonosti, niin navetta palaa.) ahkeruudesta (laiskottele, niin aitta palaa) ja soveliaasta kielenkäytöstä (kiroile, niin sauna palaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdatko ymmärtää, että aito ja oikea perinne ja arvo Suomessa on pakanuus ja ateismi? Miksi itse olet mennyt sohlimaan suomalaista perinnettä pakkotuontikristinuskolla?
Suomi oli pakanallinen ja ateistinen vuonna 1917? Ajatella.
Jos viittaat viimeisimpään itsenäistymisjulistukseen niin älä viitsi nolata itseäsi enempää. Suomi jo nimenä tunnettiin vuosisatoja ennen sitä ja suomalaiset ovat asuneet täällä vieläkin kauemmin kuin ensimmäinen maininta kirjallisuudesta löytyy.
Niin, mutta kristinusko on ollut läsnä myös tuo saman ajan.
Ei ole ollut Suomessa. Meillä on haltijat ja tontut, ukko, ahti jne. p önt tö. Mene kirjastoon opiskelemaan siitä! Vielä oma mummoni vuoteen 1998 saakka noudatti vanhoja suomalaisia tapoja ja meidän lammessa ja lähteessä asuivat henget, NIIH!.
On ollut Suomessa satoja vuosia, älä puhu soopaa. Tonttu-ukoilla tuskin on mitään moraalista sanomaa, jota kannattaa kuunnella, mutta voithan sinä halutessasi käydä heitä aitasta etsimässä.
Voit sitten alkaa osoittelemaan sitä moraalia ja etenkin sen toteutumista kristinuskossa :D Aloita vaikka amerikan intiaanien massate ura stuksesta. Vai aloitetanko näillä omien perheiden välien katkomisilla ja hylkäyksillä? Sellaista rakkautta ja moraalia se kristinusko on :)
Suojelu ja välittäminen ja huolenpitäminen on hyvinkin moraalista ja sitä varten myös tonttuja ja haltijoita on ollut. On ollut myös suojeluspuita. Suomessa on itse asiassa hyvinkin tärkeä moraalinen oppi, joka on kyllä alkanut lahota nykyään niin kuin kaikki muukin. Suoraselkäisyys ja selkäranka + sisu. Kiteytyy niin, että itsepäisesti pidetään siitä rehellisyydestä kiinni, vaikka itse joutuisi kärsimään sen takia.
Toisten kivasti kohtelu taas, niin ne ovat ihan yleisiä tapoja, ei mistään raamatusta kumpuavia oppeja. Ateisteilla tulee ihan ihmisyydestä toista olentoa kohtaan sellainen älä t apa jne. ohjeistus. Sen sijaan raamattu kehottaa monissa kohdin pahaan ja oikeuttaa naisten ja eläinten huonoon kohteluun. Raamattu on moraalisesti paha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdatko ymmärtää, että aito ja oikea perinne ja arvo Suomessa on pakanuus ja ateismi? Miksi itse olet mennyt sohlimaan suomalaista perinnettä pakkotuontikristinuskolla?
Suomi oli pakanallinen ja ateistinen vuonna 1917? Ajatella.
Jos viittaat viimeisimpään itsenäistymisjulistukseen niin älä viitsi nolata itseäsi enempää. Suomi jo nimenä tunnettiin vuosisatoja ennen sitä ja suomalaiset ovat asuneet täällä vieläkin kauemmin kuin ensimmäinen maininta kirjallisuudesta löytyy.
Niin, mutta kristinusko on ollut läsnä myös tuo saman ajan.
Ei ole ollut Suomessa. Meillä on haltijat ja tontut, ukko, ahti jne. p önt tö. Mene kirjastoon opiskelemaan siitä! Vielä oma mummoni vuoteen 1998 saakka noudatti vanhoja suomalaisia tapoja ja meidän lammessa ja lähteessä asuivat henget, NIIH!.
On ollut Suomessa satoja vuosia, älä puhu soopaa. Tonttu-ukoilla tuskin on mitään moraalista sanomaa, jota kannattaa kuunnella, mutta voithan sinä halutessasi käydä heitä aitasta etsimässä.
Voit sitten alkaa osoittelemaan sitä moraalia ja etenkin sen toteutumista kristinuskossa :D Aloita vaikka amerikan intiaanien massate ura stuksesta. Vai aloitetanko näillä omien perheiden välien katkomisilla ja hylkäyksillä? Sellaista rakkautta ja moraalia se kristinusko on :)
Suojelu ja välittäminen ja huolenpitäminen on hyvinkin moraalista ja sitä varten myös tonttuja ja haltijoita on ollut. On ollut myös suojeluspuita. Suomessa on itse asiassa hyvinkin tärkeä moraalinen oppi, joka on kyllä alkanut lahota nykyään niin kuin kaikki muukin. Suoraselkäisyys ja selkäranka + sisu. Kiteytyy niin, että itsepäisesti pidetään siitä rehellisyydestä kiinni, vaikka itse joutuisi kärsimään sen takia.
Toisten kivasti kohtelu taas, niin ne ovat ihan yleisiä tapoja, ei mistään raamatusta kumpuavia oppeja. Ateisteilla tulee ihan ihmisyydestä toista olentoa kohtaan sellainen älä t apa jne. ohjeistus. Sen sijaan raamattu kehottaa monissa kohdin pahaan ja oikeuttaa naisten ja eläinten huonoon kohteluun. Raamattu on moraalisesti paha.
Nyt sinä sotket keskenään ideologian ja ideologian nimissä toimivan. Yhtä hyvin voisit väittää, että jos nirhin jonkun Fiskarsin veitsellä, syyllinen tapahtumaan on Fiskars.
Jotta lapsuudenkodin perinteitä haluaisi aikuisena noudattaa, niistä pitää olla hyviä muistoja. Mikäli jouluun on aina liittynyt isän kännääminen ja äidin ja lasten pakeneminen naapuriin, on mielestäni ihan ymmärrettävää, jos ei halua jatkaa perinnettä.
Mulle on tärkeää jatkaa suvun vanhoja perinteitä. Siis suvun, ei suomalaisten. En esimerkiksi koskaan vietä pyhäinpäivää, mutta vietän kekriä. Niin on mun suvussani tehty jo hyvin monessa sukupolvessa. Kekri on jopa tärkeämpi juhla kuin joulu. Lapseni (aikuisia jo) saattavat olla joulun jossain muualla, mutta kekriksi tullaan kotiin kekripäivälliselle, ellei ole jotain erittäin painavaa syytä jäädä pois. Useimmiten ollaan joulunakin yhdessä, mutta kekri siis on vieläkin tärkeämpi juhla kuin joulu.
Perinteiden noudattamisessa tulee eteen ensimmäinen mutka silloin, kun sinkkuus on ohi. Puolison suvussa kun saattaa olla ihan erilaiset perinteet. Pitää yhdistää molempien perinteistä ne kaikista tärkeimmät ja siten luoda yhteisille lapsille taas uusi perinne, jossa on osa isän suvun perinteitä ja osa äidin suvun perinteitä. Suomessahan esimerkiksi virpomistavat ovat erilaisia eri alueilla eikä ole mitään kaikkia suomalaisia koskevaa yhtä virpomisperinnettä.
Mitä taas tulee hautausmaalla käymiseen, en ole koskaan pitänyt tarpeellisena käydä tuntemattomien ihmisten haudoilla pyhäpäivinä. Meillä on sukuhauta Keski-Suomessa, mutta matkaa on noin 300 km enkä omista sen paremmin autoa kuin ajokorttiakaan. Jos lähtisi junalla, pitäisi lähteä varhain aamulla ja ainoa junayhteys takaisinpäin tulee illalla. Enkä ole edes varma, kulkeeko sinne junia lainkaan pyhäpäivinä vai ainoastaan arkisin. Hautausmaalla käymiseen menisi siis koko päivä, josta suurimman osan istuisi junassa ja asemilla odottamassa junanvaihtoa. Sen vuoksi mulla on muut traditiot vainajien muistelemiseen.
Viime syksynä vietin Halloweenia (ensimmäistä kertaa elämässäni) serkkuni vaimon kanssa ja sitten kekriä meksikolaisen miniäni kanssa. Oma lapseni oli työreissussa ulkomailla. Kekriin olenkin jo vuosia pyrkinyt upottamaan pienen palan meksikolaista Dia de Muertosia, joka taas on miniäni perinne. Perinteet siis muuttuvat, kun sukuun tulee ihmisiä, joiden perinteet ovatkin erilaisia.
Miksei vappuna, juhannuksena, jouluna kännääminen käy perinteestä, traditiosta? Miksi esimerkki on hautausmaalla kävely? Perjantaipullo on hyvä perinne, joka ei liity uskontoon.