Kyllä toi Notre-Damen tapaus osoittaa taas miten turhamainen ja pikkuisluinen otus ihminen on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kiintyvät jollain todella oudolla tavalla materiaan. Se on vain materiaa! Jotain egon jatketta sekin...miettikää mitä saatais aikaiseksi, jos maailman ihmiset yhdistäisi voimansa ja lähtisi keksimään pitkän tähtäimen ratkaisuja kehitysmaiden ongelmiin, energian tuotantoon, luonnon tasapainoon ja muihin suuriin kysymyksiin? Mutta ei...aika hiljaista on. Auta armias jos yksi kirkko palaa, siitä porukka järkyttyy ja rahahanat aukeavat.

Kovin materialistinen on ajattelutapasi, jos pidät Notre Damea pelkkänä materiana.

Juuri niiden siihen yhdistyvien muiden arvojen vuoksi rahaa annetaan paljon.

Aika heikossa kantimissa ovat arvot ellei niitä ole olemassa ilman materiaa. Ei henkilökohtaiset arvot ja moraali tarvitse materiaa niiden kannattelemiseen.

Missä ne arvot näkyvät jos eivät teoissa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa? Mitä sellaisilla arvoilla tekee, jotka ovat jotain abstrakteja käsitteitä? Miten taiteen ja kauneuden arvostus näkyisi, jos ei vaalimalla taidetta ja kauneutta? Aika turhia sellaiset arvot, jotka eivät käytännössä näy. Me elämämme maailmassa, joka koostuu materiasta, ajatuksemme, arvomme ja ideamme heijastuvat juurikin siihen käsinkosketeltavaan materiaan.

Minusta arvot ja moraali näkyvät teoissa, mitä toisillemme teemme. Ei siinä, miten palvomme mitäkin materiaalia. Riippuu tietysti arvosta ja moraalista, ehkä meillä on eri arvot ja arvotamme eri asioita? Silloin on täysin loogista, että sinun arvosi näkyy materiaan panostamisessa.

Aina sama juttu: jos autat jotakuta, se on muka joltakulta muulta pois.

Näinhän se ei mene. Annan rahaa eläinsuojeluun, eikä se ole esim ihmislapsilta pois, koska tämä on ainoa valintani.

Vierailija kirjoitti:

Minusta arvot ja moraali näkyvät teoissa, mitä toisillemme teemme. Ei siinä, miten palvomme mitäkin materiaalia. Riippuu tietysti arvosta ja moraalista, ehkä meillä on eri arvot ja arvotamme eri asioita? Silloin on täysin loogista, että sinun arvosi näkyy materiaan panostamisessa.

Tässähän on nimenomaan tehty kaikille kauneutta arvostaville ihmisille upea teko. Tiesitkö, että kauneus liittyy oleellisesti myös mm. ihmisen hyvinvointiin. Paljon laajemmin ja pitkäaikaisemmin vaikuttava vaikutus, kuin sillä että minä sanon yksittäiselle ihmiselle jotain mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kiintyvät jollain todella oudolla tavalla materiaan. Se on vain materiaa! Jotain egon jatketta sekin...miettikää mitä saatais aikaiseksi, jos maailman ihmiset yhdistäisi voimansa ja lähtisi keksimään pitkän tähtäimen ratkaisuja kehitysmaiden ongelmiin, energian tuotantoon, luonnon tasapainoon ja muihin suuriin kysymyksiin? Mutta ei...aika hiljaista on. Auta armias jos yksi kirkko palaa, siitä porukka järkyttyy ja rahahanat aukeavat.

Kovin materialistinen on ajattelutapasi, jos pidät Notre Damea pelkkänä materiana.

Juuri niiden siihen yhdistyvien muiden arvojen vuoksi rahaa annetaan paljon.

Aika heikossa kantimissa ovat arvot ellei niitä ole olemassa ilman materiaa. Ei henkilökohtaiset arvot ja moraali tarvitse materiaa niiden kannattelemiseen.

Kuka on sanonut, ettei arvoja ole olemassa ilman materiaa?

Notre Damen tapauksessa kirkko on symboli, joka kulkee ihmissukupolvien yli.

Yläpuolellasi oli hyvä esimerkki: mistä löytyy rahat ja teot metsien suojelemiseksi? Sademetsää tuhotaan aivan älytöntä vauhtia, samalla tuhoutuu lukemattomia eläinlajeja. Luontoa tuhotaan ja paskotaan ja joka vuosi käytämme uusiutuvat luonnonvarat loppuun hyviss ajoin ennen vuoden loppua. Missä näkyy teot ja rahat tällaisten pikkuasioiden, kuin maapallon keuhkojen pelastamiseksi? Faktaa on että luontoa tuhoamalla tehdään pirusti rahaa, joten siitä syystä tahtotilaa ei ole. Mutta tahtoa löytyy materian entisöimiseen, jolla ei elämisen suhteen ole mitään merkitystä.

Siinä vaiheessa kun tuhoamme ihmiskunnan sukupuuton partaalle, kukaan ei tule palvomaan yhtäkään kirkkoa eikä rakennelmaa. Eikä kunnostamaan yhtään palanutta taikka romahtanutta rakennelmaa. Koska niillä ei ole oikeasti mitään merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kiintyvät jollain todella oudolla tavalla materiaan. Se on vain materiaa! Jotain egon jatketta sekin...miettikää mitä saatais aikaiseksi, jos maailman ihmiset yhdistäisi voimansa ja lähtisi keksimään pitkän tähtäimen ratkaisuja kehitysmaiden ongelmiin, energian tuotantoon, luonnon tasapainoon ja muihin suuriin kysymyksiin? Mutta ei...aika hiljaista on. Auta armias jos yksi kirkko palaa, siitä porukka järkyttyy ja rahahanat aukeavat.

Kovin materialistinen on ajattelutapasi, jos pidät Notre Damea pelkkänä materiana.

Juuri niiden siihen yhdistyvien muiden arvojen vuoksi rahaa annetaan paljon.

Aika heikossa kantimissa ovat arvot ellei niitä ole olemassa ilman materiaa. Ei henkilökohtaiset arvot ja moraali tarvitse materiaa niiden kannattelemiseen.

Missä ne arvot näkyvät jos eivät teoissa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa? Mitä sellaisilla arvoilla tekee, jotka ovat jotain abstrakteja käsitteitä? Miten taiteen ja kauneuden arvostus näkyisi, jos ei vaalimalla taidetta ja kauneutta? Aika turhia sellaiset arvot, jotka eivät käytännössä näy. Me elämämme maailmassa, joka koostuu materiasta, ajatuksemme, arvomme ja ideamme heijastuvat juurikin siihen käsinkosketeltavaan materiaan.

Minusta arvot ja moraali näkyvät teoissa, mitä toisillemme teemme. Ei siinä, miten palvomme mitäkin materiaalia. Riippuu tietysti arvosta ja moraalista, ehkä meillä on eri arvot ja arvotamme eri asioita? Silloin on täysin loogista, että sinun arvosi näkyy materiaan panostamisessa.

Kirkon uudelleenrakentaminen on juuri sitä toisten(kin) ihmisten arvostamista ja hyväntekemistä heille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämä! Rahaa kyllä löytyy järjettömiä summia tuollaiseen samalla, kun ihmiset näkevät nälkää ja kärsivät köyhyydestä. Oksettavaa.

Yhdellä ihmisellä on varaa lahjoittaa 300miljoonaa ja silti olla edelleen järkyttävän rikas. Ei voi ymmärtää.

Miksikö? Koska ihmisillä on varaa ostaa monen tonnin laukkuja, joita noiden firmojen omistajat valmistavat ja tekevät sillä voittoa ja ihmisillä on halua ja varaa tankata sitä bensaa, joita nuo lahjoittavat tahot myy ihmisille voitolla.

Jos haluaa antaa rahaa köyhille niin antaa sen, eikä osta vaikka kallista laukkua tai shamppanjaa. Mutta ihmiset valitsevat toisin ja Arnault ja Pinault kiittää ja voivat sitten vuorostaan halutessaan käyttää rahansa turhamaisuuksiin, kuten entisöintiin ja remontteihin.

Joka päivä ihmiset käyttävät rahaa turhiin asioihin, eikä köyhiin ja nälkäänäkeviin. Mutta sitä ei tuomita. Koska kyseessä on pikkusummasta, vaikka määrällisesti ihmisissä miljoonissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kiintyvät jollain todella oudolla tavalla materiaan. Se on vain materiaa! Jotain egon jatketta sekin...miettikää mitä saatais aikaiseksi, jos maailman ihmiset yhdistäisi voimansa ja lähtisi keksimään pitkän tähtäimen ratkaisuja kehitysmaiden ongelmiin, energian tuotantoon, luonnon tasapainoon ja muihin suuriin kysymyksiin? Mutta ei...aika hiljaista on. Auta armias jos yksi kirkko palaa, siitä porukka järkyttyy ja rahahanat aukeavat.

Kovin materialistinen on ajattelutapasi, jos pidät Notre Damea pelkkänä materiana.

Juuri niiden siihen yhdistyvien muiden arvojen vuoksi rahaa annetaan paljon.

Aika heikossa kantimissa ovat arvot ellei niitä ole olemassa ilman materiaa. Ei henkilökohtaiset arvot ja moraali tarvitse materiaa niiden kannattelemiseen.

Missä ne arvot näkyvät jos eivät teoissa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa? Mitä sellaisilla arvoilla tekee, jotka ovat jotain abstrakteja käsitteitä? Miten taiteen ja kauneuden arvostus näkyisi, jos ei vaalimalla taidetta ja kauneutta? Aika turhia sellaiset arvot, jotka eivät käytännössä näy. Me elämämme maailmassa, joka koostuu materiasta, ajatuksemme, arvomme ja ideamme heijastuvat juurikin siihen käsinkosketeltavaan materiaan.

Minusta arvot ja moraali näkyvät teoissa, mitä toisillemme teemme. Ei siinä, miten palvomme mitäkin materiaalia. Riippuu tietysti arvosta ja moraalista, ehkä meillä on eri arvot ja arvotamme eri asioita? Silloin on täysin loogista, että sinun arvosi näkyy materiaan panostamisessa.

Kirkon uudelleenrakentaminen on juuri sitä toisten(kin) ihmisten arvostamista ja hyväntekemistä heille.

Hyväosaisten ja varakkaiden ihmisten arvostamista. 30 000 pariisilaista katulasta tuskin saa kirkon uudelleen rakentamisesta mitään eikä kirkon kauneus heidän vatsojaan täytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kiintyvät jollain todella oudolla tavalla materiaan. Se on vain materiaa! Jotain egon jatketta sekin...miettikää mitä saatais aikaiseksi, jos maailman ihmiset yhdistäisi voimansa ja lähtisi keksimään pitkän tähtäimen ratkaisuja kehitysmaiden ongelmiin, energian tuotantoon, luonnon tasapainoon ja muihin suuriin kysymyksiin? Mutta ei...aika hiljaista on. Auta armias jos yksi kirkko palaa, siitä porukka järkyttyy ja rahahanat aukeavat.

Kovin materialistinen on ajattelutapasi, jos pidät Notre Damea pelkkänä materiana.

Juuri niiden siihen yhdistyvien muiden arvojen vuoksi rahaa annetaan paljon.

Aika heikossa kantimissa ovat arvot ellei niitä ole olemassa ilman materiaa. Ei henkilökohtaiset arvot ja moraali tarvitse materiaa niiden kannattelemiseen.

Kuka on sanonut, ettei arvoja ole olemassa ilman materiaa?

Notre Damen tapauksessa kirkko on symboli, joka kulkee ihmissukupolvien yli.

Yläpuolellasi oli hyvä esimerkki: mistä löytyy rahat ja teot metsien suojelemiseksi? Sademetsää tuhotaan aivan älytöntä vauhtia, samalla tuhoutuu lukemattomia eläinlajeja. Luontoa tuhotaan ja paskotaan ja joka vuosi käytämme uusiutuvat luonnonvarat loppuun hyviss ajoin ennen vuoden loppua. Missä näkyy teot ja rahat tällaisten pikkuasioiden, kuin maapallon keuhkojen pelastamiseksi? Faktaa on että luontoa tuhoamalla tehdään pirusti rahaa, joten siitä syystä tahtotilaa ei ole. Mutta tahtoa löytyy materian entisöimiseen, jolla ei elämisen suhteen ole mitään merkitystä.

Siinä vaiheessa kun tuhoamme ihmiskunnan sukupuuton partaalle, kukaan ei tule palvomaan yhtäkään kirkkoa eikä rakennelmaa. Eikä kunnostamaan yhtään palanutta taikka romahtanutta rakennelmaa. Koska niillä ei ole oikeasti mitään merkitystä.

Tuolla on jo aiemmin vastattu tähän.

Toinen asia on, että historiallisilla rakennuksilla on valtaisa merkitys, vaikkei sinulle hlökohtaisesti olisikaan.

Ole iloinen, että joku auttaa jotakuta jossain. Se ei ole pois luontokohteilta, koska kyseiset lahjoittajat eivät antaisi kyseisiä rahoja sinun valitsemiisi kohteisiin kuitenkaan.

Rahan määrä ei ole vakio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kiintyvät jollain todella oudolla tavalla materiaan. Se on vain materiaa! Jotain egon jatketta sekin...miettikää mitä saatais aikaiseksi, jos maailman ihmiset yhdistäisi voimansa ja lähtisi keksimään pitkän tähtäimen ratkaisuja kehitysmaiden ongelmiin, energian tuotantoon, luonnon tasapainoon ja muihin suuriin kysymyksiin? Mutta ei...aika hiljaista on. Auta armias jos yksi kirkko palaa, siitä porukka järkyttyy ja rahahanat aukeavat.

Kovin materialistinen on ajattelutapasi, jos pidät Notre Damea pelkkänä materiana.

Juuri niiden siihen yhdistyvien muiden arvojen vuoksi rahaa annetaan paljon.

Aika heikossa kantimissa ovat arvot ellei niitä ole olemassa ilman materiaa. Ei henkilökohtaiset arvot ja moraali tarvitse materiaa niiden kannattelemiseen.

Missä ne arvot näkyvät jos eivät teoissa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa? Mitä sellaisilla arvoilla tekee, jotka ovat jotain abstrakteja käsitteitä? Miten taiteen ja kauneuden arvostus näkyisi, jos ei vaalimalla taidetta ja kauneutta? Aika turhia sellaiset arvot, jotka eivät käytännössä näy. Me elämämme maailmassa, joka koostuu materiasta, ajatuksemme, arvomme ja ideamme heijastuvat juurikin siihen käsinkosketeltavaan materiaan.

Minusta arvot ja moraali näkyvät teoissa, mitä toisillemme teemme. Ei siinä, miten palvomme mitäkin materiaalia. Riippuu tietysti arvosta ja moraalista, ehkä meillä on eri arvot ja arvotamme eri asioita? Silloin on täysin loogista, että sinun arvosi näkyy materiaan panostamisessa.

Kirkon uudelleenrakentaminen on juuri sitä toisten(kin) ihmisten arvostamista ja hyväntekemistä heille.

Hyväosaisten ja varakkaiden ihmisten arvostamista. 30 000 pariisilaista katulasta tuskin saa kirkon uudelleen rakentamisesta mitään eikä kirkon kauneus heidän vatsojaan täytä.

Olet kovin väärässä. Kyse ei ole valinnasta noiden asioiden välillä.

Ehkä se on parempi kuitenkin siten, että annetaan ihmisille vapaus valita lahjoitustensa kohteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kiintyvät jollain todella oudolla tavalla materiaan. Se on vain materiaa! Jotain egon jatketta sekin...miettikää mitä saatais aikaiseksi, jos maailman ihmiset yhdistäisi voimansa ja lähtisi keksimään pitkän tähtäimen ratkaisuja kehitysmaiden ongelmiin, energian tuotantoon, luonnon tasapainoon ja muihin suuriin kysymyksiin? Mutta ei...aika hiljaista on. Auta armias jos yksi kirkko palaa, siitä porukka järkyttyy ja rahahanat aukeavat.

Kovin materialistinen on ajattelutapasi, jos pidät Notre Damea pelkkänä materiana.

Juuri niiden siihen yhdistyvien muiden arvojen vuoksi rahaa annetaan paljon.

Aika heikossa kantimissa ovat arvot ellei niitä ole olemassa ilman materiaa. Ei henkilökohtaiset arvot ja moraali tarvitse materiaa niiden kannattelemiseen.

Kuka on sanonut, ettei arvoja ole olemassa ilman materiaa?

Notre Damen tapauksessa kirkko on symboli, joka kulkee ihmissukupolvien yli.

Yläpuolellasi oli hyvä esimerkki: mistä löytyy rahat ja teot metsien suojelemiseksi? Sademetsää tuhotaan aivan älytöntä vauhtia, samalla tuhoutuu lukemattomia eläinlajeja. Luontoa tuhotaan ja paskotaan ja joka vuosi käytämme uusiutuvat luonnonvarat loppuun hyviss ajoin ennen vuoden loppua. Missä näkyy teot ja rahat tällaisten pikkuasioiden, kuin maapallon keuhkojen pelastamiseksi? Faktaa on että luontoa tuhoamalla tehdään pirusti rahaa, joten siitä syystä tahtotilaa ei ole. Mutta tahtoa löytyy materian entisöimiseen, jolla ei elämisen suhteen ole mitään merkitystä.

Siinä vaiheessa kun tuhoamme ihmiskunnan sukupuuton partaalle, kukaan ei tule palvomaan yhtäkään kirkkoa eikä rakennelmaa. Eikä kunnostamaan yhtään palanutta taikka romahtanutta rakennelmaa. Koska niillä ei ole oikeasti mitään merkitystä.

Miksi niitä sademetsiä tuhotaan? Jotta voimme valmistaa jotain aivan turhaa uutta materiaa. Uutta ostoskeskusta, jonka täytämme uusilla muovituotteilla ja jätetason ruualla.

Meidän pitäisi juuri pyrkiä vanhan kunnostamiseen ja lopettaa kaiken uuden rakentaminen. Sademetsien tuhoaminen lakkaa heti kun sen hakkaamiseen ei investoida yhtään rahaa. Ei ne koneet siellä ilmaiseksi hakkaa mitään. Joku ne sinne on investoinut, koska joku on se loppukuluttaja, joka tekee hommasta kannattavan.

Luonnovaroja tuhlataan aivan turhiin asioihin, mutta Notre Dame ei ole yksi niistä. Koko Alibaba, Amazon ja vaikka Walmart ovat huomattavasti suurempia syyllisiä maapallon tuhoon, kuin Arnault, joka haluaa antaa 200 miljoonaa kirkon kunnostamiseen.

Osoitat sormella aivan vääriä ihmisiä. Vastuussa on pikemmin miljoonat ostoskeskuksissa aivan turhia tuotteita ostavat ihmiset, rakennuksissa joita ei olisi koskaan tarvinnut edes rakentaa. Materiaaleista, joista ei ole kuin haittaa,

Kysyn ihan oikeasti. Olisitko halunnut, että nuo rahat olisi sijoitettu mielummin johonkin uuteen ostoskeskukseen tai glukoosiirappitehtaaseen tai palmuöljytehtaaseen? Koska sellaiseen nykyisin juuri investoidaan, koska sellaista ihmiset juuri haluavat ja ovat valmiita kuluttamaan ja sillä juuri se raha tehdään, jolla sinä haluaisit niitä köyhiä auttaa ja sitä sademetsää pelastaa.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämä! Rahaa kyllä löytyy järjettömiä summia tuollaiseen samalla, kun ihmiset näkevät nälkää ja kärsivät köyhyydestä. Oksettavaa.

Varo, ettet itsekin ole oksettava ja tekopyhä. Älä osta kaupasta pääsiäisherkkuja tai heräteostoksia, vaan anna rahat kärsiville. Ai et anna? Mikset? Tuhlaat mieluummin itseesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kiintyvät jollain todella oudolla tavalla materiaan. Se on vain materiaa! Jotain egon jatketta sekin...miettikää mitä saatais aikaiseksi, jos maailman ihmiset yhdistäisi voimansa ja lähtisi keksimään pitkän tähtäimen ratkaisuja kehitysmaiden ongelmiin, energian tuotantoon, luonnon tasapainoon ja muihin suuriin kysymyksiin? Mutta ei...aika hiljaista on. Auta armias jos yksi kirkko palaa, siitä porukka järkyttyy ja rahahanat aukeavat.

Kovin materialistinen on ajattelutapasi, jos pidät Notre Damea pelkkänä materiana.

Juuri niiden siihen yhdistyvien muiden arvojen vuoksi rahaa annetaan paljon.

Aika heikossa kantimissa ovat arvot ellei niitä ole olemassa ilman materiaa. Ei henkilökohtaiset arvot ja moraali tarvitse materiaa niiden kannattelemiseen.

Kuka on sanonut, ettei arvoja ole olemassa ilman materiaa?

Notre Damen tapauksessa kirkko on symboli, joka kulkee ihmissukupolvien yli.

Yläpuolellasi oli hyvä esimerkki: mistä löytyy rahat ja teot metsien suojelemiseksi? Sademetsää tuhotaan aivan älytöntä vauhtia, samalla tuhoutuu lukemattomia eläinlajeja. Luontoa tuhotaan ja paskotaan ja joka vuosi käytämme uusiutuvat luonnonvarat loppuun hyviss ajoin ennen vuoden loppua. Missä näkyy teot ja rahat tällaisten pikkuasioiden, kuin maapallon keuhkojen pelastamiseksi? Faktaa on että luontoa tuhoamalla tehdään pirusti rahaa, joten siitä syystä tahtotilaa ei ole. Mutta tahtoa löytyy materian entisöimiseen, jolla ei elämisen suhteen ole mitään merkitystä.

Siinä vaiheessa kun tuhoamme ihmiskunnan sukupuuton partaalle, kukaan ei tule palvomaan yhtäkään kirkkoa eikä rakennelmaa. Eikä kunnostamaan yhtään palanutta taikka romahtanutta rakennelmaa. Koska niillä ei ole oikeasti mitään merkitystä.

Yhteiskunta toimii rahalla. Jota siis tehdään, jotta voimme taas ostaa ja taas valmistaa. Se tekeminen on niinsanotusti työtä. Jos ajattelemme kuinka korjaisimme vanhaa emmekä tekisi uutta saisimme kyllä ihmisille töitä ilman suurempaa materian lisääntymistä. Tietenkin uusia varaosia joutuisi valmistamaan, mutta ainoastaan entisen tilalle.

Kunnostamisesta löytyisi vaikka kuinka monelle ihmiselle töitä, mutta se ei ole kannattavaa, kuten uuden rakentaminen, vaikka se olisi ekologisesti ajatellen juuri se mitä meidän pitäisi tehdä.

Ongelma on tuotteet, joiden määrää ei haluta vähentää eikä myöskään niiden myyntipaikkoja, eikä niiden kuljettamista tai kuluttamista. Niin turhaa tuotetta ei ole, että se olisi turhuutensa takia kielletty valmistaa. Ainoastaan myrkyllisyys saattaa hidastaa hommaa. Eikä sekään siis aina.

Notre Damea tulee katsomaan miljoonat ihmiset ja sen on nähnyt miljoonat ihmiset, ja se on ollut lähes ilmaista ja saasteetonta iloa, tosin kuin moni muu huvitus, joita nykyihmiselle on rakennettu ja rakennetaan. Eli mielummin kymmenen Notre Damen kunnostusta, kun yksi ostoskeskus lisää muovitavaroineen, jotka kaikki ovat seuraavan 20 vuoden aikana päätyneet jätteiksi ja joiden valmistukseen on mennyt järkyttävä määrää luonnonvaroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko Jeesus auttanut ennemmin köyhiä ja sairaita kuin antanut tahansa rakennukseen. Tämä asia on pahasti pielessä, että palvotaan maallista rakennelmaa, olkoot vaikka kuinka Notre Dame. Nimittäin Jeesus opetti ihan toista.

Jeesus opetti myös, että synnitön heittäköön ensimmäisen kiven. Oletko antanut kaksista kalsareistasi toiset köyhille, kun katsot olevasi sopiva arvostelemaan Notre Damen korjaajia?

Hep, saako arvostella? Olen lahjoittanut opiskelijana rahoistani lastensuojelun lapsille ja vähävaraisten lapsille sekä tehnyt vapaaehtoistyötä kehitysmaassa lasten hyväksi, lahjoittanut sinne tavaroitani ja rahaa, kännyköitä etc.

Keskustelupalstalla toki saa jokainen arvostella. Mutta Jeesuksen mukaan hyväntekeväisyyttä pitäisi harjoittaa niin, ettei toinen käsi tiedä mitä toinen tekee, joten vähän ulkokultaiselle puolelle menee sinunkin kommenttisi.

Henkilökohtaisesti arvostan tekemääsi työtä kovasti.

Eli ei saa vastata kysymykseen, kun täällä kysytään, että kuka meistä anonyymeistä tekee hyväntekeväisyyttä? Ettehän te minua tunne enkä todellakaan huutele asiasta omilla kasvoillani. Älkää kysykö jos siihen kysymykseen ei kuitenkaan saa vastata.

Älä kiihdy. Johan minä kerroin, että arvostan kovasti tekemääsi hyväntekeväisyyttä. Tässä nyt keskustellaan siitä, mitä Jeesus opetti, ja Jeesus nimenomaan kielsi korostamasta omia hyviä tekoja.

En minä kiihdy. On minusta aika epärehellistä ja manipuloivaa kysyä ensin asiasta ja alkaa arvostelemaan vastaajia. Jos kerta kysymykseen ei saa anonyyminä vastata, miksi edes kysyä koko kysymystä?

Tämä inttäminen sai alkunsa siitä, että joku (en minä) kirjoitti Jeesuksen opettaneen ”ihan toista”. Ja nyt tässä pohditaan, mitä Jeesus olisi opettanut.

Minun on vaikea kuvitella, että Jeesus olisi pitänyt niitä ihmisiä, jotka täällä kilvan paheksuvat Notre Damen korjaajia, mitenkään ihanteellisina ihmisinä. Jeesuksen ihanteet olivat niin korkeat, että tuskin kukaan meistä niihin pääsee. Mutta silti hänellä oli huumorintajua ja ymmärrystä kauniille turhuudelle.

Tietty ihmistyyppi aina arvostelemassa, jopa hyväntekeväisyyttä.

Valtion ja yhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että ihmisillä on ruokaa ja suojaa, ja siksi kannetaan veroja. Jokainen yksityinen ihminen päättää sitten, mitä omilla nettorahoillaan tekee.

Jälleen kerran huomaa miten moni ei näe asioiden syvempiä puolia(tämän ajan kirous)..Kyseessä ei ole "vain" joku kirkko niin kuin monet tuntuvat ajattelevan vain mittaamattoman arvokas pala historiaa,euroopan historiaa puhumattakaan arkkitehtuurisesta puolesta mutta eihän yksinkertaiset mölöt sitä voi ymmärtää..kaikki paskaks vaan vai mitä?

Ja ihmisiä on maailmassa niin paljon,liian paljon että olisi sulaa hulluutta "poistaa" köyhyyttä,just sayin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko Jeesus auttanut ennemmin köyhiä ja sairaita kuin antanut tahansa rakennukseen. Tämä asia on pahasti pielessä, että palvotaan maallista rakennelmaa, olkoot vaikka kuinka Notre Dame. Nimittäin Jeesus opetti ihan toista.

Jeesus opetti myös, että synnitön heittäköön ensimmäisen kiven. Oletko antanut kaksista kalsareistasi toiset köyhille, kun katsot olevasi sopiva arvostelemaan Notre Damen korjaajia?

Hep, saako arvostella? Olen lahjoittanut opiskelijana rahoistani lastensuojelun lapsille ja vähävaraisten lapsille sekä tehnyt vapaaehtoistyötä kehitysmaassa lasten hyväksi, lahjoittanut sinne tavaroitani ja rahaa, kännyköitä etc.

Keskustelupalstalla toki saa jokainen arvostella. Mutta Jeesuksen mukaan hyväntekeväisyyttä pitäisi harjoittaa niin, ettei toinen käsi tiedä mitä toinen tekee, joten vähän ulkokultaiselle puolelle menee sinunkin kommenttisi.

Henkilökohtaisesti arvostan tekemääsi työtä kovasti.

Eli ei saa vastata kysymykseen, kun täällä kysytään, että kuka meistä anonyymeistä tekee hyväntekeväisyyttä? Ettehän te minua tunne enkä todellakaan huutele asiasta omilla kasvoillani. Älkää kysykö jos siihen kysymykseen ei kuitenkaan saa vastata.

Älä kiihdy. Johan minä kerroin, että arvostan kovasti tekemääsi hyväntekeväisyyttä. Tässä nyt keskustellaan siitä, mitä Jeesus opetti, ja Jeesus nimenomaan kielsi korostamasta omia hyviä tekoja.

Käskikö Jeesus salaamaan omat hyvät tekonsa? Kielsikö vastaamasta kysymyksiin? Eikö hyviä tekojaan saa mainita edes silloin, kun ne liittyvät aiheeseen eikä kyse ole tarpeettomasta itsekorostuksesta?

Eipä Jeesus itsekään kovin salassa toiminut.

- eri

Sekä Jeesus että Luther olivat sitä mieltä, että hyvät teot pitäisi tehdä mieluummin salassa kuin niitä mainostaen.

Se, että tämä on anonyymi palsta, ei mitenkään muuta asiaa. Kirjoittajat käyttävät omia hyviä tekojaan argumenttina toisten harjoittamaa hyväntekeväisyyttä vastaan, mikä ei todellakaan ole Jeesuksen oppien mukaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kiintyvät jollain todella oudolla tavalla materiaan. Se on vain materiaa! Jotain egon jatketta sekin...miettikää mitä saatais aikaiseksi, jos maailman ihmiset yhdistäisi voimansa ja lähtisi keksimään pitkän tähtäimen ratkaisuja kehitysmaiden ongelmiin, energian tuotantoon, luonnon tasapainoon ja muihin suuriin kysymyksiin? Mutta ei...aika hiljaista on. Auta armias jos yksi kirkko palaa, siitä porukka järkyttyy ja rahahanat aukeavat.

Kovin materialistinen on ajattelutapasi, jos pidät Notre Damea pelkkänä materiana.

Juuri niiden siihen yhdistyvien muiden arvojen vuoksi rahaa annetaan paljon.

Aika heikossa kantimissa ovat arvot ellei niitä ole olemassa ilman materiaa. Ei henkilökohtaiset arvot ja moraali tarvitse materiaa niiden kannattelemiseen.

Kuka on sanonut, ettei arvoja ole olemassa ilman materiaa?

Notre Damen tapauksessa kirkko on symboli, joka kulkee ihmissukupolvien yli.

Yläpuolellasi oli hyvä esimerkki: mistä löytyy rahat ja teot metsien suojelemiseksi? Sademetsää tuhotaan aivan älytöntä vauhtia, samalla tuhoutuu lukemattomia eläinlajeja. Luontoa tuhotaan ja paskotaan ja joka vuosi käytämme uusiutuvat luonnonvarat loppuun hyviss ajoin ennen vuoden loppua. Missä näkyy teot ja rahat tällaisten pikkuasioiden, kuin maapallon keuhkojen pelastamiseksi? Faktaa on että luontoa tuhoamalla tehdään pirusti rahaa, joten siitä syystä tahtotilaa ei ole. Mutta tahtoa löytyy materian entisöimiseen, jolla ei elämisen suhteen ole mitään merkitystä.

Siinä vaiheessa kun tuhoamme ihmiskunnan sukupuuton partaalle, kukaan ei tule palvomaan yhtäkään kirkkoa eikä rakennelmaa. Eikä kunnostamaan yhtään palanutta taikka romahtanutta rakennelmaa. Koska niillä ei ole oikeasti mitään merkitystä.

Yhteiskunta toimii rahalla. Jota siis tehdään, jotta voimme taas ostaa ja taas valmistaa. Se tekeminen on niinsanotusti työtä. Jos ajattelemme kuinka korjaisimme vanhaa emmekä tekisi uutta saisimme kyllä ihmisille töitä ilman suurempaa materian lisääntymistä. Tietenkin uusia varaosia joutuisi valmistamaan, mutta ainoastaan entisen tilalle.

Kunnostamisesta löytyisi vaikka kuinka monelle ihmiselle töitä, mutta se ei ole kannattavaa, kuten uuden rakentaminen, vaikka se olisi ekologisesti ajatellen juuri se mitä meidän pitäisi tehdä.

Ongelma on tuotteet, joiden määrää ei haluta vähentää eikä myöskään niiden myyntipaikkoja, eikä niiden kuljettamista tai kuluttamista. Niin turhaa tuotetta ei ole, että se olisi turhuutensa takia kielletty valmistaa. Ainoastaan myrkyllisyys saattaa hidastaa hommaa. Eikä sekään siis aina.

Notre Damea tulee katsomaan miljoonat ihmiset ja sen on nähnyt miljoonat ihmiset, ja se on ollut lähes ilmaista ja saasteetonta iloa, tosin kuin moni muu huvitus, joita nykyihmiselle on rakennettu ja rakennetaan. Eli mielummin kymmenen Notre Damen kunnostusta, kun yksi ostoskeskus lisää muovitavaroineen, jotka kaikki ovat seuraavan 20 vuoden aikana päätyneet jätteiksi ja joiden valmistukseen on mennyt järkyttävä määrää luonnonvaroja.

No ei se lentäminen toiseen maahan nähtävyyksien takia kovin saasteetonta ole, tajuat tämän varmasti itsekin kun vähän ajattelet? Moni lentää maapallon toiselta puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko Jeesus auttanut ennemmin köyhiä ja sairaita kuin antanut tahansa rakennukseen. Tämä asia on pahasti pielessä, että palvotaan maallista rakennelmaa, olkoot vaikka kuinka Notre Dame. Nimittäin Jeesus opetti ihan toista.

Jeesus opetti myös, että synnitön heittäköön ensimmäisen kiven. Oletko antanut kaksista kalsareistasi toiset köyhille, kun katsot olevasi sopiva arvostelemaan Notre Damen korjaajia?

Hep, saako arvostella? Olen lahjoittanut opiskelijana rahoistani lastensuojelun lapsille ja vähävaraisten lapsille sekä tehnyt vapaaehtoistyötä kehitysmaassa lasten hyväksi, lahjoittanut sinne tavaroitani ja rahaa, kännyköitä etc.

Keskustelupalstalla toki saa jokainen arvostella. Mutta Jeesuksen mukaan hyväntekeväisyyttä pitäisi harjoittaa niin, ettei toinen käsi tiedä mitä toinen tekee, joten vähän ulkokultaiselle puolelle menee sinunkin kommenttisi.

Henkilökohtaisesti arvostan tekemääsi työtä kovasti.

Eli ei saa vastata kysymykseen, kun täällä kysytään, että kuka meistä anonyymeistä tekee hyväntekeväisyyttä? Ettehän te minua tunne enkä todellakaan huutele asiasta omilla kasvoillani. Älkää kysykö jos siihen kysymykseen ei kuitenkaan saa vastata.

Älä kiihdy. Johan minä kerroin, että arvostan kovasti tekemääsi hyväntekeväisyyttä. Tässä nyt keskustellaan siitä, mitä Jeesus opetti, ja Jeesus nimenomaan kielsi korostamasta omia hyviä tekoja.

Käskikö Jeesus salaamaan omat hyvät tekonsa? Kielsikö vastaamasta kysymyksiin? Eikö hyviä tekojaan saa mainita edes silloin, kun ne liittyvät aiheeseen eikä kyse ole tarpeettomasta itsekorostuksesta?

Eipä Jeesus itsekään kovin salassa toiminut.

- eri

Sekä Jeesus että Luther olivat sitä mieltä, että hyvät teot pitäisi tehdä mieluummin salassa kuin niitä mainostaen.

Se, että tämä on anonyymi palsta, ei mitenkään muuta asiaa. Kirjoittajat käyttävät omia hyviä tekojaan argumenttina toisten harjoittamaa hyväntekeväisyyttä vastaan, mikä ei todellakaan ole Jeesuksen oppien mukaista.

Ohiksena huutelen, mutta asiasta kysyttiin ja tuli anonyymejä vastauksia. Kannattaa olla kysymättä jos kysymykseen ei saa vastata olematta muka tekopyhä. Tekopyhää on kysyä ja hyväksyä vain vastaamattomuus vastaukseksi, jota voisi taas käyttää keppihevosena omalle agendalleen.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat tyhmiä hirviöitä. En ymmärrä mitä siinä rakennuksessa on niin mahtavaa, että miljoonia löytyy monelta yrityksiltä, valtioilta ja ihmisiltä. Sitten kuitenkin annetaan miljoonien ihmisten kärsiä ja valitetaan, että ei löydy rahaa auttamiseen. Pyh.

Ongelma tässäkin avauksessa on juuri se että niitä puutteenalaisia tosiaan on miljoonia yksin Ranskassa. Jos nyt Notre dameen käytetyt rahat jaettaisiin heille, siitä tulisi muutama kymppi per pää. Se ei kenenkään elämää muuttaisi mihinkään, vaan köyhinä pysyisivät yhtä lailla. Notre Dame sen sijaan olemassaolollaan elähdyttää vielä paljon suurempaa ihmisjoukkoa, jotka saavat kokea sen historiallisen hartaan tunnelman.