Lue keskustelun säännöt.
Synnyin väärälle aikakaudelle/kaikki jäi näkemättä
Miksu
15.04.2019 |
Oon -04 syntynyt ja tuntuu siltä että olen syntynyt täysin väärälle aikakaudelle. Olisin niin halunnut elää 80 ja 90 luvun sekä 2000 luvun alun. Kaikki jäi näkemättä: Hyvä musiikki, MM95, M/S Estonia, Kursk, 2001 usa presidentin vaalit, kylmä sota, persianlahden sota, prinsessa diana, Neuvostoliitto, Jugoslavia, Vhs, Michael Jackson sekä Syyskuun 11. päivän iskut. Lista on loputon. Mua niin harmittaa että synnyin liian myöhään, kaikki kiinnostava jäi näkemättä :( Tiedän kyllä että synnyin turvalliselle aikakaudelle mutta... Nykyaikana ei vaan tapahdu oikeen mitään.
Kommentit (88)
Sama juttu, nykyaika ja tulevaisuus ahdistaa, mihin tämä maailma oikein on menossa?
Olisin mieluummin elänyt 1800-luvulla, kunhan en ihan köyhimmästä päästä olisi ollut vaan esim. porvari tai talonpojan tytär.
Silloin elivät monet ihailemani ihmiset: Zacharias Topelius, Elias Lönnrot, Minna Canth... Ja kansallisromantiikka ja taide kukoisti, oli toivoa tulevaisuuden suhteen ja Suomen aamu vasta alkamassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, nykyaika ja tulevaisuus ahdistaa, mihin tämä maailma oikein on menossa?
Olisin mieluummin elänyt 1800-luvulla, kunhan en ihan köyhimmästä päästä olisi ollut vaan esim. porvari tai talonpojan tytär.
Silloin elivät monet ihailemani ihmiset: Zacharias Topelius, Elias Lönnrot, Minna Canth... Ja kansallisromantiikka ja taide kukoisti, oli toivoa tulevaisuuden suhteen ja Suomen aamu vasta alkamassa!
Jostain syystä näitä aikoja kutsutaan sortovuosiksi. Haluatko lukita vastauksen?
Olen syntynyt 1978 ja kokenut kaikki nuo ap:n mainitsemat asiat ja mennyt myös Finnjetillä Saksaan. Itse olisin teininä hetken aikaa kateellinen vanhemmilleni, jotka olivat nuoria parhaana hippiaikana.
Trololoo. Kirjoittaja huijaa teitä :)
Jos hän olisi oikeasti syntynyt ´04 hän täyttäisi tänä vuonna 15. Okei, kuvittele tuo 14-15 -vuotias henkilö nyt purkamassa tuntojaan nimenomaan Vauva.fi -sivuille. Onhan tämä hyvä palsta mutta tuon ikäisillä on snapchattinsa ja muut viestimet.
Toisekseen, tuo lista. Ei kukaan yksittäinen 14-15 -vuotias kaipailisi sekä prinsessa dianaa, videokasetteja(?) että neuvostoliittoa :) Postauksessa lueteltu lista löytyy ainoastaan sellaisen päästä joka nimenomaan ON elänyt tuon ajan.
Tämän faktan valossa postauksesta tuleekin kiinnostava. Onko Ap:lla ikäkriisi ja sitä helpottaakseen jäsentelee mitä nuoremmat ovat "missanneet"? Onko hänen miehensä vienyt nuorempi nainen??
What's going on??
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään jonka mielestä nykyaika olisi parempi kuin 80-luku.
Täällä yksi. 80-luku oli oikea huonon maun vuosikymmen. Musiikki, vaatteet, hiukset, sisustus - kaikki aivan karmeita. Pinnallista juppiaikaa, kulutusjuhlaa ja kasinotaloutta. Ihmiset otti siinä huumassa velkaa lainkaan ajattelematta ettei kasvu kestä ikuisesti. Ja sittenpä saatiinkin kunnon asuntokupla aikaan ja sen romahdus alkoi 80-luvun lopulla. Siitäpä sitten ajauduttiinkin syvään lamaan heti 90-luvun alkajaisiksi.
Että olipa hyvää aikaa joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla 90-luvun alku herättää mielenkiintoa syystä tai toisesta. Olen syntynyt siis 1993, joten omia muistikuvia ei luonnollisestikaan ole.
Youtubesta on aivan parhautta katsoa Neuvostoliiton hajoamiseen liittyviä pätkiä, Baltian maiden itsenäistymistä, tai kotimaisia uutislähetyksiä 90-luvun alusta. Joskus näin videon, jossa kuvataan autosta ajelua Helsingin katuja pitkin poikin ja radio soi taustalla. Muistan siitä vanhat ratikat ja autot, sekä Hartwall Arenan kohdalla olleen tyhjän kallion(?), mikä näytti -93 alkaen Helsingissä asuneelle hyvin kummalliselta ja aivan kuin editoidulta (Arena rakennettu 1997).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla Euroopassa oli jatkuvasti pommi-iskuja ja pelättiin ydinsotaa. Lentokoneita räjäytettiin maassa ja ilmassa, matkustajineen. Nykyään on rauhallisempaa.
Ydinsotaa pelättiin ehkä ihan kasarin alussa. Ainakin suomessa oli paljon turvallisempaa eikä euroopassa tarvinut pelätä kuin nyt. Ei ollut...tiedätte kyllä...
Euroopassa oli kylläkin paljon enemmän terrorismia kuin nykyään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
renaissance kirjoitti:
Itse olisin halunnut elää monta vuosisataa aikaisemmin, eli renessanssiajan Italiassa. Upeaa taidetta, hevosia kulkuvälineinä, ei tietoakaan Yhdysvalloista, NATO:sta eikä EU:sta.
Et ole tosissas?
Ihmiset kuoli perustulehduksiin kolmekymppisenä, lapsia hankittiin iso lauma, koska niin herkästi kuolivat ennen kuin täyttävät 5.
Peseytymään pääsi ehkä joskus, kaikkialla haisi kakka tai muu vastaava lieju.
Suurin osa ihmisistä eli köyhyydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla Euroopassa oli jatkuvasti pommi-iskuja ja pelättiin ydinsotaa. Lentokoneita räjäytettiin maassa ja ilmassa, matkustajineen. Nykyään on rauhallisempaa.
Ydinsotaa pelättiin ehkä ihan kasarin alussa. Ainakin suomessa oli paljon turvallisempaa eikä euroopassa tarvinut pelätä kuin nyt. Ei ollut...tiedätte kyllä...
Euroopassa oli kylläkin paljon enemmän terrorismia kuin nykyään!
Niinpä. Terrorismia ei ole entiseen verrattuna Euroopassa enemmän, siirä vaan uutisoidaan kovasti.
Maailma on todella paljon turvallisempi nykyään, ihan murhien ja lasten hyväksikäytönkin kannalta.
ilmasto muuttuu. Se muuttoo aina- offtopic
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Notre dame paloi sinun aikana. Siinä vähä jotain, joten älä valita 🤔
Eipä niitä mullistavia tapahtumia oikein _nähnyt_ muuten kuin tv-uutisista kahdesti illassa ja sanomalehdistä. Ei ollut nettiä ja sitten kun se tuli, ei siellä mitään uutisportaaleja saati livestreamia ollut.
Nyt on helpompi katsoa niitäkin tapahtumia kuin niiden tapahtuessa. Kaikki on netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni on maininnut 80-luvun musiikin. Sitähän on nykyään paljon helpompi kuunnella kuin silloin! 80-luvulla elänyt tavallinen nuori oli onnekas jos omisti LP-soittimen tai mankan, ja muutaman äänitteen. Niitä samoja muutamaa levyä tai kasettia sitten kuunneltiin päivästä toiseen. Radiosta tuli nuoriso-ohjelmaa ehkä kerran viikossa, jos vanhemmat sitä antoi kuunnella. Ja keikat? Ehkä jos asui isossa kaupungissa ja oli rikkaan perheen lapsi. Ei taas tavallisella teinilla tai opiskelijalla ollut sellaisiin varaa kuin muutaman kerran vuodessa.
Nykyään taas lähes kaikki sen ajan tuotanto on Spotifyssa, tarjontaa rajattomasti. Voi kuunnella kotona, autossa, tai lenkillä. Sata kertaa paremmin ja helpommin kuin silloin 80-luvulla!
Olen iloinen eläessäni nyt, kun hammaslääkäri osaa puuduttaa ja aivokasvaimia voidaan hoitaa.
Menneisyyteen hinkuminen on typerää, kun hinkuja aina unohtaa ne huonot puolet. 1980-luvun musiikki ja nuorisokulttuuri oli upeaa, mutta koko vuosikymmentä varjosti AIDSin pelko ja tietämättömyys sen tartuntatavoista ja hoidosta. Kylmä sota ja todellinen ydintuhon uhka oli jatkuvasti niskassa.
Nostalgia on jossain luokiteltu jopa psyykkiseksi häiriötilaksi.
Vierailija kirjoitti:
Moni on maininnut 80-luvun musiikin. Sitähän on nykyään paljon helpompi kuunnella kuin silloin! 80-luvulla elänyt tavallinen nuori oli onnekas jos omisti LP-soittimen tai mankan, ja muutaman äänitteen. Niitä samoja muutamaa levyä tai kasettia sitten kuunneltiin päivästä toiseen. Radiosta tuli nuoriso-ohjelmaa ehkä kerran viikossa, jos vanhemmat sitä antoi kuunnella. Ja keikat? Ehkä jos asui isossa kaupungissa ja oli rikkaan perheen lapsi. Ei taas tavallisella teinilla tai opiskelijalla ollut sellaisiin varaa kuin muutaman kerran vuodessa.
Nykyään taas lähes kaikki sen ajan tuotanto on Spotifyssa, tarjontaa rajattomasti. Voi kuunnella kotona, autossa, tai lenkillä. Sata kertaa paremmin ja helpommin kuin silloin 80-luvulla!
Näinpä, ja ne onnekkaat joilla oli kasettimankka sai uutta musiikkia vain joko radiosta nauhoittamalla, menemällä lähimpään kaupunkiin levykauppaan (tapahtui pari kertaa vuodessa), tai sitten kavereiden sneakernetistä jos sellaista sattui omistamaan. Harva omisti.
Punk, heavy metal, gootti, glam yms alakulttuurit tapahtui pääasiassa vain helsingin pienissä piireissä sillä tieto ei kulkenut sen kauemmas, ja valtamedia vaikeni moisista kauheuksista. (Kaikki varmaan muistaa ysärin miten tietokonepelit ja metallimusiikki leimattiin saakelin palvonnaksi. Sama ummehtunut asenne vaivasi kaikkea muutakin.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on maininnut 80-luvun musiikin. Sitähän on nykyään paljon helpompi kuunnella kuin silloin! 80-luvulla elänyt tavallinen nuori oli onnekas jos omisti LP-soittimen tai mankan, ja muutaman äänitteen. Niitä samoja muutamaa levyä tai kasettia sitten kuunneltiin päivästä toiseen. Radiosta tuli nuoriso-ohjelmaa ehkä kerran viikossa, jos vanhemmat sitä antoi kuunnella. Ja keikat? Ehkä jos asui isossa kaupungissa ja oli rikkaan perheen lapsi. Ei taas tavallisella teinilla tai opiskelijalla ollut sellaisiin varaa kuin muutaman kerran vuodessa.
Nykyään taas lähes kaikki sen ajan tuotanto on Spotifyssa, tarjontaa rajattomasti. Voi kuunnella kotona, autossa, tai lenkillä. Sata kertaa paremmin ja helpommin kuin silloin 80-luvulla!
Näinpä, ja ne onnekkaat joilla oli kasettimankka sai uutta musiikkia vain joko radiosta nauhoittamalla, menemällä lähimpään kaupunkiin levykauppaan (tapahtui pari kertaa vuodessa), tai sitten kavereiden sneakernetistä jos sellaista sattui omistamaan. Harva omisti.
Punk, heavy metal, gootti, glam yms alakulttuurit tapahtui pääasiassa vain helsingin pienissä piireissä sillä tieto ei kulkenut sen kauemmas, ja valtamedia vaikeni moisista kauheuksista. (Kaikki varmaan muistaa ysärin miten tietokonepelit ja metallimusiikki leimattiin saakelin palvonnaksi. Sama ummehtunut asenne vaivasi kaikkea muutakin.)
Ne onnekkaat joilla oli mankka?? Älkää nyt viitsikö. Mankka oli kaikilla (jopa minulla, vaikka perheemme oli todella köyhä) ja monilla oli korvalappustereotkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen iloinen eläessäni nyt, kun hammaslääkäri osaa puuduttaa ja aivokasvaimia voidaan hoitaa.
Menneisyyteen hinkuminen on typerää, kun hinkuja aina unohtaa ne huonot puolet. 1980-luvun musiikki ja nuorisokulttuuri oli upeaa, mutta koko vuosikymmentä varjosti AIDSin pelko ja tietämättömyys sen tartuntatavoista ja hoidosta. Kylmä sota ja todellinen ydintuhon uhka oli jatkuvasti niskassa.
Nostalgia on jossain luokiteltu jopa psyykkiseksi häiriötilaksi.
Aids ei varjostanut tavallisten ihmisten 80-lukua, sain esikoisen v86 ja sairaalassa jaettiin esitettä että Aids voi tarttua äidinmaidosta, muistan miten kaikki 8 äitiä, jotka olimme ahdettu 6 hengen huoneeseen totesimme ei koske meitä mitenkään.
Vasta 80-lyvun lopulla tajuttiin että Aids ei ole pelkästään himojen sairaus.
Mutta juuri tuo tietynlainen tietämättömyyden ja ahdaskatseisuuden yhdistelmä on jotain mitä en 80-luvusta
ja muista aikaisemmista vuosikymmenistä kaipaa. Elämä piti elää tietyn kaavan mukaan, käy koulut, etsi työ, mene naimisiin perusta perhe ja rakenna omakotitalo, osta Volvo ja labbis. Villakoira ei käy, sitä ei mies voi ulkoiluttaa.
Kaikkea vähänkin poikkeavaa kaavasta kauhisteltiin, entäs jos lapsia ei tulekaan ja teillä on kolme makuuhuonetta, kyllä teidän on ostettava oma asunto kun vauvakin on tulossa.
80-luvulla nuorisokulttiuuri myös oli blokkiutunutta.
Punkkarit kuunteli punkia, hevarit heavya, discohileet disco-musaa.
Diinarit rockabillya.
Ja vihasivat toisiaan.
Ja tavismuorella harvoin oli LP-soitinta, levyjä ei pikkupaikoilla useinkaan saanut.
Kasetilta kasetille kopioitiin musaa paskoina kopionkopioina.
Nuoriso dokasi tolkuttomasti.
Kaupunkinosien ja maaseudulla paikkakuntien kesken oli nuorisotappeluita. Muhoslainen poika kun meni yksin Limingan nuorisoseuran vessaan, turpaan tuli.
Uutisia seuraava nuori/lapsi pelkäsi 80-luvun alussa ydinsotaa.
Vuosikymmemen lopussa oltiin varmoja, että happosateet tuhoavat metsät muutamassa vuodessa.
90-luvun alun lama tuhosi monen yrittäjän elämän lopullisesti.
Kaikki velkaloukkuun jääneet eivät joutuneet siiihen kevytmielisyyttään.
80-luvusta löytyy hienoja muistoja, kun kaivaa rusinat pullasta, mutta paljon mätää siinä oli.
Ei hätää:) kohta tulee sota ja saat jännitystä elämääsi, mitä myöhemmät sukupolvet tulevat ihannoimaan elokuvista.
Mikä siinä kasari bändi kulttuurissa kiinnostaa? Heroiini varmaankin