Koska en saanut apua, jota tarvitsin, minusta tuli ilkeä
Mutta se ei johtunut pahuudesta, ei lainkaan, vaan siitä, että se oli tapani pitää puoliani. Äitini vain rankaisi ja kuritti minua, jos halusin pitää puoliani, ei auttanut onnistumaan, eikä auttanut etenemään, eikä menestymään, vaikka väitti, että halusi sitä minulle, siksi minusta tuli ilkeä siis sellaisia kohtaan, jotka eivät auta, vaikka voisivat, tai eivät ole hiljaa, vaikka heillä ei ole mitään oikeutta tai asiaa puuttua toisten asioihin. Siitäs saitte, palstallakin, te jotkut. Se ei ole pahuutta, vaan te olette pahoja, ette auta lähimmäistänne tai ette ole hiljaa, jos tämä tarttisi apua, ettekä osaa sitä antaa.
Äitini kuvitteli, että olen paha, kun ryhdyin ilkeäksi, vaikka ei se sitä ollut. Hän ei vain auttanut minua menestymään, vaikka väitti niin, niin mä annoin hänelle mitä sellainen ihminen ansaitsee. Eli pahaa. Ja mä olen silti jumalankin mielestä ihan viaton lapsi.
Kommentit (864)
Alkaa jo melkein säälittää tämä kyseinen äiti, jota syytetään ihan kaikesta. Pahuus taitaa olla ihan syntymässä.
Palstalla mun kimppuuni hyökänneiltä puuttuu nimenomaan reiluus. Ei ymmärretä kenenkään muun vaikeuksia, kuin omiaan. Tällaisten ihmisten puolella äitini on aina ollut, eikä hän itsekään ole osannut olla reilu ihminen, siksi hän ansaitsee pahaa. Epäreiluutta siis. Hän ansaitsee sitä, mitä itsekin muille antaa. Epäreiluutta siis.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Alkaa jo melkein säälittää tämä kyseinen äiti, jota syytetään ihan kaikesta. Pahuus taitaa olla ihan syntymässä.
Hän oli epäreilu ihminen, ja niin olet sinäkin. Se, että elämä kohtele sinua epäreilusti kuuluu sulle, ei mulle. Koska olet itsekin koko ajan epäreilu toisia kohtaan. Se oikein paistaa sinusta läpi. Reilu ihminen olisi hyvin myötätuntoinen ollut minua kohtaan alusta asti.
Ap
Mä oon ollut aina hyvin reilu mun äitiä kohtaan, hän oli epäreilu ja väärin, siksi nyt on aika elämän alkaa kohdella häntä epäreilusti, ja mä aion auttaa elämää siinä.
Ap
Pahin painajainen tyttären roolissa.
Mä en lepää, ennen kuin se akka on saanut epäreiluutta koko sen määrän edestä, millä antoi sitä MINULLE, vaikka mä olen AINA ollut hyvin reilu häntä kohtaan. Mua ei vain yksinkertaisesti kohdella näin. Elämä tietää sen myös, on reilu mua kohtaan ja epäreilu sellaisia ilkeitä palstalaisia ja äitiäni kohtaan, jotka ovat olleet HYVIN epäreiluja minua kohtaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pahin painajainen tyttären roolissa.
Mä olin hyvin reilu tytär kuule. Jos siinä mojaa, on ihan oma moka.
Ap
Elämä itsessään on ollut minua kohtaan aina hyvin reilu, tietenkin, koska olen itsekin reilu ihminen. Läheisistä ei sitten vain ole voinut oikein sanoa samaa.
Ap
Mä olen terve, fiksu, mulla on hyvät geenit, varallisuutta. Elämä on ollut reilu mua kohtaan. Läheiseni eivät. Äiti ja isä varsinkaan siis eivät. Isä oli tosin miljoona kertaa äitiä reilumpi, silti. Onneksi.
Ap
Se miten äitisi on opettanut omia kasvatustapoja sinulle, on hänen omaansa, nyt kun olet muuttanut äitisi luota aikuisena varmaan pois, mikään ei ole estänyt sinua tekemästä sitä mitä todella haluat tehdä. Äitisi todella varmaan halusi että menestyt ja että saat jonkunlaisen koulutuksen ja turvan tulevaan, koska taiteiden lajeissa ei ole koskaan varmaa tienaako ja elättäjä sillä itsensä, ja tulevan mahd perheen, koska rahaa tässä maailmassa tarvitaan. Äitisi päätöksillä ei pitäisi olla tekemistä. Jos olet valittanut väärän tien elämässä, mitä nyt kadut kun et herkkänä kilttinä ja omaa mieltä omaavana uskaltanut lähteä kokemaan äitistäsi huolimatta ei ole mikään este ettet voisi alkaa sitä tekemään. Jos haluat aloittaa luovaa työtä aloita ensin harrasteena ja siitä ajan kanssa ehkä ammatti tasolle. Jos sinua ei kiinnosta työ mitä teet ja elämä, lopeta ne, luovu kaikesta ja ole rohkea, aloita uusi elämä. Niin minkäkin tein. Itse en ole koskaan ollut koulu ihmisiä, vaan enemmänkin erittäin luova olen. Kokeilujen kautta, lukemattomien koulujen keskeytyksien jälkeen olen löytänyt itseni nyt aikuisena säveltämästä musiikkia, mikä alkoi harrastuksena. En ole koskaan kuunnellut muita, ja teen just juuri mitä teen, rahaa siitä en vielä saa, mutta jos tarpeeksi intohimoa mitä sydämessään haluaa tehdä, voi se tulevaisuudessa poikia pientä rahan tuloa. Tee sitä mikä tuntuu hyvältä, ja mitä rakastat. Unohda syyllisyys ja äitisi ja ala elämään. Tai äitisi haudassa huomaat ja pääset irti kaikesta, että olisi pitänyt jo tehdä aiemmin. Jos et pääse negatiivisista tuntemuksista ja mielestäsi, opettele ja opiskele, harjoitus tekee mestarin. Toivon että voisit olla sinut itsesi kanssa ja tehdä mitä haluat välittämättä muista! Se palkitsee jossain vaiheessa elämää. Jos sinulle on este luopua kaikesta ja työstäsi et oikeasti halua sitä tai tiedä mitä haluat, ja kokeilemalla se selviää. Tämä maa on hyvä siinä mielessä, että ketään ei jää ilman rahaa, lopeta työsi elä hetki tuilla, ja luo sitä mitä haluat. Varmasti tiukkaa tekee, mutta luovalla työllä luovuus palkitsee eikä raha. Älä kuitenkaan taiteen avulla haali sitä menestystä ja kunniaa, Mihi ego yleensä pyrkii.
Vierailija kirjoitti:
Pahin painajainen tyttären roolissa.
Epäreiluille ihmisille reilujen kuuluukin olla uhka. Jos se niin kuin oikein menee.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Se miten äitisi on opettanut omia kasvatustapoja sinulle, on hänen omaansa, nyt kun olet muuttanut äitisi luota aikuisena varmaan pois, mikään ei ole estänyt sinua tekemästä sitä mitä todella haluat tehdä. Äitisi todella varmaan halusi että menestyt ja että saat jonkunlaisen koulutuksen ja turvan tulevaan, koska taiteiden lajeissa ei ole koskaan varmaa tienaako ja elättäjä sillä itsensä, ja tulevan mahd perheen, koska rahaa tässä maailmassa tarvitaan. Äitisi päätöksillä ei pitäisi olla tekemistä. Jos olet valittanut väärän tien elämässä, mitä nyt kadut kun et herkkänä kilttinä ja omaa mieltä omaavana uskaltanut lähteä kokemaan äitistäsi huolimatta ei ole mikään este ettet voisi alkaa sitä tekemään. Jos haluat aloittaa luovaa työtä aloita ensin harrasteena ja siitä ajan kanssa ehkä ammatti tasolle. Jos sinua ei kiinnosta työ mitä teet ja elämä, lopeta ne, luovu kaikesta ja ole rohkea, aloita uusi elämä. Niin minkäkin tein. Itse en ole koskaan ollut koulu ihmisiä, vaan enemmänkin erittäin luova olen. Kokeilujen kautta, lukemattomien koulujen keskeytyksien jälkeen olen löytänyt itseni nyt aikuisena säveltämästä musiikkia, mikä alkoi harrastuksena. En ole koskaan kuunnellut muita, ja teen just juuri mitä teen, rahaa siitä en vielä saa, mutta jos tarpeeksi intohimoa mitä sydämessään haluaa tehdä, voi se tulevaisuudessa poikia pientä rahan tuloa. Tee sitä mikä tuntuu hyvältä, ja mitä rakastat. Unohda syyllisyys ja äitisi ja ala elämään. Tai äitisi haudassa huomaat ja pääset irti kaikesta, että olisi pitänyt jo tehdä aiemmin. Jos et pääse negatiivisista tuntemuksista ja mielestäsi, opettele ja opiskele, harjoitus tekee mestarin. Toivon että voisit olla sinut itsesi kanssa ja tehdä mitä haluat välittämättä muista! Se palkitsee jossain vaiheessa elämää. Jos sinulle on este luopua kaikesta ja työstäsi et oikeasti halua sitä tai tiedä mitä haluat, ja kokeilemalla se selviää. Tämä maa on hyvä siinä mielessä, että ketään ei jää ilman rahaa, lopeta työsi elä hetki tuilla, ja luo sitä mitä haluat. Varmasti tiukkaa tekee, mutta luovalla työllä luovuus palkitsee eikä raha. Älä kuitenkaan taiteen avulla haali sitä menestystä ja kunniaa, Mihi ego yleensä pyrkii.
Äitini on kohdellut minua epäreilusti, ja vielä syyttänyt mua siitä. Sellaisesta tulee kuule rangaistus. Mä olin täysin reilu tytär, miksei kohdellut sen veroisesti minua. Siitä mä raivostuin aivan täysin, kun mietin, että reiluna en edes tajunnut, että se sahaa mua linssiin ja satuttaa ilman, että se johtuu minusta. (Kuten hän väitti)
Ap
Ja reiluutta EI OLE SE, että epäreilusti reilua kohdellut ei saa vastata teoistaan. Reiluuteen kuuluu se, että seuraavksi se epäreilu saa kärsiä valinnoistaan.
Ap
Siksi en tule ikinä hyväksymään epäreilujen ihmisten tpaa vain unohtaa. Totta kai kun itsekin on vino ja kiero konna kuin korkkiruuvi, pystyy unohtamaan. Reilu ihminen ei ole reilu silkkaa hyvyttään, vaan koska kokee sen oikeaksi. Siksi väärinteoista saa kärsiä. Se on nimittäin reilua.
Ap
On just tosi paha olo siksi, että mä olin niin reilu, vilpitön, kiva pieni lapsi, ja mitä äitini tekikään? Oli epäreilu, niin se vain kos te taan, ei ole muita vaihtoehtoja. Hyvä ettei tuhoutunut omakin reiluus siinä sen hirviön käsissä. Sitä ei välttämättä jaksa jatkaa reiluna, kun ympäristö pelaa epäreiluilla korteilla IHAN kokoajan ja se on se, jolta SUN pitäis saada apua.
Ap
Mutta onneksi elämä tai ainakin isäni suku on kohdellut äitiäni myös aika epäreilusti. Äidin omaa lkeyttä siis. Mummini antoi äitini MUN TAKIA käyttää aika paljon rahallisia etuja elämäänsä, jotta ois helpompaa, mutta kuitenki ne lopulta häneltä vietiin ja oli se varmaan katkeraa, kun osin viejänä olikin isäni uusi vaimo, haha. Kesämökillä oleskelemisoikeuden vei käytännössä. Vaikka mökki oli mun ja isoäiti oli sen hankkinut. Haha. Muutakin epäreilua on akka saanut karman mukana paskaiseen elämäänsä.
Ap
Sitten se epäreilu kpää vielä MOITTI minua joskus, kun en ole myötätuntoinen hänen kohtaamiaan epäreiluja (siten niitä ei nimitetty, vaan vääryys tms.) asioita kohtaan, tai häntä kohtaan siis. Niin, mitä biatch?! Oisko EHKÄ syynä SE, biatch, että säkin olit epäreilu minua kohtaan jatkuvasti? Ja miksiköhän olisin kiinnostunut suremaan sun ilkeyttäsi? En ollut, enkä tule koskaan olemaankaan. Haluan tiputtaa sut jyrkänteeltä, jossa roikut sen vitsas varassa. Eli tuoda LISÄÄ pahaa ja epäreilua sun elämääs. Mietit siinä sitten, millainen kasvattaja olitkaan. Koska mä oon reilu.
Ap
Kauriit on btw tämmöisiä epäreiluja kusipäitä. Tunnen muutamiakin.
Ap
Nyt se jo keskustelee itsensä kanssa....
Että voi olla kasvattaja typerys, oma lapsi on masnetuneen oloinen, eikä saa mitään aikaan, niin kuvittelee, että se paranee sillä, että lapsi menee töihin ja opiskeleman! Itse en saanut mitään aikaiseksi, en halunnut tehdä yhtään mitään, koska olin niin pahoinvoiva, ja oli niin hirvittävän paha olla. Nyt tiedän isolta osalta, miksi. Siksi, että äiti oli vienyt minulta aseet. Hän oli vienyt minulta oikeuteni elämässä puolustaa itseäni, pyrkiä minnekään kyynärpäätaktiikalla ja pitää puoliani. Minun tekeminäni ne asiat olivat aina röyhkeää ja pahaa, kaikkien muiden tekeminä vain elämää ja jopa hyvä asia, kun mä se varmasti syyllinen olin.
Äiti ei halunnut mua terapiaan, jossa ois annettu mullekin oikeus sanoa ihmisille, jotka vinkuu ja syyttelee minua, että ei kiinnosta, ole hiljaa. Ettei kukaan syy,llistämällä manipuloi minua, jos oikea tarkoitus on vain hyödyttää syyllistäjää itseään, ei olla reilu.
Ap