Oletteko koskaan ajatelleet, että jos lääkärit tekeekin oikeasti vain lääkebisnestä.
Että lääkäri ei todellisuudessa mietikään miten saisi potilaan parannettua, vaan että miten saisi järjestettyä jokaiselle potilaalle mahdollisimman pitkäaikaisen lääkityksen.
Se puoltaisi kyllä sitä miksi masennusta tarjotaan herkästi joka vaivaan. Ensinnä saadaan hyvät rahat masennuslääkkeiden myynnistä useammalta vuodelta. Samanaikaisesti potilaan fyysinen vaiva kroonistuu ja lopulta siihenkin voi määrätä jonkun elinikäisen lääkityksen. Jos fyysisen vaivan tutkisi ja hoitaisi heti, niin siinä menisi vain turhaa rahaa tutkimuksiin ja potilas käyttäisi joitain lääkettä vain hetken ja paranisi, mikä ei olisi lääkebisneksen kannalta millään tavalla kannattavaa.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllä ihan saletisti lääkärit saavat jotaki bonuksia mielialalääkkeiden määräämisestä.. Mullekki mm. polvikipuun määrätty mielialalääkkeitä..
Niin, sinulle on määrätty sitä siksi että lääkkeellä on todettu vaikutus esimerkiksi krooniseen kipuun. Mun koirakin syö masennuslääkettä (triptyl) nivelrikkokipuun, kukahan siitä vetää bonukset?
T. Sh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit noudattavat ensin käypähoitosuosituksia ja sen jälkeen oman työnantajansa määräyksiä. Jos on päätetty, että max 15% asiakkaista saa jatkolähetteen, niin yhtää enempää ei saa kirjoittaa. Moni sairaus pitkittyy, koska vaikka lääkäri tietää sairauden, niin sen hoito on keskussairaalassa eikä sinne saa lähettää kuin todella akuutit tapaukset. Siksi kulunut lonkka on viralliselta diagnoosilta selittämätön kiputila polvessa, hoitona burana.
Siis mikä tää juttu on että vain 15 % potilaista saa jatkolähetteen, voisitko kertoa lisää? Ja kuka tuollaisesta asiasta päättää?
Voisko joku ihan oikeasti avata tätä hommaa, onko tuollainen järjestely muka olemassa ja kuka siitä on päättänyt? Eikö ole jo rikollista toimintaa?
Oletko koskaan miettinyt, miten monta kertaa vatsasyöpäpotilas käy lääkärissä ennen kuin asiaa tutkitaan? Selvitysten mukaan noin 7 kertaa. Oireina on erilaisia vatsakatarrimaisia asioita, epämääräistä kipua, ehkä ripulia ja turvotusta. Joka kerta todetaan, että ei ole vaarallista, onko töissä ollut stressiä.
Kokenut lääkäri osaisi jo toisella käyntikerralla ohjata jatkotutkimuksiin, mutta säästösyistä niin ei tehdä - eihän jokaista vatsavaivaa kannata tutkia, koska osa loppuu itsekseen ja ne kunnolla sairaat taas todennäköisesti joka tapauksessa kuolevat.
Siksi moni syöpään sairastunut saa oikean diagnoosin vasta sitten, kun on liian myöhäistä.
Ja jos menet päivystykseen siksi, että oksennat verta, niin sinua ei suinkaan tutkita tai anneta poliklinikka-aikaa vaan neuvotaan, että ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen.
No huhhuh. Onkohan vatsasyöpäpotilaita päätynyt myös psykiatrille, kun sehän on lääkäreiden mielestä selvä merkki siitä että tarkkailee liikaa vaivojaan mikäli juoksee lääkärissä 7 kertaa valittamassa vatsavaivoja. Ja monikohan on ehtinyt luovuttaa ja jäädä kotiin kuolemaan? Ei ihme ettei terveyskeskuksessa ole aikoja, kun yksi potilas joutuu käymään 7 kertaa yhden vaivan kanssa että saa siihen avun, vaikka kaikki vois selvitä yhdellä käyntikerralla.
Lääkelaissa on määrätty lääketeollisuuden ja lääkkeen määrääjien välisistä sidonnaisuuksista ainakin tämän verran:
Lääkelaki 395/1987, Pykälä 91:
- Terveydenhuoltohenkilöstöön kohdistuvan lääkkeiden myynninedistämistoiminnan, kuten erilaisten etuuksien ja lahjojen, tulee olla taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä ja liittyä heidän ammatilliseen toimintaansa.
- Vieraanvaraisuuden on oltava kohtuullista ja toissijaista tilaisuuden tarkoitukseen nähden.
-Myynninedistäminen ei saa olla epäasiallista tai sen laatuista, että sen voidaan katsoa vaarantavan väestön luottamusta lääkkeiden määräämisen, käytön tai luovutuksen riippumattomuuteen.
-Puhtaasti ammatillisissa/tieteellisissä tarkoituksissa järjestetyissä tapahtumissa tarjottavan vieraanvaraisuuden on aina oltava kohtuullisella tasolla
- Lisäksi sen on pysyttävä toissijaisena kokouksen tieteelliseen päätarkoitukseen nähden.
-Henkilöt, joilla on oikeus määrätä tai toimittaa lääkkeitä: "eivät saa pyytää tai hyväksyä mitään kannustimia, etuuksia tai lahjoja, jotka on kielletty 1 momentissa tai ovat muutoin siinä säädetyn vastaisia".
Oma kommentti: Siskoni on terveyskeskuslääkäri. Hänen mukaansa vieraanvaraisuus tarkoittaa näytekynää, lounasta tai pullaa/kahvia. Ei kannata viedä fantasioita teollisuuden pahuudesta liian pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit noudattavat ensin käypähoitosuosituksia ja sen jälkeen oman työnantajansa määräyksiä. Jos on päätetty, että max 15% asiakkaista saa jatkolähetteen, niin yhtää enempää ei saa kirjoittaa. Moni sairaus pitkittyy, koska vaikka lääkäri tietää sairauden, niin sen hoito on keskussairaalassa eikä sinne saa lähettää kuin todella akuutit tapaukset. Siksi kulunut lonkka on viralliselta diagnoosilta selittämätön kiputila polvessa, hoitona burana.
Siis mikä tää juttu on että vain 15 % potilaista saa jatkolähetteen, voisitko kertoa lisää? Ja kuka tuollaisesta asiasta päättää?
Meillä siitä päättää terveyskuntayhtymä. Erikoissairaanhoito on mitoitettu tietylle potilasmäärälle, sitä ei saa ylittää. Lääkäreiden lähetemäärää seurataan ja jos kuukausitasolla alkaa lähetemäärä suhteessa potilasmäärään nousta, kyseenalaistetaan osaaminen.
Miksi kuvittelet, että me joudumme joka välissä verikokeisiin, joissa ei selviä oikeastaan mitään? No siksi, että voidaan sanoa, että verikokeissa ei ilmennyt mitään - ja nämä kokeet ovat halvimmat rutiinit, joilla potilaat pidetään tyytyväisinä. Jos lääkäri erehtyy laittamaan jonkun täsmäkokeen, alkaa hirveä selvittely siitä, miksi näin.
Mutta eihän se noin voi mennä, laitontahan tuollaisen pitäisi olla! Entä kuka sanelee terveyskuntayhtymälle erikoissairaanhoidon potilaiden määrän, pakkohan senkin luvun on jostain ylempää tulla? Miten tuollaista asiaa voi edes sanella, kun ei ihmisten sairastuminen riipu mistään mitoituksesta, järkyttävää. Jotain tällaista olen valitettavasti kyllä epäillyt. Kiitos kun puhuit kuitenkin asiasta avoimesti. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllä ihan saletisti lääkärit saavat jotaki bonuksia mielialalääkkeiden määräämisestä.. Mullekki mm. polvikipuun määrätty mielialalääkkeitä..
Eivät saa. Miten sä k*sipää kuvittelet, että lääkärin tekemiä lääkemääräyksiä pääsisi joku katselemaan? Ja kuka? Lääkefirmako? Vttu että sä olet idioo.tti.
Vai miten sen bonuksen saisi, kun reseptin ois kirjoittanut? Eli millä sitä tottelemista seurattaisiin? Valaisisitko, kiitos.
Aloitukseen sanoisin, että eivät tee lääkebisnestä. Lääkärillä on tänä päivänä vain aiempaa vähemmän valtaa siihen, minkä lääkkeen asiakas valitsee, koska sen voi vaihtaa apteekissa. Kyllä lääkärit koittavat ihan vilpittömästi auttaa potilaitaan. Se on sitten eri asia, että hoito on nykyisin hyvin lääkityskeskeistä. Vaikka terveydessähän (tai sairaudessa) ei ole kysymys jonkin lääkeaineen puutoksesta elimistössä. Mutta kuka lääkkeettömiä hoitoja tai niiden tutkimusta rahoittaisi?
No, valtio, mutta ei valtio rahoita lääkkeetömien hoitojen tutkimusta tai terveyden edistämistä, vaikka syytä kyllä olisi. Sinunkin verojasi voitaisiin sitten nostaa.Tämä on yleinen väärinkäsitys, että jotain bonuksia makseltaisiin rahan muodossa tavallisille rivilääkäreille. Ei se homma niin mene. Sidonnaisuus on paljon hienovaraisempaa ja toimii lähinnä sillä periaatteella, että mitään ei kyseenalaisteta ja toimitaan samalla tavalla kuin kaikki muutkin kollegat."Näin me ollaan aina tehty jne. Myös nämä firmat sponssaavat lääkistä ja monia muita tapahtumia, kuten joku aiemmin mainitsi. Siitä syntyy sellainen yhteinen hegemonia lääkäreiden keskuuteen, että ko. firma näyttäytyy luotettavana informaation tarjoajana ja siksi sen tuotteita pidetään hyvänä käyttää.
Eivät lääkärit mitään jumalasta seuraavia ole eikä heillä ole läheskään aina kykyä ymmärtää potilaan sairauksia kokonaisvaltaisesti. On helpompaa määrätä useita "hyväksi havaittuja" peruslääkkeitä, joita muutkin määräävät ja joita käypähoito suosittaa. Ei uskalleta eikä välitetä poiketa tutusta ja turvallisesta kaavasta, vaan valitaan helpoin ja sosiaalisesti hyväksytyin tie.
Tämä näkyy niin pientenkin asioiden kohdalla kuin esim. silmätippojen määräyksessä. Omassa terveyskeskuksessani ei esimerkiksi suostuttu lainkaan kirjoittamaan Systane Ultraa, vaan ainoastaan Oftageliä. Sanoin etten halua Oftageliä, sillä sen koostumus ei ole silmilleni sopiva ja se kaiken lisäksi ärsyttää silmiäni koska sisältää bentsalkoniumkloridia. Henkilökohtaisilla tarpeillani ei ollut tuossa tilanteessa mitään merkitystä, vaan sillä mikä tuote oli terveysaseman lääkäreille sallitulla listalla.
Movicol on myös yksi sellainen lääke jota ei mielellään kirjoteta, vaan suositaan esim. tehotonta Levolacia, josta itse saan vain ikäviä mahanväänteitä.
Systane Ultra ei ole lääke, eikä siitä saa kelakorvausta, joten mitään hyötyä sen reseptistä ei sinulle olisi. Oftagel sen sijaan on lääke (rekisteröity lääkkeeksi, eli sillä on ns. Vnr-numero) ja siitä saa kelakorvausta.
Levolacista saa kelakorvaust, Movicolista ei saa. Mistään makrogoleista ei saa kelakorvausta, (mitä siis Movicol on). Molemmat ovat sen sijaan kyllä lääkkeitä. Eli rekisteröity lääkkeiksi ja niillä on Vnr-numerot.
Minulla on ollut sama lääkäri yli 10 vuotta julkisella. Olen hyvin tyytyväinen häneen. Hän kuuntelee ja keskittyy vaivaani. Lähettää jatkotutkimuksiin. Tämä Helsingissä julkisella.
Yksityisillä olen käynyt, kun on pitänyt päästä samana tai seuraavana vastaanotolle. Kokemukset ovat huonoja. Eivät tutki,
vaan kirjoittavat reseptin. Nopea käsittely on pääasia. Kuulin,että viimeisintä kutsutaan kollegoiden kesken minuutti-villeksi.
5 min. ja ulos ja kassalle 120 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut sama lääkäri yli 10 vuotta julkisella. Olen hyvin tyytyväinen häneen. Hän kuuntelee ja keskittyy vaivaani. Lähettää jatkotutkimuksiin. Tämä Helsingissä julkisella.
Yksityisillä olen käynyt, kun on pitänyt päästä samana tai seuraavana vastaanotolle. Kokemukset ovat huonoja. Eivät tutki,
vaan kirjoittavat reseptin. Nopea käsittely on pääasia. Kuulin,että viimeisintä kutsutaan kollegoiden kesken minuutti-villeksi.
5 min. ja ulos ja kassalle 120 euroa.
Mullakaan ei ole erityisen hyviä kokemuksia yksityispuolen lääkäristä. Valitsin vielä muka sellaisen lääkärin, joka oli erikostunut minulla olevaan sairauteen. Yllättäen hän olikin sitä mieltä ettei minulla edes ole ko. sairautta, vaikka aikaisemmin on toinen saman alan erikoislääkäri tehnyt sairaalassa diagnoosinkin. Tämä yksityinen lääkäri ehdotteli mt-ongelmia ja vilkuili kelloa koko ajan. Rahat meni aivan hukkaan, etenkin kun mulla ei ole mitään vakuutustakaan. Kyllä parhaat lääkärit löytyy sairaaloista, jos vain niille onnistuu lähetteen samaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllä ihan saletisti lääkärit saavat jotaki bonuksia mielialalääkkeiden määräämisestä.. Mullekki mm. polvikipuun määrätty mielialalääkkeitä..
Eivät saa. Miten sä k*sipää kuvittelet, että lääkärin tekemiä lääkemääräyksiä pääsisi joku katselemaan? Ja kuka? Lääkefirmako? Vttu että sä olet idioo.tti.
Vai miten sen bonuksen saisi, kun reseptin ois kirjoittanut? Eli millä sitä tottelemista seurattaisiin? Valaisisitko, kiitos.
Aloitukseen sanoisin, että eivät tee lääkebisnestä. Lääkärillä on tänä päivänä vain aiempaa vähemmän valtaa siihen, minkä lääkkeen asiakas valitsee, koska sen voi vaihtaa apteekissa. Kyllä lääkärit koittavat ihan vilpittömästi auttaa potilaitaan. Se on sitten eri asia, että hoito on nykyisin hyvin lääkityskeskeistä. Vaikka terveydessähän (tai sairaudessa) ei ole kysymys jonkin lääkeaineen puutoksesta elimistössä. Mutta kuka lääkkeettömiä hoitoja tai niiden tutkimusta rahoittaisi?
No, valtio, mutta ei valtio rahoita lääkkeetömien hoitojen tutkimusta tai terveyden edistämistä, vaikka syytä kyllä olisi. Sinunkin verojasi voitaisiin sitten nostaa.Tämä on yleinen väärinkäsitys, että jotain bonuksia makseltaisiin rahan muodossa tavallisille rivilääkäreille. Ei se homma niin mene. Sidonnaisuus on paljon hienovaraisempaa ja toimii lähinnä sillä periaatteella, että mitään ei kyseenalaisteta ja toimitaan samalla tavalla kuin kaikki muutkin kollegat."Näin me ollaan aina tehty jne. Myös nämä firmat sponssaavat lääkistä ja monia muita tapahtumia, kuten joku aiemmin mainitsi. Siitä syntyy sellainen yhteinen hegemonia lääkäreiden keskuuteen, että ko. firma näyttäytyy luotettavana informaation tarjoajana ja siksi sen tuotteita pidetään hyvänä käyttää.
Eivät lääkärit mitään jumalasta seuraavia ole eikä heillä ole läheskään aina kykyä ymmärtää potilaan sairauksia kokonaisvaltaisesti. On helpompaa määrätä useita "hyväksi havaittuja" peruslääkkeitä, joita muutkin määräävät ja joita käypähoito suosittaa. Ei uskalleta eikä välitetä poiketa tutusta ja turvallisesta kaavasta, vaan valitaan helpoin ja sosiaalisesti hyväksytyin tie.
Tämä näkyy niin pientenkin asioiden kohdalla kuin esim. silmätippojen määräyksessä. Omassa terveyskeskuksessani ei esimerkiksi suostuttu lainkaan kirjoittamaan Systane Ultraa, vaan ainoastaan Oftageliä. Sanoin etten halua Oftageliä, sillä sen koostumus ei ole silmilleni sopiva ja se kaiken lisäksi ärsyttää silmiäni koska sisältää bentsalkoniumkloridia. Henkilökohtaisilla tarpeillani ei ollut tuossa tilanteessa mitään merkitystä, vaan sillä mikä tuote oli terveysaseman lääkäreille sallitulla listalla.
Movicol on myös yksi sellainen lääke jota ei mielellään kirjoteta, vaan suositaan esim. tehotonta Levolacia, josta itse saan vain ikäviä mahanväänteitä.
Systane Ultra ei ole lääke, eikä siitä saa kelakorvausta, joten mitään hyötyä sen reseptistä ei sinulle olisi. Oftagel sen sijaan on lääke (rekisteröity lääkkeeksi, eli sillä on ns. Vnr-numero) ja siitä saa kelakorvausta.
Levolacista saa kelakorvaust, Movicolista ei saa. Mistään makrogoleista ei saa kelakorvausta, (mitä siis Movicol on). Molemmat ovat sen sijaan kyllä lääkkeitä. Eli rekisteröity lääkkeiksi ja niillä on Vnr-numerot.
Kyllä minulle on yksityisellä Systanea kirjoitettu, paras silmätippa. En myöskään käytä mitään lääkkeitä kelakorvausten vuoksi. Miksi haluaisin käyttää pahanmakuista ilmavaivoja ja ripulia aiheuttavaa laktuloosia, kun voin käyttää neutraalilta maistuvaa ja erinomaisen tehokasta makrogolia? Kallistahan se on, mutta olkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllä ihan saletisti lääkärit saavat jotaki bonuksia mielialalääkkeiden määräämisestä.. Mullekki mm. polvikipuun määrätty mielialalääkkeitä..
Eivät saa. Miten sä k*sipää kuvittelet, että lääkärin tekemiä lääkemääräyksiä pääsisi joku katselemaan? Ja kuka? Lääkefirmako? Vttu että sä olet idioo.tti.
Vai miten sen bonuksen saisi, kun reseptin ois kirjoittanut? Eli millä sitä tottelemista seurattaisiin? Valaisisitko, kiitos.
Aloitukseen sanoisin, että eivät tee lääkebisnestä. Lääkärillä on tänä päivänä vain aiempaa vähemmän valtaa siihen, minkä lääkkeen asiakas valitsee, koska sen voi vaihtaa apteekissa. Kyllä lääkärit koittavat ihan vilpittömästi auttaa potilaitaan. Se on sitten eri asia, että hoito on nykyisin hyvin lääkityskeskeistä. Vaikka terveydessähän (tai sairaudessa) ei ole kysymys jonkin lääkeaineen puutoksesta elimistössä. Mutta kuka lääkkeettömiä hoitoja tai niiden tutkimusta rahoittaisi?
No, valtio, mutta ei valtio rahoita lääkkeetömien hoitojen tutkimusta tai terveyden edistämistä, vaikka syytä kyllä olisi. Sinunkin verojasi voitaisiin sitten nostaa.Tämä on yleinen väärinkäsitys, että jotain bonuksia makseltaisiin rahan muodossa tavallisille rivilääkäreille. Ei se homma niin mene. Sidonnaisuus on paljon hienovaraisempaa ja toimii lähinnä sillä periaatteella, että mitään ei kyseenalaisteta ja toimitaan samalla tavalla kuin kaikki muutkin kollegat."Näin me ollaan aina tehty jne. Myös nämä firmat sponssaavat lääkistä ja monia muita tapahtumia, kuten joku aiemmin mainitsi. Siitä syntyy sellainen yhteinen hegemonia lääkäreiden keskuuteen, että ko. firma näyttäytyy luotettavana informaation tarjoajana ja siksi sen tuotteita pidetään hyvänä käyttää.
Eivät lääkärit mitään jumalasta seuraavia ole eikä heillä ole läheskään aina kykyä ymmärtää potilaan sairauksia kokonaisvaltaisesti. On helpompaa määrätä useita "hyväksi havaittuja" peruslääkkeitä, joita muutkin määräävät ja joita käypähoito suosittaa. Ei uskalleta eikä välitetä poiketa tutusta ja turvallisesta kaavasta, vaan valitaan helpoin ja sosiaalisesti hyväksytyin tie.
Tämä näkyy niin pientenkin asioiden kohdalla kuin esim. silmätippojen määräyksessä. Omassa terveyskeskuksessani ei esimerkiksi suostuttu lainkaan kirjoittamaan Systane Ultraa, vaan ainoastaan Oftageliä. Sanoin etten halua Oftageliä, sillä sen koostumus ei ole silmilleni sopiva ja se kaiken lisäksi ärsyttää silmiäni koska sisältää bentsalkoniumkloridia. Henkilökohtaisilla tarpeillani ei ollut tuossa tilanteessa mitään merkitystä, vaan sillä mikä tuote oli terveysaseman lääkäreille sallitulla listalla.
Movicol on myös yksi sellainen lääke jota ei mielellään kirjoteta, vaan suositaan esim. tehotonta Levolacia, josta itse saan vain ikäviä mahanväänteitä.
Systane Ultra ei ole lääke, eikä siitä saa kelakorvausta, joten mitään hyötyä sen reseptistä ei sinulle olisi. Oftagel sen sijaan on lääke (rekisteröity lääkkeeksi, eli sillä on ns. Vnr-numero) ja siitä saa kelakorvausta.
Levolacista saa kelakorvaust, Movicolista ei saa. Mistään makrogoleista ei saa kelakorvausta, (mitä siis Movicol on). Molemmat ovat sen sijaan kyllä lääkkeitä. Eli rekisteröity lääkkeiksi ja niillä on Vnr-numerot.Kyllä minulle on yksityisellä Systanea kirjoitettu, paras silmätippa. En myöskään käytä mitään lääkkeitä kelakorvausten vuoksi. Miksi haluaisin käyttää pahanmakuista ilmavaivoja ja ripulia aiheuttavaa laktuloosia, kun voin käyttää neutraalilta maistuvaa ja erinomaisen tehokasta makrogolia? Kallistahan se on, mutta olkoon.
Miksi ihmeessä haluat ostaa sitä reseptillä, jolloin se on kalliimpaa, kuin ilman? Ja siis selitin vain syitä, miksi lääkäri ei määrää niitä reseptillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllä ihan saletisti lääkärit saavat jotaki bonuksia mielialalääkkeiden määräämisestä.. Mullekki mm. polvikipuun määrätty mielialalääkkeitä..
Eivät saa. Miten sä k*sipää kuvittelet, että lääkärin tekemiä lääkemääräyksiä pääsisi joku katselemaan? Ja kuka? Lääkefirmako? Vttu että sä olet idioo.tti.
Vai miten sen bonuksen saisi, kun reseptin ois kirjoittanut? Eli millä sitä tottelemista seurattaisiin? Valaisisitko, kiitos.
Aloitukseen sanoisin, että eivät tee lääkebisnestä. Lääkärillä on tänä päivänä vain aiempaa vähemmän valtaa siihen, minkä lääkkeen asiakas valitsee, koska sen voi vaihtaa apteekissa. Kyllä lääkärit koittavat ihan vilpittömästi auttaa potilaitaan. Se on sitten eri asia, että hoito on nykyisin hyvin lääkityskeskeistä. Vaikka terveydessähän (tai sairaudessa) ei ole kysymys jonkin lääkeaineen puutoksesta elimistössä. Mutta kuka lääkkeettömiä hoitoja tai niiden tutkimusta rahoittaisi?
No, valtio, mutta ei valtio rahoita lääkkeetömien hoitojen tutkimusta tai terveyden edistämistä, vaikka syytä kyllä olisi. Sinunkin verojasi voitaisiin sitten nostaa.Tämä on yleinen väärinkäsitys, että jotain bonuksia makseltaisiin rahan muodossa tavallisille rivilääkäreille. Ei se homma niin mene. Sidonnaisuus on paljon hienovaraisempaa ja toimii lähinnä sillä periaatteella, että mitään ei kyseenalaisteta ja toimitaan samalla tavalla kuin kaikki muutkin kollegat."Näin me ollaan aina tehty jne. Myös nämä firmat sponssaavat lääkistä ja monia muita tapahtumia, kuten joku aiemmin mainitsi. Siitä syntyy sellainen yhteinen hegemonia lääkäreiden keskuuteen, että ko. firma näyttäytyy luotettavana informaation tarjoajana ja siksi sen tuotteita pidetään hyvänä käyttää.
Eivät lääkärit mitään jumalasta seuraavia ole eikä heillä ole läheskään aina kykyä ymmärtää potilaan sairauksia kokonaisvaltaisesti. On helpompaa määrätä useita "hyväksi havaittuja" peruslääkkeitä, joita muutkin määräävät ja joita käypähoito suosittaa. Ei uskalleta eikä välitetä poiketa tutusta ja turvallisesta kaavasta, vaan valitaan helpoin ja sosiaalisesti hyväksytyin tie.
Tämä näkyy niin pientenkin asioiden kohdalla kuin esim. silmätippojen määräyksessä. Omassa terveyskeskuksessani ei esimerkiksi suostuttu lainkaan kirjoittamaan Systane Ultraa, vaan ainoastaan Oftageliä. Sanoin etten halua Oftageliä, sillä sen koostumus ei ole silmilleni sopiva ja se kaiken lisäksi ärsyttää silmiäni koska sisältää bentsalkoniumkloridia. Henkilökohtaisilla tarpeillani ei ollut tuossa tilanteessa mitään merkitystä, vaan sillä mikä tuote oli terveysaseman lääkäreille sallitulla listalla.
Movicol on myös yksi sellainen lääke jota ei mielellään kirjoteta, vaan suositaan esim. tehotonta Levolacia, josta itse saan vain ikäviä mahanväänteitä.
Systane Ultra ei ole lääke, eikä siitä saa kelakorvausta, joten mitään hyötyä sen reseptistä ei sinulle olisi. Oftagel sen sijaan on lääke (rekisteröity lääkkeeksi, eli sillä on ns. Vnr-numero) ja siitä saa kelakorvausta.
Levolacista saa kelakorvaust, Movicolista ei saa. Mistään makrogoleista ei saa kelakorvausta, (mitä siis Movicol on). Molemmat ovat sen sijaan kyllä lääkkeitä. Eli rekisteröity lääkkeiksi ja niillä on Vnr-numerot.Kyllä minulle on yksityisellä Systanea kirjoitettu, paras silmätippa. En myöskään käytä mitään lääkkeitä kelakorvausten vuoksi. Miksi haluaisin käyttää pahanmakuista ilmavaivoja ja ripulia aiheuttavaa laktuloosia, kun voin käyttää neutraalilta maistuvaa ja erinomaisen tehokasta makrogolia? Kallistahan se on, mutta olkoon.
Voit ostaa niitä myös ilman reseptiä, silloin se on halvempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllä ihan saletisti lääkärit saavat jotaki bonuksia mielialalääkkeiden määräämisestä.. Mullekki mm. polvikipuun määrätty mielialalääkkeitä..
Eivät saa. Miten sä k*sipää kuvittelet, että lääkärin tekemiä lääkemääräyksiä pääsisi joku katselemaan? Ja kuka? Lääkefirmako? Vttu että sä olet idioo.tti.
Vai miten sen bonuksen saisi, kun reseptin ois kirjoittanut? Eli millä sitä tottelemista seurattaisiin? Valaisisitko, kiitos.
Aloitukseen sanoisin, että eivät tee lääkebisnestä. Lääkärillä on tänä päivänä vain aiempaa vähemmän valtaa siihen, minkä lääkkeen asiakas valitsee, koska sen voi vaihtaa apteekissa. Kyllä lääkärit koittavat ihan vilpittömästi auttaa potilaitaan. Se on sitten eri asia, että hoito on nykyisin hyvin lääkityskeskeistä. Vaikka terveydessähän (tai sairaudessa) ei ole kysymys jonkin lääkeaineen puutoksesta elimistössä. Mutta kuka lääkkeettömiä hoitoja tai niiden tutkimusta rahoittaisi?
No, valtio, mutta ei valtio rahoita lääkkeetömien hoitojen tutkimusta tai terveyden edistämistä, vaikka syytä kyllä olisi. Sinunkin verojasi voitaisiin sitten nostaa.Tämä on yleinen väärinkäsitys, että jotain bonuksia makseltaisiin rahan muodossa tavallisille rivilääkäreille. Ei se homma niin mene. Sidonnaisuus on paljon hienovaraisempaa ja toimii lähinnä sillä periaatteella, että mitään ei kyseenalaisteta ja toimitaan samalla tavalla kuin kaikki muutkin kollegat."Näin me ollaan aina tehty jne. Myös nämä firmat sponssaavat lääkistä ja monia muita tapahtumia, kuten joku aiemmin mainitsi. Siitä syntyy sellainen yhteinen hegemonia lääkäreiden keskuuteen, että ko. firma näyttäytyy luotettavana informaation tarjoajana ja siksi sen tuotteita pidetään hyvänä käyttää.
Eivät lääkärit mitään jumalasta seuraavia ole eikä heillä ole läheskään aina kykyä ymmärtää potilaan sairauksia kokonaisvaltaisesti. On helpompaa määrätä useita "hyväksi havaittuja" peruslääkkeitä, joita muutkin määräävät ja joita käypähoito suosittaa. Ei uskalleta eikä välitetä poiketa tutusta ja turvallisesta kaavasta, vaan valitaan helpoin ja sosiaalisesti hyväksytyin tie.
Tämä näkyy niin pientenkin asioiden kohdalla kuin esim. silmätippojen määräyksessä. Omassa terveyskeskuksessani ei esimerkiksi suostuttu lainkaan kirjoittamaan Systane Ultraa, vaan ainoastaan Oftageliä. Sanoin etten halua Oftageliä, sillä sen koostumus ei ole silmilleni sopiva ja se kaiken lisäksi ärsyttää silmiäni koska sisältää bentsalkoniumkloridia. Henkilökohtaisilla tarpeillani ei ollut tuossa tilanteessa mitään merkitystä, vaan sillä mikä tuote oli terveysaseman lääkäreille sallitulla listalla.
Movicol on myös yksi sellainen lääke jota ei mielellään kirjoteta, vaan suositaan esim. tehotonta Levolacia, josta itse saan vain ikäviä mahanväänteitä.
Systane Ultra ei ole lääke, eikä siitä saa kelakorvausta, joten mitään hyötyä sen reseptistä ei sinulle olisi. Oftagel sen sijaan on lääke (rekisteröity lääkkeeksi, eli sillä on ns. Vnr-numero) ja siitä saa kelakorvausta.
Levolacista saa kelakorvaust, Movicolista ei saa. Mistään makrogoleista ei saa kelakorvausta, (mitä siis Movicol on). Molemmat ovat sen sijaan kyllä lääkkeitä. Eli rekisteröity lääkkeiksi ja niillä on Vnr-numerot.Kyllä minulle on yksityisellä Systanea kirjoitettu, paras silmätippa. En myöskään käytä mitään lääkkeitä kelakorvausten vuoksi. Miksi haluaisin käyttää pahanmakuista ilmavaivoja ja ripulia aiheuttavaa laktuloosia, kun voin käyttää neutraalilta maistuvaa ja erinomaisen tehokasta makrogolia? Kallistahan se on, mutta olkoon.
Miksi ihmeessä haluat ostaa sitä reseptillä, jolloin se on kalliimpaa, kuin ilman? Ja siis selitin vain syitä, miksi lääkäri ei määrää niitä reseptillä.
Sanotaanko vaikka että minulla oli syyni. Jokainen resepti on näet todiste oireesta ja sairaudesta, jota ei ole meinattu ottaa tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit noudattavat ensin käypähoitosuosituksia ja sen jälkeen oman työnantajansa määräyksiä. Jos on päätetty, että max 15% asiakkaista saa jatkolähetteen, niin yhtää enempää ei saa kirjoittaa. Moni sairaus pitkittyy, koska vaikka lääkäri tietää sairauden, niin sen hoito on keskussairaalassa eikä sinne saa lähettää kuin todella akuutit tapaukset. Siksi kulunut lonkka on viralliselta diagnoosilta selittämätön kiputila polvessa, hoitona burana.
Siis mikä tää juttu on että vain 15 % potilaista saa jatkolähetteen, voisitko kertoa lisää? Ja kuka tuollaisesta asiasta päättää?
Voisko joku ihan oikeasti avata tätä hommaa, onko tuollainen järjestely muka olemassa ja kuka siitä on päättänyt? Eikö ole jo rikollista toimintaa?
Tämä tarkoittaa vain sitä, että suurin osa potilaista pystytään hoitamaan perusterveydenhuollossa. Eivät kaikki tarvitse selvityksiä erikoissairaanhoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä näkyy niin pientenkin asioiden kohdalla kuin esim. silmätippojen määräyksessä. Omassa terveyskeskuksessani ei esimerkiksi suostuttu lainkaan kirjoittamaan Systane Ultraa, vaan ainoastaan Oftageliä. Sanoin etten halua Oftageliä, sillä sen koostumus ei ole silmilleni sopiva ja se kaiken lisäksi ärsyttää silmiäni koska sisältää bentsalkoniumkloridia. Henkilökohtaisilla tarpeillani ei ollut tuossa tilanteessa mitään merkitystä, vaan sillä mikä tuote oli terveysaseman lääkäreille sallitulla listalla.
Systane ultra ei ole peruskorvattava silmätippa, itse asiassa sitä ei löydy lainkaan Pharmacasta. Se tulee sinulle reseptillä ostettuna kalliimmaksi kuin ilman reseptiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllä ihan saletisti lääkärit saavat jotaki bonuksia mielialalääkkeiden määräämisestä.. Mullekki mm. polvikipuun määrätty mielialalääkkeitä..
Eivät saa. Miten sä k*sipää kuvittelet, että lääkärin tekemiä lääkemääräyksiä pääsisi joku katselemaan? Ja kuka? Lääkefirmako? Vttu että sä olet idioo.tti.
Vai miten sen bonuksen saisi, kun reseptin ois kirjoittanut? Eli millä sitä tottelemista seurattaisiin? Valaisisitko, kiitos.
Aloitukseen sanoisin, että eivät tee lääkebisnestä. Lääkärillä on tänä päivänä vain aiempaa vähemmän valtaa siihen, minkä lääkkeen asiakas valitsee, koska sen voi vaihtaa apteekissa. Kyllä lääkärit koittavat ihan vilpittömästi auttaa potilaitaan. Se on sitten eri asia, että hoito on nykyisin hyvin lääkityskeskeistä. Vaikka terveydessähän (tai sairaudessa) ei ole kysymys jonkin lääkeaineen puutoksesta elimistössä. Mutta kuka lääkkeettömiä hoitoja tai niiden tutkimusta rahoittaisi?
No, valtio, mutta ei valtio rahoita lääkkeetömien hoitojen tutkimusta tai terveyden edistämistä, vaikka syytä kyllä olisi. Sinunkin verojasi voitaisiin sitten nostaa.Tämä on yleinen väärinkäsitys, että jotain bonuksia makseltaisiin rahan muodossa tavallisille rivilääkäreille. Ei se homma niin mene. Sidonnaisuus on paljon hienovaraisempaa ja toimii lähinnä sillä periaatteella, että mitään ei kyseenalaisteta ja toimitaan samalla tavalla kuin kaikki muutkin kollegat."Näin me ollaan aina tehty jne. Myös nämä firmat sponssaavat lääkistä ja monia muita tapahtumia, kuten joku aiemmin mainitsi. Siitä syntyy sellainen yhteinen hegemonia lääkäreiden keskuuteen, että ko. firma näyttäytyy luotettavana informaation tarjoajana ja siksi sen tuotteita pidetään hyvänä käyttää.
Eivät lääkärit mitään jumalasta seuraavia ole eikä heillä ole läheskään aina kykyä ymmärtää potilaan sairauksia kokonaisvaltaisesti. On helpompaa määrätä useita "hyväksi havaittuja" peruslääkkeitä, joita muutkin määräävät ja joita käypähoito suosittaa. Ei uskalleta eikä välitetä poiketa tutusta ja turvallisesta kaavasta, vaan valitaan helpoin ja sosiaalisesti hyväksytyin tie.
Tämä näkyy niin pientenkin asioiden kohdalla kuin esim. silmätippojen määräyksessä. Omassa terveyskeskuksessani ei esimerkiksi suostuttu lainkaan kirjoittamaan Systane Ultraa, vaan ainoastaan Oftageliä. Sanoin etten halua Oftageliä, sillä sen koostumus ei ole silmilleni sopiva ja se kaiken lisäksi ärsyttää silmiäni koska sisältää bentsalkoniumkloridia. Henkilökohtaisilla tarpeillani ei ollut tuossa tilanteessa mitään merkitystä, vaan sillä mikä tuote oli terveysaseman lääkäreille sallitulla listalla.
Movicol on myös yksi sellainen lääke jota ei mielellään kirjoteta, vaan suositaan esim. tehotonta Levolacia, josta itse saan vain ikäviä mahanväänteitä.
Systane Ultra ei ole lääke, eikä siitä saa kelakorvausta, joten mitään hyötyä sen reseptistä ei sinulle olisi. Oftagel sen sijaan on lääke (rekisteröity lääkkeeksi, eli sillä on ns. Vnr-numero) ja siitä saa kelakorvausta.
Levolacista saa kelakorvaust, Movicolista ei saa. Mistään makrogoleista ei saa kelakorvausta, (mitä siis Movicol on). Molemmat ovat sen sijaan kyllä lääkkeitä. Eli rekisteröity lääkkeiksi ja niillä on Vnr-numerot.
Jos se olisi reseptillä, sen saisi toimeentulotuesta. Näin arvaan.
Tämä on yleinen väärinkäsitys, että jotain bonuksia makseltaisiin rahan muodossa tavallisille rivilääkäreille. Ei se homma niin mene. Sidonnaisuus on paljon hienovaraisempaa ja toimii lähinnä sillä periaatteella, että mitään ei kyseenalaisteta ja toimitaan samalla tavalla kuin kaikki muutkin kollegat."Näin me ollaan aina tehty jne. Myös nämä firmat sponssaavat lääkistä ja monia muita tapahtumia, kuten joku aiemmin mainitsi. Siitä syntyy sellainen yhteinen hegemonia lääkäreiden keskuuteen, että ko. firma näyttäytyy luotettavana informaation tarjoajana ja siksi sen tuotteita pidetään hyvänä käyttää.
Eivät lääkärit mitään jumalasta seuraavia ole eikä heillä ole läheskään aina kykyä ymmärtää potilaan sairauksia kokonaisvaltaisesti. On helpompaa määrätä useita "hyväksi havaittuja" peruslääkkeitä, joita muutkin määräävät ja joita käypähoito suosittaa. Ei uskalleta eikä välitetä poiketa tutusta ja turvallisesta kaavasta, vaan valitaan helpoin ja sosiaalisesti hyväksytyin tie.
Tämä näkyy niin pientenkin asioiden kohdalla kuin esim. silmätippojen määräyksessä. Omassa terveyskeskuksessani ei esimerkiksi suostuttu lainkaan kirjoittamaan Systane Ultraa, vaan ainoastaan Oftageliä. Sanoin etten halua Oftageliä, sillä sen koostumus ei ole silmilleni sopiva ja se kaiken lisäksi ärsyttää silmiäni koska sisältää bentsalkoniumkloridia. Henkilökohtaisilla tarpeillani ei ollut tuossa tilanteessa mitään merkitystä, vaan sillä mikä tuote oli terveysaseman lääkäreille sallitulla listalla.
Movicol on myös yksi sellainen lääke jota ei mielellään kirjoteta, vaan suositaan esim. tehotonta Levolacia, josta itse saan vain ikäviä mahanväänteitä.