Voisitko seurustella mielialalääkkeitä käyttävän ihmisen kanssa?
Vai lähtisitkö karkuun? Näkyykö mielialalääkkeiden käyttö mielestäsi päällepäin, entä onko se asia joka voi vaikuttaa ns. oikeaan persoonaan?
Kommentit (298)
Mikäli haluaa lisääntyä, ei kannata seurustella lääkkeitä käyttäneen naisen kanssa. Mielialalääkkeetkin vaikuttavat munasoluihin. Miesten osalta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta geneettinen taipumus masennukseen periytyy. Mikäli ei ole tarkoitus lisääntyä ja harrastaa seksiä, niin silloin yksi lysti. Mielialalääkitys aiheuttaa lähes poikkeuksetta haluttomuutta, joka jää yleensä pysyväksi.
En lukenut kaikkia sivuja, mutta harmi että sinänsä keskustelun arvoinen asia on lässähtänyt inttämiseksi ja nimittelyksi.
Vastauksena kysymykseen, riippuu tilanteesta ja henkilöstä sekä siitä, mihin lääkkeitä syödään. Esim. keskivaikea masennus, sos. tilanteiden pelko tai paniikkihäiriö eivät olisi ongelmia (jos ne olisivat siis lääkityksen/terapian/muun hoidon avulla melko oireettomia) mutta esimerkiksi kaksisuuntaisen kohdalla saattaisin miettiä hiukan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju todistaa sen, miten edelleen, nykyäänkin väärinymmärrettyjä mielenterveyden sairaudet ja niitä sairastavat ovat. Se on tosi surullista ja sitä toivoisi, että näistä asioista puhuttaisiin vielä enemmän sillä näköjään sille on tarvetta. Ihmisillä on selkästi edelleen todella voimakkaita ennakkoluuloja, oletuksia sekä pelkoja näitä sairauksia ja ongelmia kohtaan. Ilmeisesti moni edelleen luulee, että elämä mt-ongelmaisen kanssa on yhtä hlvettiä ja pelkkää taistelua. Moni mt-ongelmainen elää kuitenkin ihan tavallista elämää, ne ovat vain sairauksia siinä missä muutkin.
Väitän nykyisten tilastojen varjossa, että jokaisella meistä on lähipiirissämme mt-ongelmainen (tai ehkä useampikin) mutta vastoin yleistä oletusta, se ei aina näy päälle päin. Olen minäkin yllättynyt siitä, että jollakin tuntemallani ihmisellä on ollut esimerkiksi vaikea masennus, koska sitä ei ole hänestä päällepäin huomannut. Se ihminen, joka on silmissäsi ihana, saattaa todellisuudessa kärsiä jostain sellaisesta sairaudesta, jota tässä ketjussa kovaan ääneen tuomitset. Pakko sanoa vielä sekin, että moni mt-ongelmainen on oikeasti monia meitä "tavallista" fiksumpi - he ovat niitä herkkiä, paljon elämässä kokeneita ja nähneitä ihmisiä. Aivan hirveän moni tieteilijä, artisti, näyttelijä ja muusikko kärsii (tai on kärsinyt) mt-ongelmista. Kuinka paljosta mekin olisimme jääneet paitsi ilman heitä?
Ihanasti kirjoitit. T. Tuntematon "potilas."
En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.
Tyypillinen itsekeskeisen ihmisen kommentti. Mitäs sitten, jos sinulla olisi niitä traumoja? Tai mitä jos saat niitä jossain kohtaa elämääsi, silloin on ok että muut tuomitsevat sinut? Luuletko olevasi immuuni traumoille, vaikeuksille ja mt-ongelmille?
Vierailija kirjoitti:
Riippuu, miten ne lääkkeet vaikuttavat ko. ihmiseen.
Olen erittäin läheltä päässyt (lue: joutunut) seuraamaan paria sellaista masennuslääkkeitä käyttävää tapausta, joiden kanssa oikeasti pelotti olla samassa huoneessa.
Ihan uteliaisuudesta kysyn, että miksi pelotti? Itse tunnen monta masentunutta, koskaan en ole joutunut heidän vuokseen pelkäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.
Tyypillinen itsekeskeisen ihmisen kommentti. Mitäs sitten, jos sinulla olisi niitä traumoja? Tai mitä jos saat niitä jossain kohtaa elämääsi, silloin on ok että muut tuomitsevat sinut? Luuletko olevasi immuuni traumoille, vaikeuksille ja mt-ongelmille?
Traumat ei tarkoita automaattisesti mt-ongelmia tai lääkitystä!
Moni ihminen selviää hyvin traumoista. Osa ei. Jo geneettisillä tekijöillä on merkitystä, ja mm. älykkyydellä myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.
Tyypillinen itsekeskeisen ihmisen kommentti. Mitäs sitten, jos sinulla olisi niitä traumoja? Tai mitä jos saat niitä jossain kohtaa elämääsi, silloin on ok että muut tuomitsevat sinut? Luuletko olevasi immuuni traumoille, vaikeuksille ja mt-ongelmille?
Traumat ei tarkoita automaattisesti mt-ongelmia tai lääkitystä!
Moni ihminen selviää hyvin traumoista. Osa ei. Jo geneettisillä tekijöillä on merkitystä, ja mm. älykkyydellä myös.
Tarkoitin traumoilla niitä pahoja tapahtumia lapsuudessa, joita esim alkoholisoituneet vanhemmat ovat aiheuttaneet tai hyväksikäyttöä.
Hyvin määrittelit minut itsekeskeiseksi.
Juuri tämän takia puhun avoimesti vakavasta masennuksestani ja lääkityksestä. Ihmisillä on valtavia ennakkoluuloja. Oikeanlainen lääkitys ei tunnu kummemmalta kuin vitamiinien napsiminen. Se vain poistaa oireet. Tunteet ja persoonallisuus ei muutu. Seksiviettikin mulla edelleen on. Mielialakääkitys ei siis mua pelota toisessakaan ihmisessä, mutta myönnettävä on, että diagnoosilla on merkitystä. Esim paranoidi skitsofrenia, joka ei pysy kurissa hoidolla on asia, mikä voisi mut karkottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sitten, kun se rakas puoliso alkaakin suhteen aikana käyttämään lääkkeitä?
Ei tule syömään lääkkeitä. Tilanne ei koskaan mene siihen pisteeseen. Muut keinot ovat paljon tehokkaampia ja nämä keinot löytyvät mm. elämänhallinnasta.
Googlaapa tälläinen sana, kuin "defenssi". ;)
Jos vasta tavattaisiin....
...ja tilanne olisi paha, niin en. Kokemusta on ja toisen pahat ongelmat usein upottavat läheisetkin synkkyyteen. Jos kyseessä olisi lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistus, niin ehkä. En lähtisi jatkamaan jos seksi ei onnistuisi kunnolla esim ssri-sivuvaikutusten vuoksi. Seksi kuuluu hyvään suhteeseen ja jos juttu alkaa noin niin ei olisi hyvä merkki.
... jos henkilöllä olisi bipolaarihäiriö niin ei. Tiedän, että bipon kanssa voi olla tasapainossa, mutta tiedän myös ettei moni popsi lääkkeitään ko. sairauteen kun iskee hypomania/mania. Etenkin tyyppi I iso ei.
Jos taas nykyinen kumppani sairastuisi...
Tukisin häntä, mutta jos kaikki hyvä katoaisi vuosiksi, tai jos hän pettäisi tai sekoilisi esim. manian (pettäminen) takia niin lähtisin. Jos seksihalut häviäisivät vuosiksi niin lähtisin.
Olemme vielä nuoria joten haluan seksielämän, joku muu ehkä tekisi toisin mutta minä en. Eri asia jos oltaisiin edes 50+ tai 60.
Ehkä jos mies yrittäisi olla sinnikkäästi lähekkäin ilman alakertaansa, käyttäisi mielikuvitustaan tms. niin voisimme jatkaa. Jos halut olisivat tyystin poissa tai niissä on hullun maaninen vaihtelu tai sävy, niin ei.
Minusta itse lääkitys ei ole stigma tai sairaus vaan se merkitsee miten ihminen käyttäytyy tai mahdollisesti käyttäytyisi suhteessa. Minullakin on olluy rankka elämä, enkä halua jonkun vetävän minua ilosta suruun. Selvisin sieltä pois yksin ja siinä oli vuosien työ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.
Tyypillinen itsekeskeisen ihmisen kommentti. Mitäs sitten, jos sinulla olisi niitä traumoja? Tai mitä jos saat niitä jossain kohtaa elämääsi, silloin on ok että muut tuomitsevat sinut? Luuletko olevasi immuuni traumoille, vaikeuksille ja mt-ongelmille?
Traumat ei tarkoita automaattisesti mt-ongelmia tai lääkitystä!
Moni ihminen selviää hyvin traumoista. Osa ei. Jo geneettisillä tekijöillä on merkitystä, ja mm. älykkyydellä myös.
Älykkyydellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Moni hyvin älykäs ihminen kärsii mielenterveyden ongelmista, esimerkkinä moni taiteilija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi niitä toisen ihmisen traumoja, kun itselläni sellaisia ei ole.
Tyypillinen itsekeskeisen ihmisen kommentti. Mitäs sitten, jos sinulla olisi niitä traumoja? Tai mitä jos saat niitä jossain kohtaa elämääsi, silloin on ok että muut tuomitsevat sinut? Luuletko olevasi immuuni traumoille, vaikeuksille ja mt-ongelmille?
Traumat ei tarkoita automaattisesti mt-ongelmia tai lääkitystä!
Moni ihminen selviää hyvin traumoista. Osa ei. Jo geneettisillä tekijöillä on merkitystä, ja mm. älykkyydellä myös.
Älykkyydellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Moni hyvin älykäs ihminen kärsii mielenterveyden ongelmista, esimerkkinä moni taiteilija.
Et tainnut tajuta. Älykkyys auttaa traumoista selviytymistä. Älykäs selviää ja sopeutuu tyhmää paremmin. Se ei tietenkään poissulje sitä, ettei mm. joillain älykkäillä (taiteilijoilla) olisi ongelmia!
Negatiiviset vaikutukset mitä mielialalääkkeistä voi seurata, kun seurustelee niitä käyttävän kanssa
seksuaalisen toiminnan ongelmat mikä voi vaikuttaa neg parisuhteeseen
tunteiden leikkautuminen mikä voi vaikuttaa neg parisuhteeseen
lääkkeiden purku voi aiheuttaa vieroitusoireita mikä voi vaikuttaa neg parisuhteeseen
lääkkeet voi olla hankala purkaa
ne voi aiheuttaa raskausaikana jotain ongelmia ja on kyseenalaista käyttää niitä raskausaikana. mitäs sitten jos sattuu vahinkoraskaus?
lääkkeet voi muuttaa ihmisen käytöstä ja tunnemaailmaa jolloin kun puoliso alkaa käyttää niitä, hänen käytöksensä voi muuttua
jollain ihmisillä mielialalääkkeet voi laukaista manian tai maanista käytöstä, jolloin ihminen ei käyttäydy kuten normaalisti käyttäytyisi. Tiedän ihmisiä jotka on mielialalääkkeissä käyttäytyneet jotenkin eri tavalla alettuaan käyttämään niitä ja ei aina positiivisella tavalla erilaisesti, usein hiukan jopa maanisella tavalla, vaikkeivat ole todetusti kaksisuuntaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli haluaa lisääntyä, ei kannata seurustella lääkkeitä käyttäneen naisen kanssa. Mielialalääkkeetkin vaikuttavat munasoluihin. Miesten osalta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta geneettinen taipumus masennukseen periytyy. Mikäli ei ole tarkoitus lisääntyä ja harrastaa seksiä, niin silloin yksi lysti. Mielialalääkitys aiheuttaa lähes poikkeuksetta haluttomuutta, joka jää yleensä pysyväksi.
Miehillä vissiin voi vaikuttaa sperman laatuun
Kaloilla havaittiin masennuslääkkeistä vaikutuksia kolme sukupolvea myöhemmin (uudehko tutkimus)
https://www.the-scientist.com/news-opinion/effects-of-antidepressants-s…
Raskausaikana käytetyt masennuslääkkeet voi vaikuttaa vauvan aivotoimintaan
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/aidin_odotusaikana_syomat_masenn…
Myöskin lääkkeiden syönti raskausaikana voi aiheuttaa vauvalle "vieroitusoireita".
Mielialalääkkeet voi aiheuttaa seksuaalista haluttomuutta, joka jatkuu käytön jälkeen, mutta ainakaan mitä nykytiedolla on niin kyse olisi harvoista tapauksista. tiedä sitä sitten jos on nuoresta pitäen niitä käyttänyt pitkään, onko haitat yleisempiä. Kuten moni masennuslääkkeiden harmeista ja pitkäaikaiskäyttöön liittyvistä seikoista, tuokin on vähän tutkittu.
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/uutiset/masennuslaakkeen-seksuaal…
Ehkäisypilleritkin vaikuttavat puolison valintaan, joten olisi ihme, jos mt-lääkkeet eivät olisi ongelmallisia parisuhteessa.
HEHE NIINPÄ, mammat popsii placeboa nam nam ja sitten kummasti se harmitus kaikkoaa ;) Sama vaikutus tulisi liikunnalla yms niskasta kiinni ottamisella mutta ei. Tehottomia nappeja pitää popsia kun vain ne auttaa..