Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voisitko seurustella mielialalääkkeitä käyttävän ihmisen kanssa?
16.04.2019 |
Vai lähtisitkö karkuun? Näkyykö mielialalääkkeiden käyttö mielestäsi päällepäin, entä onko se asia joka voi vaikuttaa ns. oikeaan persoonaan?
Kommentit (298)
Vierailija kirjoitti:
Olen tätä asiaa paljon miettinyt ja tiedän, että todellakin voisin. Olen itse nuori nainen, jolla myös paljon vaikeuksia ollut jo elämässään. Kiusattu on pitkään ja olen tälläkin hetkellä yksinäinen. En halua todellakaan luokitella ihmisiä sen perusteella onko heillä joku sairaus. Jokainen ihminen voi joskus sairastua tai muuten olla "huono" vaihtoehto ja niinpä en luokittele ihmisiä. Ehkä nämä omat kokemukset ja muuten introvertti luonne ( vaikka yksinäisyydestä silti kärsin) ovat jotenkin avanneet silmät ja ymmärtää myös niitä, joilla on vaikeaa ja jotka kärsivät. Olen yhden nuoren miehen videoita joskus katsonut, jolla myös paljon ongelmia ja tunsin paljon samoja ajatuksia hänessä kuin minussakin.
Oma elämä on aina ollut vähän vaikeaa ja paljon surua on ollut matkalla. Tämän takia on aina edes kehtaa kertoa muille mitään ja ihan häpeän elämääni. Uskon tämän takia ettei kukaan hyvää elämää elänyt välttämättä ymmärrä miltä minusta tuntuu tai voi muuten vähätellä tai monet varmaan pitävät minua jo outona. Varsinaista sairautta minulla ei ehkä vielä ole, mutta muuten välillä todella ahdistunut mieli ja olen väsynyt. Tämän videon pojan kanssa ei varmaan tulisi tilannetta, jossa toinen ei ymmärrä toista tai pitäisi hävetä jotain. Itse yritän välttää lääkkeitä, mutta joskus jotain terapiaa varmaan tarvisin. Tunnen ihmisiä joilla mielialalääkitys ja minusta he ovat empaattisia ja liiankin kilttejä ihmisiä sekä jotkut kokeneet myös paljon pahaa esim lapsuudessaan. En todellakaan halua kenenkään joutuvan vaikeuksiin, mutta uskon että minulle olisi vaan plussaa joku inhimillinen seikka ihmisessä ja se ettei olisi liian täydellinen. Tällä tarkoitan sitä, että uskon tulevani parhaiten juttuun juuri vaikeuksia kokeneiden ihmisten kanssa ja heidän kanssaan ei tarvitsisi hävetä itseään. Mikääm ei ole kamalampaa kuin selittää jollekin hyvin menestyvälle ihmiselle omaa yksinäisyyttä tai sitä ettei tänään uskallakaan mennä kauppaan, kun väkeä on "liikaa". Se toisten ihmettely, vähättely jopa huvittuneisuus on kauheaa. Siinä mielessä toivon löytäväni jonkun ehkä vähän "vaurioituneen" ihmisen joka ymmärtää. Ei tarvitse olla tietenkään sairas, mutta muuten empaattinen ja sellainen ihminen, joka ei ihmettele ja on inhimillinen. Voin "ottaa" sitten sen jota muut eivät huoli, kun etsivät niitä "täydellisiä" ihmisiä. Lapsia en halua koskaan joten silläkään ei ole merkitystä jos toinen ei "jaksaisi" olla isä. Tietysti ihmisen persoona ja luonne ratkaisee, mutta ei minusta varmaan millekään todella hyvin menestyvälle ole mitään iloa ja olisimme liian eri maailmassa. Ehkä tämä on joistakin ikävä viesti, mutta olen realistinen.
Hyvä viesti se oli ja olet kyllä realistinen.
Samankaltaiset ihmiset, kuten myös samanlaisia asioita kokeneet, sopivat usein parhaiten yhteen. Tästä samasta syystä moni henkisesti tasapainoinen ei voisi kuvitella seurustelevansa psyykelääkkeitä syövän (siis mt-ongelmaisen) kanssa. Eikä se ole mikään loukkaus heitä kohtaan, vaikka joku tässä ketjussa niin ajatteleekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lilmix kirjoitti:
En valitettavasti, johtuu ihan omasta taustastani. Olen vajaana kolmekymppisenä vasta saanut oman identiteettini kasaan jollakin tapaa, koska elin kaksoiselämää lähes 20 vuotta. Jep, uskontolahkot on perseestä. Tarvitsen ihmisen, joka on saanut elää ehjän elämän ja pysyy tukevasti kahdella jalalla ilman lääkkeitä.
Uskonlahkot on kyllä ihan kamalia tai ainakin jotkut niiden parissa olevat ihmiset. Olen seurannut pitkäaikaisen kaverini taistelua ja tällä hetkellä kaikki välit poikki ja tämä on kuin kuollut suvulleen. Onneksi hänellä menee nyt paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeää ja kertoo paljon tietämättömyydestä, miten monille mielialalääkkeet = epävakaa persoona, holtittomuus, varattomuus. Täysin uskomatonta. Itse en voisi ilman lääkkeitä olla perheemme breadwinner. Vaativa asiantuntijatyö, mies kotona.
Ja lisäyksenä vielä, että ei todellakaan ole omassa hallinnassani asiat, jotka lääkitykseen ja terapian tarpeeseen ovat johtaneet.
En tiennyt että ihmiset ovat näin ennakkoluuloisia ja tuomitsevia mielenterveysongelmaisia kohtaan. Kiellättekö kumppaniltanne myös esim. allergialääkkeet, tai vaikka insuliinin, jos sattuu kakkostyypin diabeteksen saamaan? Sen saamiseen kun voi vielä itse vaikuttaa.
Osaat luultavasti lukea!
Tässä keskustellaan, halusta seurustella ma.lääkkeitä syövän ihmisen kanssa.
Ei siitä että kiellettäisiin lääkkeiden syöntiä.
En aloittaisi seurustelua mielisairaan kanssa!Ap, minulla oli persoonallisuushäiriöiset vanhemmat. He puhuivat juuri tuolla tavalla. Suhtautumisesi ei vaikuta kovin terveeltä.
Minusta ei vaikuta kovin terveeltä, että yhden lauseen perusteella syytetään toista persoonallisuushäiriöiseksi :D etenkään, kun tuo tyyppi ei edes sanonut olevansa ap...
Teit itse tuon rinnastuksen. Totesin ainoastaan, että jotain samankaltaisuutta on. Eniten pahoja ongelmia mielenterveyden kanssa on yleensä niillä, jotka ovat hyvin hoitokielteisiä.
En tehnyt. Täällä on muitakin keskustelijoita, kuin sinä ja minä!
Vastaus oli osoitettu tuon rinnastuksen tehneelle henkilölle. Minä en tunne ap:ta, joten en ota kantaa mikä hänen tilanteensa on. Voimakkaat ennakkoluulot ovat jokapäiväisiä tapauksessa erittäin huono asia. Jotkut tekevät jopa itsemurhia hoitokielteisyytensä takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tätä asiaa paljon miettinyt ja tiedän, että todellakin voisin. Olen itse nuori nainen, jolla myös paljon vaikeuksia ollut jo elämässään. Kiusattu on pitkään ja olen tälläkin hetkellä yksinäinen. En halua todellakaan luokitella ihmisiä sen perusteella onko heillä joku sairaus. Jokainen ihminen voi joskus sairastua tai muuten olla "huono" vaihtoehto ja niinpä en luokittele ihmisiä. Ehkä nämä omat kokemukset ja muuten introvertti luonne ( vaikka yksinäisyydestä silti kärsin) ovat jotenkin avanneet silmät ja ymmärtää myös niitä, joilla on vaikeaa ja jotka kärsivät. Olen yhden nuoren miehen videoita joskus katsonut, jolla myös paljon ongelmia ja tunsin paljon samoja ajatuksia hänessä kuin minussakin.
Oma elämä on aina ollut vähän vaikeaa ja paljon surua on ollut matkalla. Tämän takia on aina edes kehtaa kertoa muille mitään ja ihan häpeän elämääni. Uskon tämän takia ettei kukaan hyvää elämää elänyt välttämättä ymmärrä miltä minusta tuntuu tai voi muuten vähätellä tai monet varmaan pitävät minua jo outona. Varsinaista sairautta minulla ei ehkä vielä ole, mutta muuten välillä todella ahdistunut mieli ja olen väsynyt. Tämän videon pojan kanssa ei varmaan tulisi tilannetta, jossa toinen ei ymmärrä toista tai pitäisi hävetä jotain. Itse yritän välttää lääkkeitä, mutta joskus jotain terapiaa varmaan tarvisin. Tunnen ihmisiä joilla mielialalääkitys ja minusta he ovat empaattisia ja liiankin kilttejä ihmisiä sekä jotkut kokeneet myös paljon pahaa esim lapsuudessaan. En todellakaan halua kenenkään joutuvan vaikeuksiin, mutta uskon että minulle olisi vaan plussaa joku inhimillinen seikka ihmisessä ja se ettei olisi liian täydellinen. Tällä tarkoitan sitä, että uskon tulevani parhaiten juttuun juuri vaikeuksia kokeneiden ihmisten kanssa ja heidän kanssaan ei tarvitsisi hävetä itseään. Mikääm ei ole kamalampaa kuin selittää jollekin hyvin menestyvälle ihmiselle omaa yksinäisyyttä tai sitä ettei tänään uskallakaan mennä kauppaan, kun väkeä on "liikaa". Se toisten ihmettely, vähättely jopa huvittuneisuus on kauheaa. Siinä mielessä toivon löytäväni jonkun ehkä vähän "vaurioituneen" ihmisen joka ymmärtää. Ei tarvitse olla tietenkään sairas, mutta muuten empaattinen ja sellainen ihminen, joka ei ihmettele ja on inhimillinen. Voin "ottaa" sitten sen jota muut eivät huoli, kun etsivät niitä "täydellisiä" ihmisiä. Lapsia en halua koskaan joten silläkään ei ole merkitystä jos toinen ei "jaksaisi" olla isä. Tietysti ihmisen persoona ja luonne ratkaisee, mutta ei minusta varmaan millekään todella hyvin menestyvälle ole mitään iloa ja olisimme liian eri maailmassa. Ehkä tämä on joistakin ikävä viesti, mutta olen realistinen.
Hyvä viesti se oli ja olet kyllä realistinen.
Samankaltaiset ihmiset, kuten myös samanlaisia asioita kokeneet, sopivat usein parhaiten yhteen. Tästä samasta syystä moni henkisesti tasapainoinen ei voisi kuvitella seurustelevansa psyykelääkkeitä syövän (siis mt-ongelmaisen) kanssa. Eikä se ole mikään loukkaus heitä kohtaan, vaikka joku tässä ketjussa niin ajatteleekin.
Tuo ei kyllä ole henkisesti tasapainoisen ihmisen kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se ei tee kenestäkään kapeakatseista, ettei halua seurustella psyykelääkkeitä syövän kanssa. Hänellä saattaa olla enemmän kokemusta asiasta kuin sinulla, ja on juuri siksi sitä mieltä. Ihmiset ovat erilaisia.
Voi olla, että on enemmän kokemusta asiasta mutta toisaalta voi myös olla että on vain ahdasmielinen ja kapeakatseinen.
No hyvä, että tajusit yleistyksesi olevan perseestä.
Sinähän se ensin yleistit ja minä vastasin siihen esittämällä vastaavia yleistyksiä. :D
Yleistinkö? Huomaa sana SAATTAA !
Ongelmia myös luetun ymmärtämisessä?No, eiköhän sinunkin olisi syytä tarkistuttaa se luetun ymmärtäminen. Minä kirjoitin "voi myös olla", eli en myöskään yleistänyt. Rauhoitu.
Ennen tuota viestiä kirjoitit näin:
”Mielelläni seurustelenkin jonkun avarakatseisemman ihmisen kanssa jolle minä en ole vain diagnoosini tai lääkitykseni.”
Sitten kyseenalaistin ja korjasit, että ”voi olla”. Että kyllä tässä sinulla on ongelma sen luetun ymmärtämisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeää ja kertoo paljon tietämättömyydestä, miten monille mielialalääkkeet = epävakaa persoona, holtittomuus, varattomuus. Täysin uskomatonta. Itse en voisi ilman lääkkeitä olla perheemme breadwinner. Vaativa asiantuntijatyö, mies kotona.
Ja lisäyksenä vielä, että ei todellakaan ole omassa hallinnassani asiat, jotka lääkitykseen ja terapian tarpeeseen ovat johtaneet.
En tiennyt että ihmiset ovat näin ennakkoluuloisia ja tuomitsevia mielenterveysongelmaisia kohtaan. Kiellättekö kumppaniltanne myös esim. allergialääkkeet, tai vaikka insuliinin, jos sattuu kakkostyypin diabeteksen saamaan? Sen saamiseen kun voi vielä itse vaikuttaa.
Osaat luultavasti lukea!
Tässä keskustellaan, halusta seurustella ma.lääkkeitä syövän ihmisen kanssa.
Ei siitä että kiellettäisiin lääkkeiden syöntiä.
En aloittaisi seurustelua mielisairaan kanssa!Ap, minulla oli persoonallisuushäiriöiset vanhemmat. He puhuivat juuri tuolla tavalla. Suhtautumisesi ei vaikuta kovin terveeltä.
Minusta ei vaikuta kovin terveeltä, että yhden lauseen perusteella syytetään toista persoonallisuushäiriöiseksi :D etenkään, kun tuo tyyppi ei edes sanonut olevansa ap...
Teit itse tuon rinnastuksen. Totesin ainoastaan, että jotain samankaltaisuutta on. Eniten pahoja ongelmia mielenterveyden kanssa on yleensä niillä, jotka ovat hyvin hoitokielteisiä.
En tehnyt. Täällä on muitakin keskustelijoita, kuin sinä ja minä!
Vastaus oli osoitettu tuon rinnastuksen tehneelle henkilölle. Minä en tunne ap:ta, joten en ota kantaa mikä hänen tilanteensa on. Voimakkaat ennakkoluulot ovat jokapäiväisiä tapauksessa erittäin huono asia. Jotkut tekevät jopa itsemurhia hoitokielteisyytensä takia.
Ei kyse ole välttämättä hoitokielteisyydestä. Tai vaikka olisikin, mikä sinä olet päättämään muiden arvoista. Jokaisella on lupa tehdä halutessaan itsemurha syystä x, eikä sen pitäisi olla sinun ongelmasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tätä asiaa paljon miettinyt ja tiedän, että todellakin voisin. Olen itse nuori nainen, jolla myös paljon vaikeuksia ollut jo elämässään. Kiusattu on pitkään ja olen tälläkin hetkellä yksinäinen. En halua todellakaan luokitella ihmisiä sen perusteella onko heillä joku sairaus. Jokainen ihminen voi joskus sairastua tai muuten olla "huono" vaihtoehto ja niinpä en luokittele ihmisiä. Ehkä nämä omat kokemukset ja muuten introvertti luonne ( vaikka yksinäisyydestä silti kärsin) ovat jotenkin avanneet silmät ja ymmärtää myös niitä, joilla on vaikeaa ja jotka kärsivät. Olen yhden nuoren miehen videoita joskus katsonut, jolla myös paljon ongelmia ja tunsin paljon samoja ajatuksia hänessä kuin minussakin.
Oma elämä on aina ollut vähän vaikeaa ja paljon surua on ollut matkalla. Tämän takia on aina edes kehtaa kertoa muille mitään ja ihan häpeän elämääni. Uskon tämän takia ettei kukaan hyvää elämää elänyt välttämättä ymmärrä miltä minusta tuntuu tai voi muuten vähätellä tai monet varmaan pitävät minua jo outona. Varsinaista sairautta minulla ei ehkä vielä ole, mutta muuten välillä todella ahdistunut mieli ja olen väsynyt. Tämän videon pojan kanssa ei varmaan tulisi tilannetta, jossa toinen ei ymmärrä toista tai pitäisi hävetä jotain. Itse yritän välttää lääkkeitä, mutta joskus jotain terapiaa varmaan tarvisin. Tunnen ihmisiä joilla mielialalääkitys ja minusta he ovat empaattisia ja liiankin kilttejä ihmisiä sekä jotkut kokeneet myös paljon pahaa esim lapsuudessaan. En todellakaan halua kenenkään joutuvan vaikeuksiin, mutta uskon että minulle olisi vaan plussaa joku inhimillinen seikka ihmisessä ja se ettei olisi liian täydellinen. Tällä tarkoitan sitä, että uskon tulevani parhaiten juttuun juuri vaikeuksia kokeneiden ihmisten kanssa ja heidän kanssaan ei tarvitsisi hävetä itseään. Mikääm ei ole kamalampaa kuin selittää jollekin hyvin menestyvälle ihmiselle omaa yksinäisyyttä tai sitä ettei tänään uskallakaan mennä kauppaan, kun väkeä on "liikaa". Se toisten ihmettely, vähättely jopa huvittuneisuus on kauheaa. Siinä mielessä toivon löytäväni jonkun ehkä vähän "vaurioituneen" ihmisen joka ymmärtää. Ei tarvitse olla tietenkään sairas, mutta muuten empaattinen ja sellainen ihminen, joka ei ihmettele ja on inhimillinen. Voin "ottaa" sitten sen jota muut eivät huoli, kun etsivät niitä "täydellisiä" ihmisiä. Lapsia en halua koskaan joten silläkään ei ole merkitystä jos toinen ei "jaksaisi" olla isä. Tietysti ihmisen persoona ja luonne ratkaisee, mutta ei minusta varmaan millekään todella hyvin menestyvälle ole mitään iloa ja olisimme liian eri maailmassa. Ehkä tämä on joistakin ikävä viesti, mutta olen realistinen.
Hyvä viesti se oli ja olet kyllä realistinen.
Samankaltaiset ihmiset, kuten myös samanlaisia asioita kokeneet, sopivat usein parhaiten yhteen. Tästä samasta syystä moni henkisesti tasapainoinen ei voisi kuvitella seurustelevansa psyykelääkkeitä syövän (siis mt-ongelmaisen) kanssa. Eikä se ole mikään loukkaus heitä kohtaan, vaikka joku tässä ketjussa niin ajatteleekin.Tuo ei kyllä ole henkisesti tasapainoisen ihmisen kommentti.
Perustele, kiitos.
Väitinkö sitä paitsi olevani tasapainoinen? :D
Yritätkö siis väittää, että henkisesti tasapainoiset ihmiset haluavat/voivat seurustella mt-ongelmaisten kanssa? Laitatko myös lähteen tälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai voisin. Ei mielialalääkkeiden syöminen tarkoita sitä että ihmisessä olisi jotain vikaa. Yllättävän suuri osa suomalaisista sairastaa masennusta, osa jopa tietämättään. Jos kärsii masennuksesta ja hoitaa sitä mielialalääkkeillä, niin silloinhan ihminen nimenomaan osoittaa pitävänsä itsestään huolta ja tahtovansa tehdä ongelmalleen jotain.
Yksittäistapauksista ei nyt voi vetää mitään johtopäätöksiä, mutta näin ohiksena voin mainita että molemmilla vanhemmillani on (mieto) mielialalääkitys masennuksen takia ja he ovat vakaimpia ja järkevimpiä ihmisiä jotka tunnen. Itsellänikin on siis ihan geeniperimän takia taipumusta masennukseen, mutta tällä hetkellä lääkitykselle ei ole tarvetta. Joskus voi tulla sellainen vaihe että lääkitystä tarvitaan, mutta ei se ole mikään iso asia eikä siihen tarvitse minusta liittää mitään stigmaa. Sairauden oireita lievitetään lääkityksellä, eikä sillä ole mitään väliä onko kyseessä fyysinen vai psyykkinen sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeää ja kertoo paljon tietämättömyydestä, miten monille mielialalääkkeet = epävakaa persoona, holtittomuus, varattomuus. Täysin uskomatonta. Itse en voisi ilman lääkkeitä olla perheemme breadwinner. Vaativa asiantuntijatyö, mies kotona.
Ja lisäyksenä vielä, että ei todellakaan ole omassa hallinnassani asiat, jotka lääkitykseen ja terapian tarpeeseen ovat johtaneet.
En tiennyt että ihmiset ovat näin ennakkoluuloisia ja tuomitsevia mielenterveysongelmaisia kohtaan. Kiellättekö kumppaniltanne myös esim. allergialääkkeet, tai vaikka insuliinin, jos sattuu kakkostyypin diabeteksen saamaan? Sen saamiseen kun voi vielä itse vaikuttaa.
Osaat luultavasti lukea!
Tässä keskustellaan, halusta seurustella ma.lääkkeitä syövän ihmisen kanssa.
Ei siitä että kiellettäisiin lääkkeiden syöntiä.
En aloittaisi seurustelua mielisairaan kanssa!Ap, minulla oli persoonallisuushäiriöiset vanhemmat. He puhuivat juuri tuolla tavalla. Suhtautumisesi ei vaikuta kovin terveeltä.
Minusta ei vaikuta kovin terveeltä, että yhden lauseen perusteella syytetään toista persoonallisuushäiriöiseksi :D etenkään, kun tuo tyyppi ei edes sanonut olevansa ap...
Teit itse tuon rinnastuksen. Totesin ainoastaan, että jotain samankaltaisuutta on. Eniten pahoja ongelmia mielenterveyden kanssa on yleensä niillä, jotka ovat hyvin hoitokielteisiä.
En tehnyt. Täällä on muitakin keskustelijoita, kuin sinä ja minä!
Vastaus oli osoitettu tuon rinnastuksen tehneelle henkilölle. Minä en tunne ap:ta, joten en ota kantaa mikä hänen tilanteensa on. Voimakkaat ennakkoluulot ovat jokapäiväisiä tapauksessa erittäin huono asia. Jotkut tekevät jopa itsemurhia hoitokielteisyytensä takia.
Ei kyse ole välttämättä hoitokielteisyydestä. Tai vaikka olisikin, mikä sinä olet päättämään muiden arvoista. Jokaisella on lupa tehdä halutessaan itsemurha syystä x, eikä sen pitäisi olla sinun ongelmasi.
Itsemurhat ovat kyllä yhteiskunnallinen ongelma ja aiheuttavat myös paljon surua kuolleen omaisille. Kyllä se on muidenkin ongelma kuin tekijän, jos esimerkiksi lapset yhtäkkiä menettävät vanhempansa sen takia, että hän mieluummin tappaa itsensä kuin hakee ongelmiinsa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa absurdi ketju. Minulla on ahdistuneisuushäiriö ja käytän lääkettä. Elän ihan normaalia elämää, teen vaativaa asiantuntijatyötä, olen onnellisessa parisuhteessa ja huolehdin hyvin lapsistani. Lääkitys ei ole muuttanut tai turruttanut minua, vaan pystyn sen tuella olemaan oma itseni. Ilman lääkettä aivokemiani palaisi valitettavasti siihen asentoon, jossa voimakas ahdistus vie minulta toimintakyvyn.
En tietenkään pakottaisi ketään kanssani suhteeseen :D ja voitte kyllä olla varmoja, etten kovin ahdasmielisiin ihmisiin koskisikaan. Omalle puolisolleni lääkitykseni ja sillä hoidettu häiriö ei ole mikään juttu. Hän käyttää itsekin lääkkeitä, eri asioihin tosin. Joka tapauksessa itsestä huolehtiminen tässä(kin) asiassa on meille molemmille tärkeä arvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeää ja kertoo paljon tietämättömyydestä, miten monille mielialalääkkeet = epävakaa persoona, holtittomuus, varattomuus. Täysin uskomatonta. Itse en voisi ilman lääkkeitä olla perheemme breadwinner. Vaativa asiantuntijatyö, mies kotona.
Ja lisäyksenä vielä, että ei todellakaan ole omassa hallinnassani asiat, jotka lääkitykseen ja terapian tarpeeseen ovat johtaneet.
En tiennyt että ihmiset ovat näin ennakkoluuloisia ja tuomitsevia mielenterveysongelmaisia kohtaan. Kiellättekö kumppaniltanne myös esim. allergialääkkeet, tai vaikka insuliinin, jos sattuu kakkostyypin diabeteksen saamaan? Sen saamiseen kun voi vielä itse vaikuttaa.
Nuo ovat ihan erilaisia sairauksia!
Kai sinäkin voisit seurustella esim. downin kanssa, vai oletko ennakkoluuloinen?! Tai suonensisäisiä käyttävän narkomaanin, eihän hän sairaudelleen mitään voi?!Diabetes on itse hankittu ja kertoo huonosta elämänhallinnasta, samoin kuin keskivartalolihavuus sekä usein tuki- ja liikuntaelinsairaudet. En voi sietää saamattomia ihmisiä. Mielialalääkitys kertoo, että on tunnistanut itsessään ongelmia ja hakenut niihin apua, ei muuta.
Ai tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat usein itse hankittuja! Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa kirjoitella typeryyksiä. En voi sietää tyhmiä, ennakkoluuloisia ja asennevammaisia ihmisiä. Ja mieluummin olisin yhdessä mielialalääkitystä käyttävän kuin typeryksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeää ja kertoo paljon tietämättömyydestä, miten monille mielialalääkkeet = epävakaa persoona, holtittomuus, varattomuus. Täysin uskomatonta. Itse en voisi ilman lääkkeitä olla perheemme breadwinner. Vaativa asiantuntijatyö, mies kotona.
Ja lisäyksenä vielä, että ei todellakaan ole omassa hallinnassani asiat, jotka lääkitykseen ja terapian tarpeeseen ovat johtaneet.
En tiennyt että ihmiset ovat näin ennakkoluuloisia ja tuomitsevia mielenterveysongelmaisia kohtaan. Kiellättekö kumppaniltanne myös esim. allergialääkkeet, tai vaikka insuliinin, jos sattuu kakkostyypin diabeteksen saamaan? Sen saamiseen kun voi vielä itse vaikuttaa.
Nuo ovat ihan erilaisia sairauksia!
Kai sinäkin voisit seurustella esim. downin kanssa, vai oletko ennakkoluuloinen?! Tai suonensisäisiä käyttävän narkomaanin, eihän hän sairaudelleen mitään voi?!Diabetes on itse hankittu ja kertoo huonosta elämänhallinnasta, samoin kuin keskivartalolihavuus sekä usein tuki- ja liikuntaelinsairaudet. En voi sietää saamattomia ihmisiä. Mielialalääkitys kertoo, että on tunnistanut itsessään ongelmia ja hakenut niihin apua, ei muuta.
Oletko sinä siis sellainen avarakatseinen mielialalääkkeitä syövä? :D Kuulostat tosi ihanalta ihmiseltä, ne lääkkeet selvästi toimii tosi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeää ja kertoo paljon tietämättömyydestä, miten monille mielialalääkkeet = epävakaa persoona, holtittomuus, varattomuus. Täysin uskomatonta. Itse en voisi ilman lääkkeitä olla perheemme breadwinner. Vaativa asiantuntijatyö, mies kotona.
Ja lisäyksenä vielä, että ei todellakaan ole omassa hallinnassani asiat, jotka lääkitykseen ja terapian tarpeeseen ovat johtaneet.
En tiennyt että ihmiset ovat näin ennakkoluuloisia ja tuomitsevia mielenterveysongelmaisia kohtaan. Kiellättekö kumppaniltanne myös esim. allergialääkkeet, tai vaikka insuliinin, jos sattuu kakkostyypin diabeteksen saamaan? Sen saamiseen kun voi vielä itse vaikuttaa.
Osaat luultavasti lukea!
Tässä keskustellaan, halusta seurustella ma.lääkkeitä syövän ihmisen kanssa.
Ei siitä että kiellettäisiin lääkkeiden syöntiä.
En aloittaisi seurustelua mielisairaan kanssa!Ap, minulla oli persoonallisuushäiriöiset vanhemmat. He puhuivat juuri tuolla tavalla. Suhtautumisesi ei vaikuta kovin terveeltä.
Minusta ei vaikuta kovin terveeltä, että yhden lauseen perusteella syytetään toista persoonallisuushäiriöiseksi :D etenkään, kun tuo tyyppi ei edes sanonut olevansa ap...
Teit itse tuon rinnastuksen. Totesin ainoastaan, että jotain samankaltaisuutta on. Eniten pahoja ongelmia mielenterveyden kanssa on yleensä niillä, jotka ovat hyvin hoitokielteisiä.
En tehnyt. Täällä on muitakin keskustelijoita, kuin sinä ja minä!
Vastaus oli osoitettu tuon rinnastuksen tehneelle henkilölle. Minä en tunne ap:ta, joten en ota kantaa mikä hänen tilanteensa on. Voimakkaat ennakkoluulot ovat jokapäiväisiä tapauksessa erittäin huono asia. Jotkut tekevät jopa itsemurhia hoitokielteisyytensä takia.
Ei kyse ole välttämättä hoitokielteisyydestä. Tai vaikka olisikin, mikä sinä olet päättämään muiden arvoista. Jokaisella on lupa tehdä halutessaan itsemurha syystä x, eikä sen pitäisi olla sinun ongelmasi.
Itsemurhat ovat kyllä yhteiskunnallinen ongelma ja aiheuttavat myös paljon surua kuolleen omaisille. Kyllä se on muidenkin ongelma kuin tekijän, jos esimerkiksi lapset yhtäkkiä menettävät vanhempansa sen takia, että hän mieluummin tappaa itsensä kuin hakee ongelmiinsa apua.
Jaahas. No moni hakee, muttei saa tarvittavaa apua, niin on usemmiten itsemurhan tehneiden tapauksessa. Miksi siis syytät hoitokielteisyyttä, kun siitä ei edes ole kyse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tätä asiaa paljon miettinyt ja tiedän, että todellakin voisin. Olen itse nuori nainen, jolla myös paljon vaikeuksia ollut jo elämässään. Kiusattu on pitkään ja olen tälläkin hetkellä yksinäinen. En halua todellakaan luokitella ihmisiä sen perusteella onko heillä joku sairaus. Jokainen ihminen voi joskus sairastua tai muuten olla "huono" vaihtoehto ja niinpä en luokittele ihmisiä. Ehkä nämä omat kokemukset ja muuten introvertti luonne ( vaikka yksinäisyydestä silti kärsin) ovat jotenkin avanneet silmät ja ymmärtää myös niitä, joilla on vaikeaa ja jotka kärsivät. Olen yhden nuoren miehen videoita joskus katsonut, jolla myös paljon ongelmia ja tunsin paljon samoja ajatuksia hänessä kuin minussakin.
Oma elämä on aina ollut vähän vaikeaa ja paljon surua on ollut matkalla. Tämän takia on aina edes kehtaa kertoa muille mitään ja ihan häpeän elämääni. Uskon tämän takia ettei kukaan hyvää elämää elänyt välttämättä ymmärrä miltä minusta tuntuu tai voi muuten vähätellä tai monet varmaan pitävät minua jo outona. Varsinaista sairautta minulla ei ehkä vielä ole, mutta muuten välillä todella ahdistunut mieli ja olen väsynyt. Tämän videon pojan kanssa ei varmaan tulisi tilannetta, jossa toinen ei ymmärrä toista tai pitäisi hävetä jotain. Itse yritän välttää lääkkeitä, mutta joskus jotain terapiaa varmaan tarvisin. Tunnen ihmisiä joilla mielialalääkitys ja minusta he ovat empaattisia ja liiankin kilttejä ihmisiä sekä jotkut kokeneet myös paljon pahaa esim lapsuudessaan. En todellakaan halua kenenkään joutuvan vaikeuksiin, mutta uskon että minulle olisi vaan plussaa joku inhimillinen seikka ihmisessä ja se ettei olisi liian täydellinen. Tällä tarkoitan sitä, että uskon tulevani parhaiten juttuun juuri vaikeuksia kokeneiden ihmisten kanssa ja heidän kanssaan ei tarvitsisi hävetä itseään. Mikääm ei ole kamalampaa kuin selittää jollekin hyvin menestyvälle ihmiselle omaa yksinäisyyttä tai sitä ettei tänään uskallakaan mennä kauppaan, kun väkeä on "liikaa". Se toisten ihmettely, vähättely jopa huvittuneisuus on kauheaa. Siinä mielessä toivon löytäväni jonkun ehkä vähän "vaurioituneen" ihmisen joka ymmärtää. Ei tarvitse olla tietenkään sairas, mutta muuten empaattinen ja sellainen ihminen, joka ei ihmettele ja on inhimillinen. Voin "ottaa" sitten sen jota muut eivät huoli, kun etsivät niitä "täydellisiä" ihmisiä. Lapsia en halua koskaan joten silläkään ei ole merkitystä jos toinen ei "jaksaisi" olla isä. Tietysti ihmisen persoona ja luonne ratkaisee, mutta ei minusta varmaan millekään todella hyvin menestyvälle ole mitään iloa ja olisimme liian eri maailmassa. Ehkä tämä on joistakin ikävä viesti, mutta olen realistinen.
Hyvä viesti se oli ja olet kyllä realistinen.
Samankaltaiset ihmiset, kuten myös samanlaisia asioita kokeneet, sopivat usein parhaiten yhteen. Tästä samasta syystä moni henkisesti tasapainoinen ei voisi kuvitella seurustelevansa psyykelääkkeitä syövän (siis mt-ongelmaisen) kanssa. Eikä se ole mikään loukkaus heitä kohtaan, vaikka joku tässä ketjussa niin ajatteleekin.
Psykopaatit, sosiopaatit ja nph sairastavat kokevat itsensä hyvinkin henkisesti tasapainoiseksi ja ovat immuuneja mt ongelmille, vaikka heillä ne pahimmat häiriöt ovat.
Mielialalääkkeitä syö niin lääkärit, kansanedustajat, ydinfyysikot jne. On moninaisia syitä miksi niitä syödään. Monesti niitä syödään hetkellisesti. Masennuksesta voi parantua, mutta esim. psykopatiasta ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se ei tee kenestäkään kapeakatseista, ettei halua seurustella psyykelääkkeitä syövän kanssa. Hänellä saattaa olla enemmän kokemusta asiasta kuin sinulla, ja on juuri siksi sitä mieltä. Ihmiset ovat erilaisia.
Voi olla, että on enemmän kokemusta asiasta mutta toisaalta voi myös olla että on vain ahdasmielinen ja kapeakatseinen.
No hyvä, että tajusit yleistyksesi olevan perseestä.
Sinähän se ensin yleistit ja minä vastasin siihen esittämällä vastaavia yleistyksiä. :D
Yleistinkö? Huomaa sana SAATTAA !
Ongelmia myös luetun ymmärtämisessä?No, eiköhän sinunkin olisi syytä tarkistuttaa se luetun ymmärtäminen. Minä kirjoitin "voi myös olla", eli en myöskään yleistänyt. Rauhoitu.
Ennen tuota viestiä kirjoitit näin:
”Mielelläni seurustelenkin jonkun avarakatseisemman ihmisen kanssa jolle minä en ole vain diagnoosini tai lääkitykseni.”Sitten kyseenalaistin ja korjasit, että ”voi olla”. Että kyllä tässä sinulla on ongelma sen luetun ymmärtämisen kanssa.
Hetkinen! Missä kirjoitin noin? Ei ollut minun kommenttini ja kyseistä kommentia (jota lainasit) ei löydy tästä kyseisestä kommenttiketjusta. En tiedä kenen kommentti oli, mutta ei ainakaan minun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeää ja kertoo paljon tietämättömyydestä, miten monille mielialalääkkeet = epävakaa persoona, holtittomuus, varattomuus. Täysin uskomatonta. Itse en voisi ilman lääkkeitä olla perheemme breadwinner. Vaativa asiantuntijatyö, mies kotona.
Ja lisäyksenä vielä, että ei todellakaan ole omassa hallinnassani asiat, jotka lääkitykseen ja terapian tarpeeseen ovat johtaneet.
En tiennyt että ihmiset ovat näin ennakkoluuloisia ja tuomitsevia mielenterveysongelmaisia kohtaan. Kiellättekö kumppaniltanne myös esim. allergialääkkeet, tai vaikka insuliinin, jos sattuu kakkostyypin diabeteksen saamaan? Sen saamiseen kun voi vielä itse vaikuttaa.
Osaat luultavasti lukea!
Tässä keskustellaan, halusta seurustella ma.lääkkeitä syövän ihmisen kanssa.
Ei siitä että kiellettäisiin lääkkeiden syöntiä.
En aloittaisi seurustelua mielisairaan kanssa!Ap, minulla oli persoonallisuushäiriöiset vanhemmat. He puhuivat juuri tuolla tavalla. Suhtautumisesi ei vaikuta kovin terveeltä.
Minusta ei vaikuta kovin terveeltä, että yhden lauseen perusteella syytetään toista persoonallisuushäiriöiseksi :D etenkään, kun tuo tyyppi ei edes sanonut olevansa ap...
Teit itse tuon rinnastuksen. Totesin ainoastaan, että jotain samankaltaisuutta on. Eniten pahoja ongelmia mielenterveyden kanssa on yleensä niillä, jotka ovat hyvin hoitokielteisiä.
En tehnyt. Täällä on muitakin keskustelijoita, kuin sinä ja minä!
Vastaus oli osoitettu tuon rinnastuksen tehneelle henkilölle. Minä en tunne ap:ta, joten en ota kantaa mikä hänen tilanteensa on. Voimakkaat ennakkoluulot ovat jokapäiväisiä tapauksessa erittäin huono asia. Jotkut tekevät jopa itsemurhia hoitokielteisyytensä takia.
Ei kyse ole välttämättä hoitokielteisyydestä. Tai vaikka olisikin, mikä sinä olet päättämään muiden arvoista. Jokaisella on lupa tehdä halutessaan itsemurha syystä x, eikä sen pitäisi olla sinun ongelmasi.
Itsemurhat ovat kyllä yhteiskunnallinen ongelma ja aiheuttavat myös paljon surua kuolleen omaisille. Kyllä se on muidenkin ongelma kuin tekijän, jos esimerkiksi lapset yhtäkkiä menettävät vanhempansa sen takia, että hän mieluummin tappaa itsensä kuin hakee ongelmiinsa apua.
Jaahas. No moni hakee, muttei saa tarvittavaa apua, niin on usemmiten itsemurhan tehneiden tapauksessa. Miksi siis syytät hoitokielteisyyttä, kun siitä ei edes ole kyse?
Aika moni "hoitaa" mielenterveysongelmiaan lääkkeiden ja terapian sijasta erilaisilla päihteillä ja voi tehdä itsestään lopun niiden vaikutuksen alaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se ei tee kenestäkään kapeakatseista, ettei halua seurustella psyykelääkkeitä syövän kanssa. Hänellä saattaa olla enemmän kokemusta asiasta kuin sinulla, ja on juuri siksi sitä mieltä. Ihmiset ovat erilaisia.
Voi olla, että on enemmän kokemusta asiasta mutta toisaalta voi myös olla että on vain ahdasmielinen ja kapeakatseinen.
No hyvä, että tajusit yleistyksesi olevan perseestä.
Sinähän se ensin yleistit ja minä vastasin siihen esittämällä vastaavia yleistyksiä. :D
Yleistinkö? Huomaa sana SAATTAA !
Ongelmia myös luetun ymmärtämisessä?No, eiköhän sinunkin olisi syytä tarkistuttaa se luetun ymmärtäminen. Minä kirjoitin "voi myös olla", eli en myöskään yleistänyt. Rauhoitu.
Ennen tuota viestiä kirjoitit näin:
”Mielelläni seurustelenkin jonkun avarakatseisemman ihmisen kanssa jolle minä en ole vain diagnoosini tai lääkitykseni.”Sitten kyseenalaistin ja korjasit, että ”voi olla”. Että kyllä tässä sinulla on ongelma sen luetun ymmärtämisen kanssa.
Hetkinen! Missä kirjoitin noin? Ei ollut minun kommenttini ja kyseistä kommentia (jota lainasit) ei löydy tästä kyseisestä kommenttiketjusta. En tiedä kenen kommentti oli, mutta ei ainakaan minun.
Mikset ap käytä mitään allekirjoitusta, jos sinulle on noin tärkeää selventää mitkä eivät ole kommenttejasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeää ja kertoo paljon tietämättömyydestä, miten monille mielialalääkkeet = epävakaa persoona, holtittomuus, varattomuus. Täysin uskomatonta. Itse en voisi ilman lääkkeitä olla perheemme breadwinner. Vaativa asiantuntijatyö, mies kotona.
Ja lisäyksenä vielä, että ei todellakaan ole omassa hallinnassani asiat, jotka lääkitykseen ja terapian tarpeeseen ovat johtaneet.
En tiennyt että ihmiset ovat näin ennakkoluuloisia ja tuomitsevia mielenterveysongelmaisia kohtaan. Kiellättekö kumppaniltanne myös esim. allergialääkkeet, tai vaikka insuliinin, jos sattuu kakkostyypin diabeteksen saamaan? Sen saamiseen kun voi vielä itse vaikuttaa.
Osaat luultavasti lukea!
Tässä keskustellaan, halusta seurustella ma.lääkkeitä syövän ihmisen kanssa.
Ei siitä että kiellettäisiin lääkkeiden syöntiä.
En aloittaisi seurustelua mielisairaan kanssa!Ap, minulla oli persoonallisuushäiriöiset vanhemmat. He puhuivat juuri tuolla tavalla. Suhtautumisesi ei vaikuta kovin terveeltä.
Minusta ei vaikuta kovin terveeltä, että yhden lauseen perusteella syytetään toista persoonallisuushäiriöiseksi :D etenkään, kun tuo tyyppi ei edes sanonut olevansa ap...
Teit itse tuon rinnastuksen. Totesin ainoastaan, että jotain samankaltaisuutta on. Eniten pahoja ongelmia mielenterveyden kanssa on yleensä niillä, jotka ovat hyvin hoitokielteisiä.
En tehnyt. Täällä on muitakin keskustelijoita, kuin sinä ja minä!
Vastaus oli osoitettu tuon rinnastuksen tehneelle henkilölle. Minä en tunne ap:ta, joten en ota kantaa mikä hänen tilanteensa on. Voimakkaat ennakkoluulot ovat jokapäiväisiä tapauksessa erittäin huono asia. Jotkut tekevät jopa itsemurhia hoitokielteisyytensä takia.
Ei kyse ole välttämättä hoitokielteisyydestä. Tai vaikka olisikin, mikä sinä olet päättämään muiden arvoista. Jokaisella on lupa tehdä halutessaan itsemurha syystä x, eikä sen pitäisi olla sinun ongelmasi.
Itsemurhat ovat kyllä yhteiskunnallinen ongelma ja aiheuttavat myös paljon surua kuolleen omaisille. Kyllä se on muidenkin ongelma kuin tekijän, jos esimerkiksi lapset yhtäkkiä menettävät vanhempansa sen takia, että hän mieluummin tappaa itsensä kuin hakee ongelmiinsa apua.
Jaahas. No moni hakee, muttei saa tarvittavaa apua, niin on usemmiten itsemurhan tehneiden tapauksessa. Miksi siis syytät hoitokielteisyyttä, kun siitä ei edes ole kyse?
Aika moni "hoitaa" mielenterveysongelmiaan lääkkeiden ja terapian sijasta erilaisilla päihteillä ja voi tehdä itsestään lopun niiden vaikutuksen alaisena.
Alkoholismia kuvataan usein hitaaksi itsemurhaksi. Tapoja olla itsetuhoinen on monia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se ei tee kenestäkään kapeakatseista, ettei halua seurustella psyykelääkkeitä syövän kanssa. Hänellä saattaa olla enemmän kokemusta asiasta kuin sinulla, ja on juuri siksi sitä mieltä. Ihmiset ovat erilaisia.
Voi olla, että on enemmän kokemusta asiasta mutta toisaalta voi myös olla että on vain ahdasmielinen ja kapeakatseinen.
No hyvä, että tajusit yleistyksesi olevan perseestä.
Sinähän se ensin yleistit ja minä vastasin siihen esittämällä vastaavia yleistyksiä. :D
Yleistinkö? Huomaa sana SAATTAA !
Ongelmia myös luetun ymmärtämisessä?No, eiköhän sinunkin olisi syytä tarkistuttaa se luetun ymmärtäminen. Minä kirjoitin "voi myös olla", eli en myöskään yleistänyt. Rauhoitu.
Ennen tuota viestiä kirjoitit näin:
”Mielelläni seurustelenkin jonkun avarakatseisemman ihmisen kanssa jolle minä en ole vain diagnoosini tai lääkitykseni.”Sitten kyseenalaistin ja korjasit, että ”voi olla”. Että kyllä tässä sinulla on ongelma sen luetun ymmärtämisen kanssa.
Hetkinen! Missä kirjoitin noin? Ei ollut minun kommenttini ja kyseistä kommentia (jota lainasit) ei löydy tästä kyseisestä kommenttiketjusta. En tiedä kenen kommentti oli, mutta ei ainakaan minun.
Viesti 91, sivu 6 oli se kommentti, johon itse vastasin tuon jonka olit lainannut :)
Alue: Aihe vapaa
No, eiköhän sinunkin olisi syytä tarkistuttaa se luetun ymmärtäminen. Minä kirjoitin "voi myös olla", eli en myöskään yleistänyt. Rauhoitu.