Koska en saanut apua, jota tarvitsin, minusta tuli ilkeä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitä mun äitini ei oikeinntajunnut. Että mä kukoistan hyvin ja oikein kohdeltuna. Ja kun saan valita tehdä mitä haluan, valita itse parhaan vaihtoehdon. Eipä tajunnut.

Ap

Etkö sä pöljä tajua! Sinua on koeteltu.

Sinccis

Se koettelu nimenomaan tuhosi elämäni. Se oli pelkkää tuhoamiskoetta.

Ap

No mikä tuhoutu?

Sinccis

Lapsenusko hyvään ja itsen hyvyyten ja kaikkea. Se on arvo, jonka edestä on vaivn arvoista taistella.

Ap

No sitten sun täytyy uskoa siihen.

Sinccis

Ja miten? Se tuhottiin.

Ap

Mitään ei ole tuhottu.

Sinccis

No miten niitä käytetään omaksi edukseni? No?

Ap

Jospa koittaisit vaikka ensin parantua.

Sinccis

Mistä, kun ei mitään ole sanojesi mukaan tuhottu?

Ap

En minä ole kisaamassa täällä mistään. En minä saa tästä mitään. Muistatkos.

Sinccis

Et saakaan varmasti, mutta miten se olisi kisa, että puhut ymmärrettävästi ja loogisesti?

Ap

No sitten:

Sinä olet vastuussa tekemisistäsi, ei äitisi.

Sinccis

Äiti on vastuussa teoistaan mun elämän tuhoksi.

Ap

Huomaatko, ei tämä auta mitään.

Sinccis

Kun et hyväksy tosiasioita. Siksi niitä voi vain yrittää kertoa sinulle toisella lailla.

Itsehän et hyväksy tosiasiaa, vaan jankutat. Äiti on vastuussa teoista, joilla tuhosi elämääni. Mikä tässä on epäselvää?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiijätsä, Sä tarttisit oikein kunnolla kärsimystä.

Sinccis

Niinhän te köyhät kuvittelette. Se kääntää mielen kätevästi pois menetyksistä?

Ap

Ehken asettaa ne oikeanlaiseen perspektiiviin, ja voisit oppiakin jotain.

Sinccis

MUN elämäni PERSPEKTIIVI EI OLE tuolla tasolla. Se on paljon ylempänä.

Ap

Mä alan kukoistaa HYVISSÄ oloissa, kukoista sä siellä, mihin kuulutkon, eli ulkohuussin reijän alla.

Ap

Et pääse äitiäsi pakoon. Kultaisessa linnassasi ne ovat vain kalterit.

Sinccis

Thäsä ^

Ap

No sitähän tässä kaikki yrittävät sanoa. Et voi vain seistä äitisi, kaltereiden takana ja sanoa, ettet mahda mitään. Sinun täytyy murtautua kaltereiden läpi.

Sinccis

No, itse sanoit täysin päinvastaista. "Et pääse äitiäsi pakoon. Kultaisessa linnassasi ne ovat vain kalterit."

Ap

No sehän on juuri itsestäsi kiinni.

Sinccis

On kaksi vaihtoehtoa

1. Kärsiä

2. Oppia

Ja millälailla sanomasi lause osoittaa, että on itsestäni kiinni? "Et pääse äitiäsi pakoon"?

Ap

Et pääse pakoon ennenkuin opit.

Sinccis

En ole menossa mihinkään pakoon, tajuatko? Alan kukoistaa hyvissä oloissa, tajuatko vtun vanupelle?

Ap

Olet kultaisten kaltereiden takana ja haluat pitää kiinni kaltereistasi. Puristat vain lujempaa. Etkä halua ulos.

Sinccis

Mikä on se kultainen kalteri?

Ap

Ne ovat äitisi sanat, mielipiteet, kaiken mikä sinua kontrolloi.

Sinccis

Ja se, että jokin niistä kontrolloi minussa yhtään mitään, on ÄIDIN VIKA.

Ap

Ei vaan oma vikasi. Sinä roikut kiinni kaltereissasi.

Sinccis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitä mun äitini ei oikeinntajunnut. Että mä kukoistan hyvin ja oikein kohdeltuna. Ja kun saan valita tehdä mitä haluan, valita itse parhaan vaihtoehdon. Eipä tajunnut.

Ap

Etkö sä pöljä tajua! Sinua on koeteltu.

Sinccis

Se koettelu nimenomaan tuhosi elämäni. Se oli pelkkää tuhoamiskoetta.

Ap

No mikä tuhoutu?

Sinccis

Lapsenusko hyvään ja itsen hyvyyten ja kaikkea. Se on arvo, jonka edestä on vaivn arvoista taistella.

Ap

No sitten sun täytyy uskoa siihen.

Sinccis

Ja miten? Se tuhottiin.

Ap

Mitään ei ole tuhottu.

Sinccis

No miten niitä käytetään omaksi edukseni? No?

Ap

Jospa koittaisit vaikka ensin parantua.

Sinccis

Mistä, kun ei mitään ole sanojesi mukaan tuhottu?

Ap

En minä ole kisaamassa täällä mistään. En minä saa tästä mitään. Muistatkos.

Sinccis

Et saakaan varmasti, mutta miten se olisi kisa, että puhut ymmärrettävästi ja loogisesti?

Ap

No sitten:

Sinä olet vastuussa tekemisistäsi, ei äitisi.

Sinccis

Äiti on vastuussa teoistaan mun elämän tuhoksi.

Ap

Huomaatko, ei tämä auta mitään.

Sinccis

Kun et hyväksy tosiasioita. Siksi niitä voi vain yrittää kertoa sinulle toisella lailla.

Toi mun syytä ja vastuulla -jankutus on TÄYSIN turhaa ja tyhmää, kun en mitenkään vastaa siitä, mitä äitini teki tuhotessaan elämäni.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiijätsä, Sä tarttisit oikein kunnolla kärsimystä.

Sinccis

Niinhän te köyhät kuvittelette. Se kääntää mielen kätevästi pois menetyksistä?

Ap

Ehken asettaa ne oikeanlaiseen perspektiiviin, ja voisit oppiakin jotain.

Sinccis

MUN elämäni PERSPEKTIIVI EI OLE tuolla tasolla. Se on paljon ylempänä.

Ap

Mä alan kukoistaa HYVISSÄ oloissa, kukoista sä siellä, mihin kuulutkon, eli ulkohuussin reijän alla.

Ap

Et pääse äitiäsi pakoon. Kultaisessa linnassasi ne ovat vain kalterit.

Sinccis

Thäsä ^

Ap

No sitähän tässä kaikki yrittävät sanoa. Et voi vain seistä äitisi, kaltereiden takana ja sanoa, ettet mahda mitään. Sinun täytyy murtautua kaltereiden läpi.

Sinccis

No, itse sanoit täysin päinvastaista. "Et pääse äitiäsi pakoon. Kultaisessa linnassasi ne ovat vain kalterit."

Ap

No sehän on juuri itsestäsi kiinni.

Sinccis

On kaksi vaihtoehtoa

1. Kärsiä

2. Oppia

Ja millälailla sanomasi lause osoittaa, että on itsestäni kiinni? "Et pääse äitiäsi pakoon"?

Ap

Et pääse pakoon ennenkuin opit.

Sinccis

En ole menossa mihinkään pakoon, tajuatko? Alan kukoistaa hyvissä oloissa, tajuatko vtun vanupelle?

Ap

Olet kultaisten kaltereiden takana ja haluat pitää kiinni kaltereistasi. Puristat vain lujempaa. Etkä halua ulos.

Sinccis

Mikä on se kultainen kalteri?

Ap

Ne ovat äitisi sanat, mielipiteet, kaiken mikä sinua kontrolloi.

Sinccis

Ja se, että jokin niistä kontrolloi minussa yhtään mitään, on ÄIDIN VIKA.

Ap

Ei vaan oma vikasi. Sinä roikut kiinni kaltereissasi.

Sinccis

Ei se ole minun vikani. Ne pikemminkin takertuivat minuun, etkö sä nyt tajua. Ei mulla ollut MITÄÄN syytä pitää niistä kiinni. Tai nimeäpä yksi.

Ap

.

Mun äiti ei halunnut, että mun olot ovat hyvät mulle. Ja perusteli kantaansa sillä, että haluamani oloissa en koskaan tulisi onnellikseksi. Hän tietää. Se oli valhe, jolla halveksi persoonaani.

Ap

Ja halveksi myös sukua, johon oli itse valinnut minut liittää.

Ap

Koska ei nähnyt voimaa, jonka sieltä sain. Kadehti vain ja halusi kieltää sen minulta käyttäen perusteluina asioita, joilla sai peloteltua minut.

Ap

Hallitsi ja kasvatti nimenomaan pelolla. Pelotteli, miten minun elämäni tuhoutuu ja pilaantuu, ellen te kuten hänestä pitää, eli kuten itse halusin. Siksi hän on vastuussa KAIKESTA pahasta olosta mulla jne. KAIKESTA. Koskaan ei halunnut, että mulla ois hyvä olla.

Ap

Eli = ei

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli olet kaikille muille ilkeä sen varjolla että joku joskus jossain oli sinulle?

Sitä kutsutaan ihan vaan kusipäisyydeksi, turha syyttää muita.

Etkö tiennyt, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Äiti ei auttanut minua ja väitti, etttä muutkaan eivät halua auttaa minua (tulemaan siis paremmaksi ihmiseksi, ymmärtämään toisia ja ennen kaikkea itseäni paremmin jne eli antaa menestyksen reseptiä) niin totta kai olin ilkeä. Mä toivon apua ja tukea, ja jos ei ole sitä antaa, ei se oikeuta mua haukkumaan. Haukkuja siinä k*sipäinen on, jos nyt joku. En minä, jos olen takaisin ilkeä sitten.

Ap

Ja nyt sinä olet ilkeä, katkeroitunut, menestymätön ja yksin. Termejäsi käyttäen hyödyttikö?

Äitini väitti, että hän kasvattaa minut menestymään.

Ap

Ja siis en voi sanoa, että tämä olisi sitä. Äitini mielestä varmaan on: mulla on koulutus työ ja kaksi lasta.

Ap

Olet aikuinen nainen. Mitä väliä sillä enää on, mitä itisi sanoi vuosikymmeniä sitten.?

Äitihullu on tullut vielä hullummaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olit lapsena viaton, enää et ole. Olet itse valinnut olla ilkeä, syyttää siitä äitiäsi ja hautoa kostoa. Se on silkkaa pahuutta.

Olin lapsena viaton, ja missä vaiheessa sain oman elämäni takaisin? En missään vaiheessa. Kun lapsi aivopestään, niin lapsi on aikuisenakin viaton. Kunnes aivopesun aikaansaamat lukot ja istutetut mallit murretaan.

Ap

Miten ne murretaan?

Pysytäänpä kaikki rauhallisina EIKÄ NIMITELLÄ. Jos joku ei halua lukea aapeen kirjoituksia, voi sulkea ketjun.

Miten te viitsitte jankata ap:n kanssa?

Oikeasti hän on noin 70-vuotias, jaksaa ja jaksaa jankata...

Oikeasti sillä on asiat hyvin...no, ehkä aika tulee vähän pitkäksi eläkepäivinään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli olet kaikille muille ilkeä sen varjolla että joku joskus jossain oli sinulle?

Sitä kutsutaan ihan vaan kusipäisyydeksi, turha syyttää muita.

Etkö tiennyt, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Äiti ei auttanut minua ja väitti, etttä muutkaan eivät halua auttaa minua (tulemaan siis paremmaksi ihmiseksi, ymmärtämään toisia ja ennen kaikkea itseäni paremmin jne eli antaa menestyksen reseptiä) niin totta kai olin ilkeä. Mä toivon apua ja tukea, ja jos ei ole sitä antaa, ei se oikeuta mua haukkumaan. Haukkuja siinä k*sipäinen on, jos nyt joku. En minä, jos olen takaisin ilkeä sitten.

Ap

Ja nyt sinä olet ilkeä, katkeroitunut, menestymätön ja yksin. Termejäsi käyttäen hyödyttikö?

Äitini väitti, että hän kasvattaa minut menestymään.

Ap

Ja siis en voi sanoa, että tämä olisi sitä. Äitini mielestä varmaan on: mulla on koulutus työ ja kaksi lasta.

Ap

Olet aikuinen nainen. Mitä väliä sillä enää on, mitä itisi sanoi vuosikymmeniä sitten.?

Ja nyt toivoin kommnetointia tähän vastaukseeni, en mihinkään keskustelijan omiin omassa päässäsi mun asioista liikkuviin ajatuksiin. Vaan kommentoit tätä vastausta, jos ei ole siihen kommenttia, ole hiljaa.

Se on vaan siinä, että äitini luomalla elämällä minulla on koko ajan hänen aiheuttaminaan syyllisyys ja huono omatunto asioista, joita en ole tehnyt, mutta joita olen elämääni haalinut sen hänen viitoittamansa elämän perässä mennessäni. Hän ei koskaan auttanut valitsemaan tapoja elää, joissa näitä ei olisi, koska oli niin tyhmä, ettei tajunnut, että neuvoo mua elämään väärin, tavoilla, jotka eivät tule sopimaan minulle, eivät anna mulle onnellisuutta vaan syyllisyyttä, pahaa mieltä ja huonoa omatuntoa, koska ei kuunneellut minua, eikä sitä, mitä mä halusin. Mutta kuitenkaan omalla tavallanikaan en saanut tehdä, koska kuten jo sanoin, hän pelotteli, että sellaisilla ratkaisuilla, joista itse olisin pitänyt en ainakaan tulisi onnelliseksi. Vaikka ei hän sitä mitenkään voinut tietää. Mutta minä pelkäsin, että hän on oikeassa, ja en uskaltanut tehdä sitten omia ratkaisuitani, koska niitä ei vain jätetty tukematta, vaan niistä ennustettiin mulle kaikkea pahaa.

Ja asenne oli se,moinen, että hän ei sitten tule tukemaan ja olemaan tukenani, jos epäonnistuisin tai tuntisin ratkaisuistani surua ja vaikeaa. Mikä olisi elämässä kuitenkin aika normaalia.

Eli hän itsekkäästi ajoi omia tarkoitusperiään, koska kuvitteli, että siten ei joudu tukemaan minua, kun mulla menee niin hyvin, kun teen kuten hän sanoo. Siksi valitin hänelle kaiksista asioista, joissa en tullut hänen neuvoillaan onnelliseksi, koska hän nimen omaan ajatteli vain itseään ja sitä, jaksaako hän, jos mä teen oman pääni mukaan.

Nyt hän ei ainakaan itse päässyt helpolla, kun pilasi elämäni, koska teen joka ikisen vastoinkäymisen ja pahan olon tunteen hirveän numeron, että mitä sä olet oikein tällaista mennyt mulle neuvomaan, ei siitä tullut hyvä olo! No, mitä?

Hän ei mm. pyrkinyt etsimään mulle apua lukion jälkeen, kun olin jo masentunut, van vaati, että mun pitää mennä koulutukseen, ja meninkin, ennen omaa terapiaani. Siinä meni kyseiset vuodet täysin hukkaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olit lapsena viaton, enää et ole. Olet itse valinnut olla ilkeä, syyttää siitä äitiäsi ja hautoa kostoa. Se on silkkaa pahuutta.

Olin lapsena viaton, ja missä vaiheessa sain oman elämäni takaisin? En missään vaiheessa. Kun lapsi aivopestään, niin lapsi on aikuisenakin viaton. Kunnes aivopesun aikaansaamat lukot ja istutetut mallit murretaan.

Ap

Miten ne murretaan?

Koen, että hyväksynnällä. Sitä olen hakemassa terapiasta. Ja siis narsistin uhria ymmärtävästä terapiasta sitä saa. Kognitiivisesta ei mielestäni saanut, tarpeeksi ymmärtävää ja varsinakaan hyväksyvää kohtelua. Siis kyllä kognitiivinenkin terppa oli hyväksyvä, mutta hänen taitonsa eivät riittäneet ensin kaivamaan ns. pahaa puolta esille turvallisissa oloissa ja en jälkeen antaa sille oikeutus. Kosska mulla oli oikeus olla paha, siksi, että kyseessä olikin itseni puolustaminen. On toki kysyttävä, kannattaako puhuakaan pahuudesta, mutta äitini on puhunut, ja muu maailma myös. Tyhmyyttään ja itsekeskeisyyttään ja ymmärtämättömyyttään.

Ap

Ja siis kun pahalle puolelle annetaan oikeutus se vähitellen menettää vahvuutensa tai voimansa, tai oikeammin tehtävänsä. Ei ole enää syytä puolustaa pahuutta, koska se vain kääntyykin oikeukdeksi puolustaa sitä, mitä MÄ haluan. Sehän on monille ihmisille uhka, totta kai.

Ap

Ihmiset tykkäisivät, että se, joka ei osaa pitää puoliaan olisi sellainen ikuisesti, eikä nousisi uhkaamaan heidän asemiaan, saavutettuja etujaan, harhakäsityksiään jopa jne. Siksi hepä eivät katsokaan hyvällä sitä, että väärinkohdeltu saakin voimia pitää omaa toimintaansa itsepuolustuksena ja alkaa ottaa heiltä tilaa.

Ap

Hyväksynnästä, jota saan terapiasta saan voimia nostaa käsittelyyn kaikkia niitä murrettavia asioita. Asioita, joissa äitini vahingollinen minulle antama uskomus on murrettava. Esim. äitini on sanonut minusta, että käyttäydyin pahoin ja muuta pahaa. Hyväksynnän seurauksena, sen tuella ja sen avulla se nousi nyt ylös tai näkyviin tämä kamala ajatus minusta, jolloin pystyin näkemään sen aikuisen minäni tiedoilla, että kissan viikset se lapsi (minä) paha oli, se piti puoliaan! Mikä on siis positiivinen asia, jotain, mitä äiti ei koskaan nähnyt minussa. Positiivista ja HYVÄÄ. Mä näin, isäni näki ja mummini näki, mutta koska itse olin niin pieni, ja isäni ei asunut meillä, äiti onnistui vuosiksi harhauttamaan minua ukomaan sitä, mitä itse minusta sanoi, mikä oli sis pelkkkää vahingollista p*skaa. Paha ihminen suhtautuu omaan lapseensa noin hölmösti, että lapsi on muka paha, kun koittaa kertoa äidilleen, että "älä satuta minua tässä ja tässä." Hyvä viestihän se oli, ja erittäin arvokas, ja on karseaa, että äiti pystyy sellaisen viestin missaamaan ja vain jatkaa lapsen pahoinpitelyä, kiusaamista ja...mielen pahoittamista. Ja vielä KEHTAAKIN nähdä sen itsessään hyvytenä.

Ap