Isät vaikuttaa vanhempina paljon lapsiystävällisemmiltä kuin äidit - äideillä liika kiire suorittaa ja tehdä "oikein"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Ehkä teidänkin kannattaisi enemmän jakaa vastuuta lapsistanne. Tietäisit, jos teillä olisi tasa-arvoinen parisuhde -molemmilla voisi olla mahdollisuus olla rento vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään oli virvontapäivä ja suurin osa Suomen äideistä kyllä hassutteli lastensa kanssa sen tiimoilta. Askarteli ne vitsat, etsi ja laitteli noita-asut ja kiersi noitien mukana. Sen lisäksi meillä paahdettiin pihalla vaahtokarkkeja pihatakassa, jonka olin kaivwllut varastosta tätä varten. Ja etsittiin munia kun olin ne piilottanut ja päälle vielä hippaa.

Luettelo alkaa: askarteli ne vitsat. Saikohan lapset tehdä mitään, päättää vaikka värin edes?

Eli persiilleen meni taas, kun oikein suurennuslasilla katsoi. Vaahtokarkitkin sinusta vääränlaisia.

Ei tarvinnut suurennuslasia. Kuva selvisi ensi lauseesta.

Ja sinulla on se harhainen käsitys, että 2-vuotias ja 4-vuotias itseksensä kipaisee pellon laitaan puukon kanssa hakemaan ne 40 pajunvitsaa, silpaisee itsekseen Tigeriin hakemaan ne koristeet ja itsekseen liimaa ja kieputtaa kaiken valmiiksi? Ihan vaan itseksensä?

Jännää, että samat lapset osaa kuitenkin askarrella tarhassa ja päiväkodeissa?

Mutta sinun pitää kuitenkin pirttihirmuna ja päsmärinä leikkiä uhria ja viljellä äitimyyttiäsi? 

-eri

Ovat mielestäsi myös ihan itse käyneet hankkimassa askartelutarvikkeet? Ja osaavathan lapset askarrella, sitä ei ole kukaan kiistänyt, mutta tarvitsevat tietyissä asioissa myös aikuisen apua. Katsos kun ainoat vaihtoehdot eivät ole se, että aikuinen tekee kaiken ja se, että lapsi tekee kaiken, vaan siinä välissäkin on jotain. Vaikka turhahan tätä kaltaisellesi on selittää, teikäläiset eivät halua keskustella, te haluatte vain heittää lokaa. Ette edes kykene kommentoimaan nimittelemättä.

Terveisin lapseton

Niiden parin varvun noutamisen voi nakittaa isälle ( jos ei pirttihirmu ole sitä jo nalkutuksellaan saanut lähtemään) ja ne muutamat höyhenet on saanut ostaa jo yli kuukauden ajan jokaisesta ruokakaupasta samalla kun tekee ruokaostokset. Onpa kamalan rankka homma. 

Minkäs takia se isä ei hoida sitä nakittamatta?

Koska se isä on edelleenkin luultavasti töissä, samaan aikaan kun pirttihirmu makaa kotona somettamassa. Ja tietenkin mies toisi eittämättä tähtityynyihin sopimattoman oloisia oksia ilman pirttihirmun päsmäröintiä. 

Töissähän minäkin olen päivisin ja lapset siellä päiväkodissa. Ja lapset ne koristeet valitsi, kun heidät erikseen sinne koristeostoksille vein, missä arvatenkn minut bongasit siellä kauppakeskuksessa. Pajunvitsat rämmimme jo viime viikonloppuna.

Ikävää jos teillä mies rohmuaa sen lasten homman.

Mihin viestiin viittaat? Kenellä ja missä ”mies rohmuaa lasten homman”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään oli virvontapäivä ja suurin osa Suomen äideistä kyllä hassutteli lastensa kanssa sen tiimoilta. Askarteli ne vitsat, etsi ja laitteli noita-asut ja kiersi noitien mukana. Sen lisäksi meillä paahdettiin pihalla vaahtokarkkeja pihatakassa, jonka olin kaivwllut varastosta tätä varten. Ja etsittiin munia kun olin ne piilottanut ja päälle vielä hippaa.

Luettelo alkaa: askarteli ne vitsat. Saikohan lapset tehdä mitään, päättää vaikka värin edes?

Eli persiilleen meni taas, kun oikein suurennuslasilla katsoi. Vaahtokarkitkin sinusta vääränlaisia.

Ei tarvinnut suurennuslasia. Kuva selvisi ensi lauseesta.

Ja sinulla on se harhainen käsitys, että 2-vuotias ja 4-vuotias itseksensä kipaisee pellon laitaan puukon kanssa hakemaan ne 40 pajunvitsaa, silpaisee itsekseen Tigeriin hakemaan ne koristeet ja itsekseen liimaa ja kieputtaa kaiken valmiiksi? Ihan vaan itseksensä?

Jännää, että samat lapset osaa kuitenkin askarrella tarhassa ja päiväkodeissa?

Mutta sinun pitää kuitenkin pirttihirmuna ja päsmärinä leikkiä uhria ja viljellä äitimyyttiäsi? 

-eri

Sama sinä olet. Ja tarha ja päiväkoti on sama asia.

Ja sinä kuvittelet että tuonikäiset tekee sinne materialihankinnat?

Ja jos saa aloittaa että ”isä hassuttelee” niin saa kirjoittaa myös ”äiti askartelee”.

sinä olet maannut tässäkin ketjussa kauemmin, kuin niiden säälittävien varpujesi räpeltämisessä meni,

joita joudut raatamaan peräti kerran vuodessa parin vuoden ajan. Ja olen edelleenkin eri.

Huomaa että elät täysin omassa kuplasssasi. 

Huomattavasti enemmän se vaatii kuin se isän 20 sekunnin hullutteluvideo someen, jota sinä niiiiiiiiiiiiin ihailit.

Eiköhän aloituksessa nimenomaan ihailla rentoa otetta, eikä sitä, miten VAATIVAA se on.

Miksi minä, äiti, sain sitten hirveät haukut siitä että minun hauskutteluni ei ollut tarpeeksi rankkaa?

Ymmärrät väärin. Hauskuuttelun ei pidä olla rankkaa, vaan hauskaa. Älä tee siitäkin suorittamista!

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Koska nainen ei kerta kaikkiaan pysty edes hetkeksi rentoutumaan hauskan ja mukavan rooliin edes hetkeksi.

Millään elämän alueella ja missään yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Onko lapsesi jälkeenjääneitä, vai miksi koululaisten pukeutuminen ja aamupuuron syöttämiset kuulostavat täysin utopialta? Kela-asiat rullaavat ihan itsekseen, koulu on lapsen, ei vanhemman tehtävä.

Kuulostaa ihan siltä , mitä aloittajakin kuvaili. Alistat jopa lapsiasi käytökselläsi, miehestäsi puhumattakaan. 

Meillä oli siellä törkyisessä kodissa vanhemmat, joiden mielestä koulu oli lapsen työ, joka hoidetaan yksin. Minulla oli oppimisvaikeuksia ala-asteella. Tämän seurauksena osaan yhä mm. englantia heikosti, kun itsenäinen opiskelu sujui alkuun heikosti. Myöhemmin taidot opiskelijana paranivat, mutta huonolle pohjalle on vaikea rakentaa hyvää kielitaitoa. Kadehdin todella niitä lapsia, joita vanhemmat auttoivat mm. sanakokeisiin harjoittelussa kyselemällä sanoja koealueelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Koska nainen ei kerta kaikkiaan pysty edes hetkeksi rentoutumaan hauskan ja mukavan rooliin edes hetkeksi.

Millään elämän alueella ja missään yhteydessä.

Ja sitten kun koko Suomen äidit virpoo lastensa kanssa, haukutaan välittömästi, että eivät tehneet sitä tarpeeksi rankasti.

Jos äiti julkaisee youtubessa hassutteluvideon, sitä pidetään nolona. Aina se niin menee, että jos äiti tekee lapsen kanssa saman, mistä isejä ihaillaan, sitä pidetään nolona tai typeränä. Jos isä ottaa lapsen mukaan vaihtamaan autonrenkaita, vaikka pyyhkimään rätillä vanteita se on suloista leikkiä lapselta. Jos äiti tekee sen, se on lapsen pakkotyöhön laittamista -> lasu. Jos isä menee kauppaan itkevän lapsen kanssa -> sääli, kun joutuu noin tekemään, missä äiti on, miksei ole mukana. Äiti, sama juttu -> ei osaa kasvattaa. Täällä paljon parjataan kahvilla käyviä äitejä. Kyllähän päivät pitää olla neljän seinän sisällä ja leikkipuisto tai seurakunnan kerho on ainoa sallittu paikka tavata muita aikuisia ihmisiä. Isät sen sijaan kahvilassa, ihanaa kun on isäkin lähtenyt lapsen kanssa, äiti on varmaan jossain itsekkäissä menoissaan, kuten lenkillä, kuntosalilla tai muussa turhassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Onko lapsesi jälkeenjääneitä, vai miksi koululaisten pukeutuminen ja aamupuuron syöttämiset kuulostavat täysin utopialta? Kela-asiat rullaavat ihan itsekseen, koulu on lapsen, ei vanhemman tehtävä.

Kuulostaa ihan siltä , mitä aloittajakin kuvaili. Alistat jopa lapsiasi käytökselläsi, miehestäsi puhumattakaan. 

Meillä oli siellä törkyisessä kodissa vanhemmat, joiden mielestä koulu oli lapsen työ, joka hoidetaan yksin. Minulla oli oppimisvaikeuksia ala-asteella. Tämän seurauksena osaan yhä mm. englantia heikosti, kun itsenäinen opiskelu sujui alkuun heikosti. Myöhemmin taidot opiskelijana paranivat, mutta huonolle pohjalle on vaikea rakentaa hyvää kielitaitoa. Kadehdin todella niitä lapsia, joita vanhemmat auttoivat mm. sanakokeisiin harjoittelussa kyselemällä sanoja koealueelta.

Miksi ap ei ihaile ns. rentoa otetta, jolla meillä vanhemmuutta hoidettiin? Siksikö, että tämän kasvatustyylin lopputuloksena oli aikuinen, jolla on mielenterveysongelmia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Onko lapsesi jälkeenjääneitä, vai miksi koululaisten pukeutuminen ja aamupuuron syöttämiset kuulostavat täysin utopialta? Kela-asiat rullaavat ihan itsekseen, koulu on lapsen, ei vanhemman tehtävä.

Kuulostaa ihan siltä , mitä aloittajakin kuvaili. Alistat jopa lapsiasi käytökselläsi, miehestäsi puhumattakaan. 

Meillä oli siellä törkyisessä kodissa vanhemmat, joiden mielestä koulu oli lapsen työ, joka hoidetaan yksin. Minulla oli oppimisvaikeuksia ala-asteella. Tämän seurauksena osaan yhä mm. englantia heikosti, kun itsenäinen opiskelu sujui alkuun heikosti. Myöhemmin taidot opiskelijana paranivat, mutta huonolle pohjalle on vaikea rakentaa hyvää kielitaitoa. Kadehdin todella niitä lapsia, joita vanhemmat auttoivat mm. sanakokeisiin harjoittelussa kyselemällä sanoja koealueelta.

Itselläni on mielikuva lähinnä kokeisiin kyselystä, muuten aika lailla hoidettiin yksin. Meillä 60-luvulla syntyneillä, ensimmäisillä peruskoulun kasvateilla varsinkin maaseudulla vanhemmat olivat vain kansakoulun käyneitä. Eivät he edes osanneet kuin peruslaskutoimitukset ja jotain historiasta ja luonnontiedosta, kuten aine siihen aikaan oli ollut. Äitini, joka oli ollut kahvilassa töissä maalaispitäjässä, oli jonkin verran opetellut ruotsia kirjekurssilla, kun oli ajatellut muuttaa Vaasaan, missä oli sukua. Lopulta päätyi ihan toiseen suuntaan, missä ei ruotsia tarvittu. Siinä oli vanhempieni kielitaito. Silti koulusta selvittiin, myös ne, joilla oli oppimisvaikeuksia, pääsivät sen jollain tapaa läpi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Onko lapsesi jälkeenjääneitä, vai miksi koululaisten pukeutuminen ja aamupuuron syöttämiset kuulostavat täysin utopialta? Kela-asiat rullaavat ihan itsekseen, koulu on lapsen, ei vanhemman tehtävä.

Kuulostaa ihan siltä , mitä aloittajakin kuvaili. Alistat jopa lapsiasi käytökselläsi, miehestäsi puhumattakaan. 

Meillä oli siellä törkyisessä kodissa vanhemmat, joiden mielestä koulu oli lapsen työ, joka hoidetaan yksin. Minulla oli oppimisvaikeuksia ala-asteella. Tämän seurauksena osaan yhä mm. englantia heikosti, kun itsenäinen opiskelu sujui alkuun heikosti. Myöhemmin taidot opiskelijana paranivat, mutta huonolle pohjalle on vaikea rakentaa hyvää kielitaitoa. Kadehdin todella niitä lapsia, joita vanhemmat auttoivat mm. sanakokeisiin harjoittelussa kyselemällä sanoja koealueelta.

Itselläni on mielikuva lähinnä kokeisiin kyselystä, muuten aika lailla hoidettiin yksin. Meillä 60-luvulla syntyneillä, ensimmäisillä peruskoulun kasvateilla varsinkin maaseudulla vanhemmat olivat vain kansakoulun käyneitä. Eivät he edes osanneet kuin peruslaskutoimitukset ja jotain historiasta ja luonnontiedosta, kuten aine siihen aikaan oli ollut. Äitini, joka oli ollut kahvilassa töissä maalaispitäjässä, oli jonkin verran opetellut ruotsia kirjekurssilla, kun oli ajatellut muuttaa Vaasaan, missä oli sukua. Lopulta päätyi ihan toiseen suuntaan, missä ei ruotsia tarvittu. Siinä oli vanhempieni kielitaito. Silti koulusta selvittiin, myös ne, joilla oli oppimisvaikeuksia, pääsivät sen jollain tapaa läpi. 

Minun vanhempani olivat todella korkeasti koulutettuja. He eivät kyselleet edes kokeisiin eivätkä käyneet vanhenpainilloissa. Jos koululta oltiin yhteydessä kotiin, niin vanhemmat vastasivat opettajalle, että eihän meidän lapsella voi tuollaisia ongelmia olla, jolloin mikään asia ei edennyt mihinkään suuntaan.

Ja jos äiti menee lapsen kanssa kahville ja ottaa rennosti, se on väärin. Jos menee leikkipuistoon ja ohjeistaa lasta, se on väärin. Hyi, aina komentelemassa. Jos ei ohjeista, hyi, laiminlyö, eikä ole lapselle läsnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Onko lapsesi jälkeenjääneitä, vai miksi koululaisten pukeutuminen ja aamupuuron syöttämiset kuulostavat täysin utopialta? Kela-asiat rullaavat ihan itsekseen, koulu on lapsen, ei vanhemman tehtävä.

Kuulostaa ihan siltä , mitä aloittajakin kuvaili. Alistat jopa lapsiasi käytökselläsi, miehestäsi puhumattakaan. 

Meillä oli siellä törkyisessä kodissa vanhemmat, joiden mielestä koulu oli lapsen työ, joka hoidetaan yksin. Minulla oli oppimisvaikeuksia ala-asteella. Tämän seurauksena osaan yhä mm. englantia heikosti, kun itsenäinen opiskelu sujui alkuun heikosti. Myöhemmin taidot opiskelijana paranivat, mutta huonolle pohjalle on vaikea rakentaa hyvää kielitaitoa. Kadehdin todella niitä lapsia, joita vanhemmat auttoivat mm. sanakokeisiin harjoittelussa kyselemällä sanoja koealueelta.

Itselläni on mielikuva lähinnä kokeisiin kyselystä, muuten aika lailla hoidettiin yksin. Meillä 60-luvulla syntyneillä, ensimmäisillä peruskoulun kasvateilla varsinkin maaseudulla vanhemmat olivat vain kansakoulun käyneitä. Eivät he edes osanneet kuin peruslaskutoimitukset ja jotain historiasta ja luonnontiedosta, kuten aine siihen aikaan oli ollut. Äitini, joka oli ollut kahvilassa töissä maalaispitäjässä, oli jonkin verran opetellut ruotsia kirjekurssilla, kun oli ajatellut muuttaa Vaasaan, missä oli sukua. Lopulta päätyi ihan toiseen suuntaan, missä ei ruotsia tarvittu. Siinä oli vanhempieni kielitaito. Silti koulusta selvittiin, myös ne, joilla oli oppimisvaikeuksia, pääsivät sen jollain tapaa läpi. 

Alkuaikoina peruskoulu kannatteli niitä huonojen perheidenkin lapsia. Nykyään siihen ei ole mahdollisuuksia. Tämä näkyy ihan selkeästi tutkimuksissa: lasten koulumenestys on suoraan yhteydessä vanhempien kouluun käyttämään panokseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Ehkä teidänkin kannattaisi enemmän jakaa vastuuta lapsistanne. Tietäisit, jos teillä olisi tasa-arvoinen parisuhde -molemmilla voisi olla mahdollisuus olla rento vanhempi.

Miksi äidin pitäisi vastuuttaa isää? Miksei isä kanna itsenäisesti vastuuta omasta toiminnastaan vanhenpana?

Vanhemmuus ylipäätään on aika kuormittavaa, jos lapsista pidetään kunnolla huolta. Meillä on tasa-arvoinen parisuhde ja molemmat olemme ajoittain pienten lasten kanssa väsyneitä. Kumpikin on puhunut sitä, että toivottavasti toiselle ei tapahdu mitään, koska vastuun kantaminen koko perheestä yksin olisi äärimmäisen raskasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Onko lapsesi jälkeenjääneitä, vai miksi koululaisten pukeutuminen ja aamupuuron syöttämiset kuulostavat täysin utopialta? Kela-asiat rullaavat ihan itsekseen, koulu on lapsen, ei vanhemman tehtävä.

Kuulostaa ihan siltä , mitä aloittajakin kuvaili. Alistat jopa lapsiasi käytökselläsi, miehestäsi puhumattakaan. 

Meillä oli siellä törkyisessä kodissa vanhemmat, joiden mielestä koulu oli lapsen työ, joka hoidetaan yksin. Minulla oli oppimisvaikeuksia ala-asteella. Tämän seurauksena osaan yhä mm. englantia heikosti, kun itsenäinen opiskelu sujui alkuun heikosti. Myöhemmin taidot opiskelijana paranivat, mutta huonolle pohjalle on vaikea rakentaa hyvää kielitaitoa. Kadehdin todella niitä lapsia, joita vanhemmat auttoivat mm. sanakokeisiin harjoittelussa kyselemällä sanoja koealueelta.

Uskon että traumaattisen lapsuuden jälkeen asiat voi olla mustavalkoisia, mutta takakireän suorittajaäidin ja matoisen kodin välissä on oikeasti aika paljon normaaleja sävyjä, joista täällä nyt keskustellaan. Sinä puhut aika paljon samalla tavalla kuin alkoholistien lapset, kun jonkun äiti ja isä käyttää alkoholia kuten normaaleja elintarvikkeita eikä päihteitä, niin alkoholistin lapselle se edustaa kaaosta, pimeyttä, huutoa ja pelkoa. Se lasi viiniä turvallisen perheen kanssa, joka on yhtä hirveä kuin viereisen lasi maitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Ehkä teidänkin kannattaisi enemmän jakaa vastuuta lapsistanne. Tietäisit, jos teillä olisi tasa-arvoinen parisuhde -molemmilla voisi olla mahdollisuus olla rento vanhempi.

Miksi äidin pitäisi vastuuttaa isää? Miksei isä kanna itsenäisesti vastuuta omasta toiminnastaan vanhenpana?

Isä pelataan ulos alussa kertomalla, että ei missään nimessä saa pulloruokkia tai viettää aikaa lapsen kanssa kahdestaan tai pitää täysiä vapaita. Kaikki on väärin mitä isä tekee, naureskellaan vielä tutuille ja kerrotaan kun iskällä on vaikeeta kun eihän se osaa lapsien kanssa olla (miksiköhän?)

Äiti haluaa omia ja nauttia pikkulapsosista ja on mustasukkainen jos iskä olisikin se ykkönen, ja osaisi jotain mitä äiti ei.

Sitten kun lapsi alkaa olla hankalassa iässä ja seuraava pikkuvauveli on sylissä leimautumassa mamaan, niin annetaan se kiukutteleva taapero iskän harteille ja mietitään, miksi se ei osaa, halua, pysty ottamaan lähes ventovieraasta oireilevasta lapsesta vastuuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Onko lapsesi jälkeenjääneitä, vai miksi koululaisten pukeutuminen ja aamupuuron syöttämiset kuulostavat täysin utopialta? Kela-asiat rullaavat ihan itsekseen, koulu on lapsen, ei vanhemman tehtävä.

Kuulostaa ihan siltä , mitä aloittajakin kuvaili. Alistat jopa lapsiasi käytökselläsi, miehestäsi puhumattakaan. 

Meillä oli siellä törkyisessä kodissa vanhemmat, joiden mielestä koulu oli lapsen työ, joka hoidetaan yksin. Minulla oli oppimisvaikeuksia ala-asteella. Tämän seurauksena osaan yhä mm. englantia heikosti, kun itsenäinen opiskelu sujui alkuun heikosti. Myöhemmin taidot opiskelijana paranivat, mutta huonolle pohjalle on vaikea rakentaa hyvää kielitaitoa. Kadehdin todella niitä lapsia, joita vanhemmat auttoivat mm. sanakokeisiin harjoittelussa kyselemällä sanoja koealueelta.

Uskon että traumaattisen lapsuuden jälkeen asiat voi olla mustavalkoisia, mutta takakireän suorittajaäidin ja matoisen kodin välissä on oikeasti aika paljon normaaleja sävyjä, joista täällä nyt keskustellaan. Sinä puhut aika paljon samalla tavalla kuin alkoholistien lapset, kun jonkun äiti ja isä käyttää alkoholia kuten normaaleja elintarvikkeita eikä päihteitä, niin alkoholistin lapselle se edustaa kaaosta, pimeyttä, huutoa ja pelkoa. Se lasi viiniä turvallisen perheen kanssa, joka on yhtä hirveä kuin viereisen lasi maitoa.

Syytänkö ainoastaan äitiä? En. Isä hoiti hommansa myös täysin päin persettä. "Rento isä" hauskuutti lapsiaan heittelemällä likaiselle lattialle karkkeja ja lasten niitä hamutessa valitti äidille, että "ei ole tarpeeksi siistiä kotona, katso, lapset syövät lattialta eikä se edes ole puhdas". Omaksi hommakseen isä ei kuitenkaan siivoamista mieltänyt, vaan ainoastaan äiti ja lapset siivosivat kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Ehkä teidänkin kannattaisi enemmän jakaa vastuuta lapsistanne. Tietäisit, jos teillä olisi tasa-arvoinen parisuhde -molemmilla voisi olla mahdollisuus olla rento vanhempi.

Miksi äidin pitäisi vastuuttaa isää? Miksei isä kanna itsenäisesti vastuuta omasta toiminnastaan vanhenpana?

Isä pelataan ulos alussa kertomalla, että ei missään nimessä saa pulloruokkia tai viettää aikaa lapsen kanssa kahdestaan tai pitää täysiä vapaita. Kaikki on väärin mitä isä tekee, naureskellaan vielä tutuille ja kerrotaan kun iskällä on vaikeeta kun eihän se osaa lapsien kanssa olla (miksiköhän?)

Äiti haluaa omia ja nauttia pikkulapsosista ja on mustasukkainen jos iskä olisikin se ykkönen, ja osaisi jotain mitä äiti ei.

Sitten kun lapsi alkaa olla hankalassa iässä ja seuraava pikkuvauveli on sylissä leimautumassa mamaan, niin annetaan se kiukutteleva taapero iskän harteille ja mietitään, miksi se ei osaa, halua, pysty ottamaan lähes ventovieraasta oireilevasta lapsesta vastuuta.

Kukaan äiti ei takuulla kiellä isää hoitamasta lasta. Se on ihan jokaisen isän omalla vastuulla tutustua omaan lapseensa. Isälle kuuluu myös ne hankalat asiat. Työ kotona ja lasten kiukuttelu. Ei vain se 20 sekunnin rento hassuttelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit saavat usein harteilleen hoitaa kaikki lapsien viralliset ja vakavammat asiat. Isät sitten saavat ottaa sen "hauskan leikittäjän" roolin. 

Joku neuvola kerran vuodessa? Kyllä on rankkaa. Ja ihan pitää ostaa se perus-t-paita samalla kun käy ruokaostoksilla? Jaksuja. 

Äidit ne usein hoitavat kouluasiat, aamiaiset, pukeutumiset, lapsien kela-asiat, lääkärikäynnit ja tarkistukset jne jne jne. Ne on ihan jokapäiväisiä asioita. Tietäisit, jos sinulla olisi lapsia - tai jos ottaisit suuremman vastuun lapsistasi. 

Ehkä teidänkin kannattaisi enemmän jakaa vastuuta lapsistanne. Tietäisit, jos teillä olisi tasa-arvoinen parisuhde -molemmilla voisi olla mahdollisuus olla rento vanhempi.

Miksi äidin pitäisi vastuuttaa isää? Miksei isä kanna itsenäisesti vastuuta omasta toiminnastaan vanhenpana?

Isä pelataan ulos alussa kertomalla, että ei missään nimessä saa pulloruokkia tai viettää aikaa lapsen kanssa kahdestaan tai pitää täysiä vapaita. Kaikki on väärin mitä isä tekee, naureskellaan vielä tutuille ja kerrotaan kun iskällä on vaikeeta kun eihän se osaa lapsien kanssa olla (miksiköhän?)

Äiti haluaa omia ja nauttia pikkulapsosista ja on mustasukkainen jos iskä olisikin se ykkönen, ja osaisi jotain mitä äiti ei.

Sitten kun lapsi alkaa olla hankalassa iässä ja seuraava pikkuvauveli on sylissä leimautumassa mamaan, niin annetaan se kiukutteleva taapero iskän harteille ja mietitään, miksi se ei osaa, halua, pysty ottamaan lähes ventovieraasta oireilevasta lapsesta vastuuta.

No mikä vika isässä on, jos hän ei kykene luomaan kiintymyssuhdetta lapseensa? Kiintyväthän ihmiset esimerkiksi isompiin adoptiolapsiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet ovat jääneet henkisesti lapsen tasolle? Äiti on perheen ainoa henkisesti aikuinen ja joutuu siksi kantamaan vastuuta kaikesta, mikä kuormittaa.

No onneksi joku edes nauttii, iloitsee ja hassuttelee lapsen kanssa. Ei lasta kiinnosta miten puhdasta on tai ei ole, kunhan nyt ei ole terveysvaaraa.

Jep, lasta ei kiinnosta mutta sossua kiinnostaa.  

Ja sillä ei ole mitään merkitystä.