Onko yliopistossa mielestäsi aloja tai tiedekuntia, jotka eivät edusta ns. "oikeaa korkeakoulua"?

Vierailija kirjoitti:

Taas kun vilkaisee humanistipuolelta tehtyjä väitöskirjoja, nin melkoista huuhaata on taas "tutkittu". 

Jaa. Minusta taas humanisteilla on koulutuksista laajin mahdollinen yleissivistys ja se jos mikä on tärkeä pohja analyyttisen tieteen tekemiselle. Olen tavannut ekonomeja ja diplomi-insinöörejä, jotka eivät tiedä, mikä on renessanssi, Notre Dame tai kuinka yhdyssana kirjoitetaan.

Naistutkimus eli "sukupuolentutkimus" ei edes yritä noudattaa mitään, mitä voisi kutsua tieteelliseksi menetelmäksi (itsekriittisyys, pyrkimys objektiivisuuteen, teorioiden falsifioitavuus, otosten edustavuus, virhelähteiden eliminointi...). Se on yliopistoaineena poliittisista syistä.

Vierailija kirjoitti:

MInusta Teatterikorkeakoulu on ihan höpön löpöä. Miksi joku sirkustelu olisi tiedettä?

No tuossahan sinulle on pari kommenttia ylempänä juuri selitetty, ettei Teatterikorkea ole tiedekorkeakoulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolentutkimus ei oikein vakuuta. Olen jonkun verran silmäillyt opintosuunnitelmia ja kurssien sisältökuvauksia. Vaikuttaa hyvin ideologiselle aineelle, jossa tutkimustuloksen objektiivisuudella ei niin väliä, kunhan on oikeanlaisen ideologian mukainen.

En kyllä ole tarkemmin perehtynyt, eli saattaa olla järkevääkin vaikkei vaikuta sille.

Muutoin mielestäni kaikki on jollain tavalla hyödyllistä ja opettaa kunnolla tieteen tekemiseen.

Millä perusteella pidät "ideologisena"? Se, että tehdään yhteiskunnallista analyysiä ja pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen, ei tee mistään epätieteellistä. Tuohan on kaiken tieteen tehtävä.

Ei todellakaan ole. Tieteen tehtävä on tuottaa tietoa. Tiedon soveltaminen on jotain muuta. Yhteiskuntatieteet yrittävät tutkia yhteiskuntaa, mutta useimmat tieteet eivät ole yhteiskuntatieteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas kun vilkaisee humanistipuolelta tehtyjä väitöskirjoja, nin melkoista huuhaata on taas "tutkittu". 

Jaa. Minusta taas humanisteilla on koulutuksista laajin mahdollinen yleissivistys ja se jos mikä on tärkeä pohja analyyttisen tieteen tekemiselle. Olen tavannut ekonomeja ja diplomi-insinöörejä, jotka eivät tiedä, mikä on renessanssi, Notre Dame tai kuinka yhdyssana kirjoitetaan.

Hohhoijaa! Mitenkähän tieteen tekemistä estää se, ettei muista ihan jokaista historian aikakautta tai historiallista nähtävyyttä? Jos näitä tietoja ei aktiivisesti elämässä tarvitse, kyllä ne unohtuvat. Kyllä minäkin tiedän tasan tarkkaan, että peruskoulussa puhuttiin renesanssista, mutta mitään muuta en siitä oikein muistakaan. Silti ihan sujuvasti toimin asiantuntijatehtävissä talous- ja vero-oikeuspuolella. 

Humanisteilla ehkä on laaja yleissivistys, mutta silläpä ei työelämässä oikein ole mitään merkitystä, jos osaaminen ei ole sovellettavissa mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Kasvatustiede ja kotitalous opettajat

Teologia, erityisesti itäinen on ihan jumalan palvontaa.

Kotitalousopettajilla on pääaineena kotitaloustiede, joka vaikuttaa kyllä ihan tieteelliseltä alalta. He valmistuvat kotitalouden asiantuntijoiksi ja opettajiksi.

Kotitalousoppiaine koulussa ei ole = ruuanlaitto, vaan kodin kaikkia osa-alueita käsittelevä oppiaine.

Käsityötieteestä sen sijaan en kyllä ymmärrä, miksi sitä opetetaan yliopistossa. Olisi varmaan kaikkien etu, jos kässäopet lukisivat yliopistossa vain pedagogiset opinnot. Sitä en ymmärrä, miten eri kudontatekniikat kuuluisivat yliopistoon niin laajamittaisesti. Kannattaa käydä katsomassa kursseja ja niiden kuvauksia.

Luulen, että ylipäätään aineenopet ovat pätevämpiä asiantuntijoita, kuin esim luokanopet, joilta ei vaadita muuta luin leikkimistä koko yliopiston ajalta. Aineenopeilla kuitenkin oma pääaineensa. Gradut kaukana tieteellisestä.

Vierailija kirjoitti:

Naistutkimus eli "sukupuolentutkimus" ei edes yritä noudattaa mitään, mitä voisi kutsua tieteelliseksi menetelmäksi (itsekriittisyys, pyrkimys objektiivisuuteen, teorioiden falsifioitavuus, otosten edustavuus, virhelähteiden eliminointi...). Se on yliopistoaineena poliittisista syistä.

Minulla ei ole mitään hajua tuosta tieteenalasta, joten kiinnostaisi tietää, mitä tuo tieteenala pitää sisällään. Oletko sinä lukenut tätä alaa paljonkin, kun tiedät, miten siellä teorioita käsitellään? 

Eikös Turussa muutama vuosi taaksepäin vielä ollut yksi professori joka piti säännöllisiä kursseja UFOista? Nepotismi välillä jyllää korkeakouluissakin, mistä suurin osa tuosta nykyajan "social science" on peräisin.

Ohis: Kovimmat tieteenalat ovat humanisteilla. Kyllä, luit oikein.

Opitaan ihmisyyden ytimestä, siitä, miten ihmislaji tätä elämää elää ja mitkä ihmisen piirteet tätä palloa hallitsevat. Taiteet, kielet, historia, kulttuurintutkimus. Ne pureutuvat siihen, minkälainen ihminen todella on.

Psykologia mukaan luettuna.

Talous ja politiikka ovat vain heijastusta näistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas kun vilkaisee humanistipuolelta tehtyjä väitöskirjoja, nin melkoista huuhaata on taas "tutkittu". 

Jaa. Minusta taas humanisteilla on koulutuksista laajin mahdollinen yleissivistys ja se jos mikä on tärkeä pohja analyyttisen tieteen tekemiselle. Olen tavannut ekonomeja ja diplomi-insinöörejä, jotka eivät tiedä, mikä on renessanssi, Notre Dame tai kuinka yhdyssana kirjoitetaan.

Minä en ole tavannut yhtäkään humanistia, joka tietäisi miten esimerkiksi nettisivut pitäisi koodata tai miten verkko ylipäätään toimii. Mutta kuka sellaista tietoa tarvitsee ja sähköäkin saa töpselistä. Vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Ohis: Kovimmat tieteenalat ovat humanisteilla. Kyllä, luit oikein.

Opitaan ihmisyyden ytimestä, siitä, miten ihmislaji tätä elämää elää ja mitkä ihmisen piirteet tätä palloa hallitsevat. Taiteet, kielet, historia, kulttuurintutkimus. Ne pureutuvat siihen, minkälainen ihminen todella on.

Psykologia mukaan luettuna.

Talous ja politiikka ovat vain heijastusta näistä.

Onpa ihmiskeskeistä. Miksi ihminen on niin paljon "kovempi" kuin maailmankaikkeus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas kun vilkaisee humanistipuolelta tehtyjä väitöskirjoja, nin melkoista huuhaata on taas "tutkittu". 

Jaa. Minusta taas humanisteilla on koulutuksista laajin mahdollinen yleissivistys ja se jos mikä on tärkeä pohja analyyttisen tieteen tekemiselle. ...

Ihan hyviä taitoja pubivisassa, mutta jos oikeasti jotain halutaan tehdä ja valmistaa, niin hieman eri aloja pitää opetella. 

Olen opiskellut DI:ksi Aallossa ja oli kyllä tieteellisyys sitä kauempana, mitä kaupallisempi kurssi. Arkkitehtuurin puolella aivan humpuukia. Veikkaan, ettei kauppiksessa kovin tieteellistä porukkaa synny. Yksi sieltä valmistunut tuttavani luuli MBTI-testiä (persoonallisuustesti) jotenkin tieteellisesti päteväksi! Eli sillä tasolla on kriittisyys... Toinen esimerkki valmistui tietämättä mitä "vertaisarviointi" tarkoittaa. :D

Olen itse humanistiselta alalta (kielet) ja tein kerran yhteistyötä taloustieteellisen puolen tutkijoiden kanssa yhdessä projektissa. Täytyy sanoa, että olin jokseenkin yllättynyt kuinka paljon heidän tutkimuksensa lähtökohdat pohjasivat omiin mielikuviin ja oletuksiin siitä millaisia tuloksia esimerkiksi tietystä mainoksesta voi odottaa tai siitä, miten ihmiset suhtautuvat mainontaan (toisin kuin muu maailma, he luulivat sen olevan toivottua.) Ylläripylläri, projekti ei johtanut mihinkään, mutta tulipahan EU:lta saadut rahat tuhlattua.

Toivottavasti tämä ei ole yleistä ko. alalla mutta vähän jäi epäilevä olo. Nämä tyypit olivat nimittäin laitoksen vakinaista opetus- ja tutkimushenkilökuntaa...

Sosiaalityö. Käytännössä sosionomi yamk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis: Kovimmat tieteenalat ovat humanisteilla. Kyllä, luit oikein.

Opitaan ihmisyyden ytimestä, siitä, miten ihmislaji tätä elämää elää ja mitkä ihmisen piirteet tätä palloa hallitsevat. Taiteet, kielet, historia, kulttuurintutkimus. Ne pureutuvat siihen, minkälainen ihminen todella on.

Psykologia mukaan luettuna.

Talous ja politiikka ovat vain heijastusta näistä.

Onpa ihmiskeskeistä. Miksi ihminen on niin paljon "kovempi" kuin maailmankaikkeus?

Maailmankaikkeuden tutkiminen on asiallista tiedettä toki, mutta sitäkin tehdään vain ihmisälyn ja -aistien puitteissa.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityö. Käytännössä sosionomi yamk.

Sosionomo ja sosiaalityöntekijä on kyllä ihan eri ammatteja. Se, että pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteessa sosionomeja on laitettu tekemään heidän töitään, ei tee sosionomeista yhtään sen pätevämpiä. Sosionomin koulutus tähtää ihan eri asioihin kuin sosiaalityöntekijän koulutus. Sosiaalityön pääaineopinnot opiskellut henkilö voi tehdä myös paljon muuta, kuin sosiaalitoimistossa sosiaalityöntekijän töitä.

Sitä paitsi sosiaalityön pääaine oli paljon ennen mitään sosionomi (AMK) -hömpötystä.

Varhaiskasvatus. Sopisi paremmin ammattikorkeakouluun.

Miksi varhaiskasvatuksen pitäisi olla AMK:ssa kun kaikki muut kasvatuksen osa-alueet ovat yliopistossa? Osa opinnoista on yhteisiä kaikille kasvattajille.