Onko yliopistossa mielestäsi aloja tai tiedekuntia, jotka eivät edusta ns. "oikeaa korkeakoulua"?

Ainakin Helsingin yliopistossa sosiologia oli aika huttua ja ideologisesti värittynyttä.

Tuttu opiskelee arkistotiedettä yliopistossa. En voi käsittää, miksi papereiden vahtimiseen tarvitaan maisterin tutkinto.. Opiskeli aiemmin perinteen tutkimusta, humanistit😂

Vierailija kirjoitti:

"Oikeustiede" ja "kauppatiede". Tieteellisyys kaukana, AMK-juttuja.

Kauppatieteistä en tiedä, mutta oikeustiedettä opetetaan ainakin nykyään melko teoreettisellakin tasolla ja myös uusimpaan tutkimukseen perustuen. Toki opetuksessa näkyy, että kyseessä on ammattitutkinto siinä mielessä, että ajatuksena ei ensisijaisesti ole valmistaa opiskelijoita tutkijan ammattiin vaan juristin ammatteihin - tämä painotushan puolestaan perustuu yhteiskunnan tarpeeseen.

Ihan vastaavastihan esimerkiksi lääkäreidenkin koulutuksessa painotetaan potilastyössä tärkeitä asioita pelkän tutkijakoulutuksen kustannuksella, koska yhteiskunta tarvitsee lääkäreitä hoitamaan potilaita. Toisessa päässä taas esimerkiksi filosofian opinnot eivät valmista opiskelijaa juuri muuhun kuin tutkijan ammattiin.

Mulla on kaksi tutkintoa: luonnontieteistä ja kasvatustieteistä.

Luonnontieteiden tieteellisyyttä ei voi kiistää, mutta ei siellä mitään muuta tieteistä oppinut. Ei juurikaan mitään ajattelemisen taitoja (muuta kuin omasta alasta), yhtäkään esseetä ei koko opintojen aikana kirjoitettu. Eikä ollut mitään pakollisia metodiopintojakaan.

Kasvatustieteissä taas on oppinut ajattelemaan, mutta teoriat ovat vähän ohuempia ja keskustelevampia ja osa kursseista piirileikkien tasoista, vaikka en lukenut opettajaksi. Lisäksi tuli kasvatussosiologiaa ja -filosofiaa ja muuta luonnontieteilijälle outoa. Paljon oli myös samoja oppimis- ja motivaatioteorioita kuin mitä psykologiassa. Metodiopinnot käytiin sekä kvantitatiivisesta että kvalitatiivisesta puolesta. Kvalitutkimukset eivät... ihan ole minun juttuni.

Luonnontieteelliset opinnot olivat todella paljon vaikeammat ja vaativammat, mutta kyllä ne kasvatustieteiden loputtomat kirjalliset jututkin työläitä olivat, vaikka asiasisällöltään helppoja. Yhtäkään perinteistä luentosalissa tehtävää tenttiä ei niihin opintoihin kuulunut. :)

Vierailija kirjoitti:

Tuttu opiskelee arkistotiedettä yliopistossa. En voi käsittää, miksi papereiden vahtimiseen tarvitaan maisterin tutkinto.. Opiskeli aiemmin perinteen tutkimusta, humanistit😂

Sisko on arkistossa töissä. Käynyt myös yliopistossa maisterilinjan arkistotyöhön. Kuulostaa aika asiantuntemusta vaativalta työltä ja sata varmasti on paljon muuta tehtävää kuin paperin vahtimista. Samoin humanisteille nauraminen on ihan turhaa. Esim. Kääntäjät ja kielitieteilijät on humanisteja. Historioitsijat, erilaiset kulttuurin tutkijat, arkeologit... Monta hyödyllistä alaa minusta.

Ei minusta olisi ollut siskon opintoihin ja sisko oli todella stressaantunut opiskeluaikoina.

Naistutkimus on tunnetusti pseudotiede, mutta koska Meetoo. feminismi ja muu potaska.

Vierailija kirjoitti:

Naistutkimus on tunnetusti pseudotiede, mutta koska Meetoo. feminismi ja muu potaska.

"Tunnetusti"? Laitatko tieteellisen lähteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teatterikorkea, sukupuolentutkimus, terveys- ja ravitsemustiede ei kokonaan pohjaudu faktoihin, kuten ei myös teologiakaan. Kasvatustieteessä ja psykologiassakin jotain samantapaisia ongelmia.

Onko olemassa sellaista tieteen alaa, joka operoisi vain ja ainoatsaan faktoilla? - Itselle ei ihan äkkiä tule mieleen. On toinen asia, että  pyritään ja tavoitellaan faktoja ja totuudenmukaisuutatta kuin se, että alalla toimittaisiin vain tai ainoastaan faktojen ja totuuden (tai totuukisen) avulla. 

Mitä helvettiä. Jos olisit opiskellut päivänkin korkeekoulussa niin tietäsit, että esimerkiksi tekniikantutkimisessa mutta varmasti myös esim lääketieteessä, oikeustieteellisessä ja vaikka fysiikassa kauppatieteis siis näiss perinteisis kovissa tieteissä käytetään tutkimuksessa vain faktoja eikä mitään fuulaa, kute monis yhtesikunta tieteissä ja ihmis tieteissä

Joo, onhan teatterikorkeaan paljon hakijoita, mutta ei se tasosta kerro. Ei sinne hyvillä papereilla haeta eikä mennä. Huomionhakuiset ihmiset menevät sinne huonolla lukiotodistuksella tai ilman. Ei se mikään vaihtoehto lääkikselle tai fysiikalle ole. Miljoona akateemisesti heikkotasoista hakijaa ei tee koulusta hyvää.  

Vierailija kirjoitti:

Joo, onhan teatterikorkeaan paljon hakijoita, mutta ei se tasosta kerro. Ei sinne hyvillä papereilla haeta eikä mennä. Huomionhakuiset ihmiset menevät sinne huonolla lukiotodistuksella tai ilman. Ei se mikään vaihtoehto lääkikselle tai fysiikalle ole. Miljoona akateemisesti heikkotasoista hakijaa ei tee koulusta hyvää.  

Hmm. Eikö valintakokeen ole kuitenkin tarkoitus karsia ne kaikkein heikkolahjaisimmat joukosta pois? - En tiedä tarkemmin millainen ylioppilastoidistus on tyypillisellä teatterikorkeaan valitulla. Mutta kai sinnekin osa opiskelijoista valitaan muiden korkeakoulu ja yliopistojen tavoin suoraan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella... Vai onko se poikkeus ja kenties ainoa paikka(?) jonka uskotaan ja luotetaan osaavan järjestää valinnat itse, niin ettei  sen tarvtse ottaa avuksi tai saada taakaksi sitä, että opiskelijavalintoja tehtäessä pitäisi eriksen huomioida ylippilaskirjoitusten arvosanat.       

Sukupuolentutkimuslaitos tuottaa lähiaikoina lähes 50 tohtoria. Mihin näitä intersektionaaliseen feminismiin uskovia tohtoreita tarvitaan? Sukupuolentutkimuslaitos pitäisi lopettaa ja yhdistää yhteiskuntatieteisiin/sosiologiaan, intersektionaalinen feminismi ei ole tiedettä, se on politiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolentutkimuslaitos tuottaa lähiaikoina lähes 50 tohtoria. Mihin näitä intersektionaaliseen feminismiin uskovia tohtoreita tarvitaan? Sukupuolentutkimuslaitos pitäisi lopettaa ja yhdistää yhteiskuntatieteisiin/sosiologiaan, intersektionaalinen feminismi ei ole tiedettä, se on politiikkaa.

Vihreistä on 85% naisia. Vihreitten feministinen siipi tulee tarjoamaan näille tohtoreille suojatyöpaikat, tarvitseehan heidän politiikka tuekseen tuoretta tutkimustietoa feministiseltä tieteenalalta.

Taidelat (sisältää arkkitehtuurin) eivät luonnollisestikaan tule mukaan todistusvalintaan. Ällän papereilla on vähän turha lähteä Sibelius-Akatemiaan, jos ei ole minkäänlaista musikaalisuutta.

Suurin osa tiedeaineiden pääsykokeista ei seulo parasta materiaalia. Yliopistopaikkoja on vain vähemmän tarjolla kuin halukkaita niillä opiskelemaan. Esim. 1000 hakijasta psykologiaan parhaat 200 olisivat varmasti kelpoja opiskelemaan, mutta vain 50 otetaan sisään. Joista 30 on hakenut jo aiemmin...

Vierailija kirjoitti:

Ainakin Helsingin yliopistossa sosiologia oli aika huttua ja ideologisesti värittynyttä.

Millä tavalla ideologisesti värittynyttä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin Helsingin yliopistossa sosiologia oli aika huttua ja ideologisesti värittynyttä.

Millä tavalla ideologisesti värittynyttä?

Oikeistolaista.

Taas kun vilkaisee humanistipuolelta tehtyjä väitöskirjoja, nin melkoista huuhaata on taas "tutkittu". 

Teatterikorkeakoulu ei ole TIEDEkorkeakoulu, kuten ei muutkaan TAIDEkorkeakoulut. Sen ei ole tarkoituskaan olla tiedettä, vaan antaa alansa ylintä opetusta.

Se on sitten eri asia, tarvitseeko hyväksi näyttelijäksi tai ohjaajaksi kehittymiseksi tätä koulua käydä. Eikä näyttelijä ole mikään suojattu ammattinimike, naapurin Pertsakin voi lähteä näyttämöille, jos joku vaan suostuu ottamaan. Lääkäriksi, psykologiksi, juristiksi ym. taas ei noin vain ryhdytä.

Väitöskirja on opinnäyte. Ei siinä ole olennaista tutkimuksen kohde vaan tutkimusmenetelmien hallinta ja laatu.

MInusta Teatterikorkeakoulu on ihan höpön löpöä. Miksi joku sirkustelu olisi tiedettä?

Vierailija kirjoitti:

Teatterikorkeakoulu

Niin, taideaineitakin opetetaan yliopistotasolla. Kieltämättä, eivät ole tieteitä.