Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voisitko seurustella mielialalääkkeitä käyttävän ihmisen kanssa?

Vierailija
16.04.2019 |

Vai lähtisitkö karkuun? Näkyykö mielialalääkkeiden käyttö mielestäsi päällepäin, entä onko se asia joka voi vaikuttaa ns. oikeaan persoonaan?

Kommentit (298)

Vierailija
281/298 |
17.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu, miten ne lääkkeet vaikuttavat ko. ihmiseen.

Olen erittäin läheltä päässyt (lue: joutunut) seuraamaan paria sellaista masennuslääkkeitä käyttävää tapausta, joiden kanssa oikeasti pelotti olla samassa huoneessa.

No tämä! Täälläkin moni jeesustelee mutta oikeastiko ei ketään haittaisi seurustella uhkaavan tai pöllyssä olevan ihmisen kanssa? Omassakin tuttavapiirissä on lääkkeitä käyttävä mielenterveysongelmainen, jonka kanssa saa oikeasti olla varuillaan.

Jos miettii vaikka bussipysäkkien mielenterveysongelmaisia häiriköitä niin en haluaisi kyllä heidän kanssaan olla edes samassa tilassa, saati sitten seurustella. Ja se on ihan normaali reaktio eikä mitään pinnallisuutta! Kenenkään ei tarvitse PELÄTÄ ja olla ahdistunut parisuhteessa arvaamattoman ihmisen kanssa, vain siksi että pakotetaan.

Oletko jotenkin heikkolahjainen? Kyse on _mielialalääkkeistä_. Niiden suurin teho on _placebossa_ - todistetusti. Ei puhuta neurolepteistä.

Kuinka tyhmää sakkia tässä maassa sikiää?

HEHE NIINPÄ, mammat popsii placeboa nam nam ja sitten kummasti se harmitus kaikkoaa ;) Sama vaikutus tulisi liikunnalla yms niskasta kiinni ottamisella mutta ei. Tehottomia nappeja pitää popsia kun vain ne auttaa..

Vierailija
282/298 |
17.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikäli haluaa lisääntyä, ei kannata seurustella lääkkeitä käyttäneen naisen kanssa. Mielialalääkkeetkin vaikuttavat munasoluihin. Miesten osalta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta geneettinen taipumus masennukseen periytyy. Mikäli ei ole tarkoitus lisääntyä ja harrastaa seksiä, niin silloin yksi lysti. Mielialalääkitys aiheuttaa lähes poikkeuksetta haluttomuutta, joka jää yleensä pysyväksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
283/298 |
17.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

En lukenut kaikkia sivuja, mutta harmi että sinänsä keskustelun arvoinen asia on lässähtänyt inttämiseksi ja nimittelyksi.

Vastauksena kysymykseen, riippuu tilanteesta ja henkilöstä sekä siitä, mihin lääkkeitä syödään. Esim. keskivaikea masennus, sos. tilanteiden pelko tai paniikkihäiriö eivät olisi ongelmia (jos ne olisivat siis lääkityksen/terapian/muun hoidon avulla melko oireettomia) mutta esimerkiksi kaksisuuntaisen kohdalla saattaisin miettiä hiukan enemmän.

Vierailija
284/298 |
17.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju todistaa sen, miten edelleen, nykyäänkin väärinymmärrettyjä mielenterveyden sairaudet ja niitä sairastavat ovat. Se on tosi surullista ja sitä toivoisi, että näistä asioista puhuttaisiin vielä enemmän sillä näköjään sille on tarvetta. Ihmisillä on selkästi edelleen todella voimakkaita ennakkoluuloja, oletuksia sekä pelkoja näitä sairauksia ja ongelmia kohtaan. Ilmeisesti moni edelleen luulee, että elämä mt-ongelmaisen kanssa on yhtä hlvettiä ja pelkkää taistelua. Moni mt-ongelmainen elää kuitenkin ihan tavallista elämää, ne ovat vain sairauksia siinä missä muutkin.

Väitän nykyisten tilastojen varjossa, että jokaisella meistä on lähipiirissämme mt-ongelmainen (tai ehkä useampikin) mutta vastoin yleistä oletusta, se ei aina näy päälle päin. Olen minäkin yllättynyt siitä, että jollakin tuntemallani ihmisellä on ollut esimerkiksi vaikea masennus, koska sitä ei ole hänestä päällepäin huomannut. Se ihminen, joka on silmissäsi ihana, saattaa todellisuudessa kärsiä jostain sellaisesta sairaudesta, jota tässä ketjussa kovaan ääneen tuomitset. Pakko sanoa vielä sekin, että moni mt-ongelmainen on oikeasti monia meitä "tavallista" fiksumpi - he ovat niitä herkkiä, paljon elämässä kokeneita ja nähneitä ihmisiä. Aivan hirveän moni tieteilijä, artisti, näyttelijä ja muusikko kärsii (tai on kärsinyt) mt-ongelmista. Kuinka paljosta mekin olisimme jääneet paitsi ilman heitä? 

Ihanasti kirjoitit. T. Tuntematon "potilas."

Vierailija
285/298 |
18.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.

Vierailija
286/298 |
18.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.

Tyypillinen itsekeskeisen ihmisen kommentti. Mitäs sitten, jos sinulla olisi niitä traumoja? Tai mitä jos saat niitä jossain kohtaa elämääsi, silloin on ok että muut tuomitsevat sinut? Luuletko olevasi immuuni traumoille, vaikeuksille ja mt-ongelmille?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
287/298 |
18.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Riippuu, miten ne lääkkeet vaikuttavat ko. ihmiseen.

Olen erittäin läheltä päässyt (lue: joutunut) seuraamaan paria sellaista masennuslääkkeitä käyttävää tapausta, joiden kanssa oikeasti pelotti olla samassa huoneessa.

Ihan uteliaisuudesta kysyn, että miksi pelotti? Itse tunnen monta masentunutta, koskaan en ole joutunut heidän vuokseen pelkäämään. 

Vierailija
288/298 |
18.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.

Tyypillinen itsekeskeisen ihmisen kommentti. Mitäs sitten, jos sinulla olisi niitä traumoja? Tai mitä jos saat niitä jossain kohtaa elämääsi, silloin on ok että muut tuomitsevat sinut? Luuletko olevasi immuuni traumoille, vaikeuksille ja mt-ongelmille?

Traumat ei tarkoita automaattisesti mt-ongelmia tai lääkitystä!

Moni ihminen selviää hyvin traumoista. Osa ei. Jo geneettisillä tekijöillä on merkitystä, ja mm. älykkyydellä myös.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
289/298 |
19.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.

Tyypillinen itsekeskeisen ihmisen kommentti. Mitäs sitten, jos sinulla olisi niitä traumoja? Tai mitä jos saat niitä jossain kohtaa elämääsi, silloin on ok että muut tuomitsevat sinut? Luuletko olevasi immuuni traumoille, vaikeuksille ja mt-ongelmille?

Traumat ei tarkoita automaattisesti mt-ongelmia tai lääkitystä!

Moni ihminen selviää hyvin traumoista. Osa ei. Jo geneettisillä tekijöillä on merkitystä, ja mm. älykkyydellä myös.

Tarkoitin traumoilla niitä pahoja tapahtumia lapsuudessa, joita esim alkoholisoituneet vanhemmat ovat aiheuttaneet tai hyväksikäyttöä.

Hyvin määrittelit minut itsekeskeiseksi.

Vierailija
290/298 |
19.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri tämän takia puhun avoimesti vakavasta masennuksestani ja lääkityksestä. Ihmisillä on valtavia ennakkoluuloja. Oikeanlainen lääkitys ei tunnu kummemmalta kuin vitamiinien napsiminen. Se vain poistaa oireet. Tunteet ja persoonallisuus ei muutu. Seksiviettikin mulla edelleen on. Mielialakääkitys ei siis mua pelota toisessakaan ihmisessä, mutta myönnettävä on, että diagnoosilla on merkitystä. Esim paranoidi skitsofrenia, joka ei pysy kurissa hoidolla on asia, mikä voisi mut karkottaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
291/298 |
19.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs sitten, kun se rakas puoliso alkaakin suhteen aikana käyttämään lääkkeitä? 

Ei tule syömään lääkkeitä. Tilanne ei koskaan mene siihen pisteeseen. Muut keinot ovat paljon tehokkaampia ja nämä keinot löytyvät mm. elämänhallinnasta.

Googlaapa tälläinen sana, kuin "defenssi". ;)

Vierailija
292/298 |
19.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos vasta tavattaisiin....

...ja tilanne olisi paha, niin en. Kokemusta on ja toisen pahat ongelmat usein upottavat läheisetkin synkkyyteen. Jos kyseessä olisi lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistus, niin ehkä. En lähtisi jatkamaan jos seksi ei onnistuisi kunnolla esim ssri-sivuvaikutusten vuoksi. Seksi kuuluu hyvään suhteeseen ja jos juttu alkaa noin niin ei olisi hyvä merkki.

... jos henkilöllä olisi bipolaarihäiriö niin ei. Tiedän, että bipon kanssa voi olla tasapainossa, mutta tiedän myös ettei moni popsi lääkkeitään ko. sairauteen kun iskee hypomania/mania. Etenkin tyyppi I iso ei.

Jos taas nykyinen kumppani sairastuisi...

Tukisin häntä, mutta jos kaikki hyvä katoaisi vuosiksi, tai jos hän pettäisi tai sekoilisi esim. manian (pettäminen) takia niin lähtisin. Jos seksihalut häviäisivät vuosiksi niin lähtisin.

Olemme vielä nuoria joten haluan seksielämän, joku muu ehkä tekisi toisin mutta minä en. Eri asia jos oltaisiin edes 50+ tai 60.

Ehkä jos mies yrittäisi olla sinnikkäästi lähekkäin ilman alakertaansa, käyttäisi mielikuvitustaan tms. niin voisimme jatkaa. Jos halut olisivat tyystin poissa tai niissä on hullun maaninen vaihtelu tai sävy, niin ei.

Minusta itse lääkitys ei ole stigma tai sairaus vaan se merkitsee miten ihminen käyttäytyy tai mahdollisesti käyttäytyisi suhteessa. Minullakin on olluy rankka elämä, enkä halua jonkun vetävän minua ilosta suruun. Selvisin sieltä pois yksin ja siinä oli vuosien työ.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
293/298 |
22.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.

Tyypillinen itsekeskeisen ihmisen kommentti. Mitäs sitten, jos sinulla olisi niitä traumoja? Tai mitä jos saat niitä jossain kohtaa elämääsi, silloin on ok että muut tuomitsevat sinut? Luuletko olevasi immuuni traumoille, vaikeuksille ja mt-ongelmille?

Traumat ei tarkoita automaattisesti mt-ongelmia tai lääkitystä!

Moni ihminen selviää hyvin traumoista. Osa ei. Jo geneettisillä tekijöillä on merkitystä, ja mm. älykkyydellä myös.

Älykkyydellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Moni hyvin älykäs ihminen kärsii mielenterveyden ongelmista, esimerkkinä moni taiteilija. 

Vierailija
294/298 |
22.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.

Tyypillinen itsekeskeisen ihmisen kommentti. Mitäs sitten, jos sinulla olisi niitä traumoja? Tai mitä jos saat niitä jossain kohtaa elämääsi, silloin on ok että muut tuomitsevat sinut? Luuletko olevasi immuuni traumoille, vaikeuksille ja mt-ongelmille?

Traumat ei tarkoita automaattisesti mt-ongelmia tai lääkitystä!

Moni ihminen selviää hyvin traumoista. Osa ei. Jo geneettisillä tekijöillä on merkitystä, ja mm. älykkyydellä myös.

Älykkyydellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Moni hyvin älykäs ihminen kärsii mielenterveyden ongelmista, esimerkkinä moni taiteilija. 

Et tainnut tajuta. Älykkyys auttaa traumoista selviytymistä. Älykäs selviää ja sopeutuu tyhmää paremmin. Se ei tietenkään poissulje sitä, ettei mm. joillain älykkäillä (taiteilijoilla) olisi ongelmia!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
295/298 |
22.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Negatiiviset vaikutukset mitä mielialalääkkeistä voi seurata, kun seurustelee niitä käyttävän kanssa

seksuaalisen toiminnan ongelmat mikä voi vaikuttaa neg parisuhteeseen

tunteiden leikkautuminen mikä voi vaikuttaa neg parisuhteeseen

lääkkeiden purku voi aiheuttaa vieroitusoireita mikä voi vaikuttaa neg parisuhteeseen

lääkkeet voi olla hankala purkaa

ne voi aiheuttaa raskausaikana jotain ongelmia ja on kyseenalaista käyttää niitä raskausaikana. mitäs sitten jos sattuu vahinkoraskaus?

lääkkeet voi muuttaa ihmisen käytöstä ja tunnemaailmaa jolloin kun puoliso alkaa käyttää niitä, hänen käytöksensä voi muuttua

jollain ihmisillä mielialalääkkeet voi laukaista manian tai maanista käytöstä, jolloin ihminen ei käyttäydy kuten normaalisti käyttäytyisi. Tiedän ihmisiä jotka on mielialalääkkeissä käyttäytyneet jotenkin eri tavalla alettuaan käyttämään niitä ja ei aina positiivisella tavalla erilaisesti, usein hiukan jopa maanisella tavalla, vaikkeivat ole todetusti kaksisuuntaisia.

Vierailija
296/298 |
22.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikäli haluaa lisääntyä, ei kannata seurustella lääkkeitä käyttäneen naisen kanssa. Mielialalääkkeetkin vaikuttavat munasoluihin. Miesten osalta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta geneettinen taipumus masennukseen periytyy. Mikäli ei ole tarkoitus lisääntyä ja harrastaa seksiä, niin silloin yksi lysti. Mielialalääkitys aiheuttaa lähes poikkeuksetta haluttomuutta, joka jää yleensä pysyväksi.

Miehillä vissiin voi vaikuttaa sperman laatuun

Kaloilla havaittiin masennuslääkkeistä vaikutuksia kolme sukupolvea myöhemmin (uudehko tutkimus)

https://www.the-scientist.com/news-opinion/effects-of-antidepressants-s…

Raskausaikana käytetyt masennuslääkkeet voi vaikuttaa vauvan aivotoimintaan

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/aidin_odotusaikana_syomat_masenn…

Myöskin lääkkeiden syönti raskausaikana voi aiheuttaa vauvalle "vieroitusoireita".

Mielialalääkkeet voi aiheuttaa seksuaalista haluttomuutta, joka jatkuu käytön jälkeen, mutta ainakaan mitä nykytiedolla on niin kyse olisi harvoista tapauksista. tiedä sitä sitten jos on nuoresta pitäen niitä käyttänyt pitkään, onko haitat yleisempiä. Kuten moni masennuslääkkeiden harmeista ja pitkäaikaiskäyttöön liittyvistä seikoista, tuokin on vähän tutkittu.

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/uutiset/masennuslaakkeen-seksuaal…

Vierailija
297/298 |
01.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkäisypilleritkin vaikuttavat puolison valintaan, joten olisi ihme, jos mt-lääkkeet eivät olisi ongelmallisia parisuhteessa.

Vierailija
298/298 |
02.05.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan kuusi