Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rakastan kahta miestä, mitä tehdä?
14.04.2019 |
Minulla on ihana aviomies. Olemme olleet 10 vuotta yhdessä, on lapset ja asuntolaina. Kaikki toimii suhteessamme. Emme riitele paljoa, harrastukset menee yksiin, kummallakin myös omaa elämää. Noh, minulla vähän liikaakin.
Olen nimittäin rakastunut myös toiseen mieheen. Samasta harrastusporukasta. Näemme usein, vähintään 2-3 kertaa viikossa. Hän haluaa olla kanssani, vaikka olen kertonut, että en halua erota aviomiehestäni.
He ovat hyvin samanlaisia, jopa ulkonäöllisesti. Voiko tässä vaiheessa enää tiputtaa "polypommia" aviomiehen niskaan? Olen hänelle suhteen alussa kertonut, että olen todennäköisesti ihminen, joka tarvitsee jossain vaiheessa useamman kumppanin, mutta mieheni on varmasti vuosien saatossa unohtanut tämän. Kuvitellut muuttavansa minut.
Olen aiemmin menettänyt yhden vakavan suhteen juuri tässä vaiheessa. Vaikka olen varoittanut, minua ei ole uskottu, koska saatan suhteen alussa vaikuttaa tyytyväiseltä yhteen kumppaniin.
Ja ei, kyse ei ole pelkästä seksistä. Suhde tähän toiseen jatkunut kohta vuoden, mutta salassa. Enkä haluaisi toimia näin. Mitä sinä tekisit?
Kommentit (96)
Katsoisin peiliin, jättäisin miehen ja antaisin hänen etsiä rehellisen naisen, joka arvostaa toisia ihmisiä ja on tarpeeksi kypsä ihmissuhteisiin. Toivottavasti lapsille tulee tieto myös teoistasi. Voin sanoa, että lapset tuskin sen jälkeen haluavat olla kanssasi tekemisissä, kun kasvavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa ratkaisu on kolmen kimppa. Ei kun toimeen!
Olet sairas ja ahne! Menetät vielä molemmat ääliö!
Olet todella epäreilu ja epärehellinen ihminen. Toimit väärin ja satutat samalla lapsiasi.
Jätä miehesi, anna hänen etsiä arvoisensa nainen. Et ole kypsä suhteeseen kenenkään kanssa etkä kykene ottamaan vastuuta omasta elämästäsi saatika muista ihmisistä. Kasva aikuiseksi ja mieti, miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät.
Sanot rakastavasi kahta, mutta luulisin että joko
a) rakastat (jollain tasolla) aviomiestäsi ja olet lähinnä ihastunut toiseen, tai
b) et rakasta kumpaakaan, koska et edes tiedä mitä aito rakkaus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katsoisin peiliin, jättäisin miehen ja antaisin hänen etsiä rehellisen naisen, joka arvostaa toisia ihmisiä ja on tarpeeksi kypsä ihmissuhteisiin. Toivottavasti lapsille tulee tieto myös teoistasi. Voin sanoa, että lapset tuskin sen jälkeen haluavat olla kanssasi tekemisissä, kun kasvavat.
Olipas tylsästi kirjoitettu:(
Itse olen kyllä tekemisissä molempien vanhempieni kanssa, vaikka heilläkin oli avioliittonsa aikana vaikka mitä sekoilua. Joten ei ehkä kannata yleistää.
Eikä noita yksiavioisia unelmakumppaneita taida juurikaan enää olla, kun katsoo alkeellisenkin tutkimuksen suomalaisten pettämisluvuista.
Mutta se siitä. Tottakai olen ajatellut, että puhun asiasta miehen kanssa. En vain tiedä millä selittäisin tämän niin, kuin itse sen koen. Ei rakkaus lopu edes vaikka sen jakaisi.
Toiselle annat ykköstä, toiselle kakkosta. Helppoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku polyamorinen juttu saattaa toimia parikymppisillä kun ei vielä ole lapsia jne. En usko että sitä voi jälkeenpäin asentaa lapsiperheen kuvioihin. Mietipä nyt hieman.
Vierailija kirjoitti:
Sanot rakastavasi kahta, mutta luulisin että joko
a) rakastat (jollain tasolla) aviomiestäsi ja olet lähinnä ihastunut toiseen, tai
b) et rakasta kumpaakaan, koska et edes tiedä mitä aito rakkaus on.
Onko nyt siis niin, että et voi oikeasti rakastaa kaikkia lapsiasi, vain yhtä? Ja muihin olet vain tykästynyt?
Ei rakkaus ole mikään kahlittava voima.
Täällä te hurraatte yksiavioisuuden ihanuutta, vaikka yli puolet avioliitoista päättyy eroon ja suuri osa pettämisen vuoksi. Silti tuollaisesta muinaisesta omistamisen ihanuudesta pidetään kynsin hampain kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, minkä ikäinen olet, kuulostat täysin epäkypsältä murrosikäiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoisin peiliin, jättäisin miehen ja antaisin hänen etsiä rehellisen naisen, joka arvostaa toisia ihmisiä ja on tarpeeksi kypsä ihmissuhteisiin. Toivottavasti lapsille tulee tieto myös teoistasi. Voin sanoa, että lapset tuskin sen jälkeen haluavat olla kanssasi tekemisissä, kun kasvavat.
Olipas tylsästi kirjoitettu:(
Itse olen kyllä tekemisissä molempien vanhempieni kanssa, vaikka heilläkin oli avioliittonsa aikana vaikka mitä sekoilua. Joten ei ehkä kannata yleistää.Eikä noita yksiavioisia unelmakumppaneita taida juurikaan enää olla, kun katsoo alkeellisenkin tutkimuksen suomalaisten pettämisluvuista.
Mutta se siitä. Tottakai olen ajatellut, että puhun asiasta miehen kanssa. En vain tiedä millä selittäisin tämän niin, kuin itse sen koen. Ei rakkaus lopu edes vaikka sen jakaisi.
Sinusta tulee ihan mieleen mun ex-vaimo. Hänkin sanoi, että rakastaa minua, mutta samalla totesi, että rakastaa myös toista miestä. Sanoin että Minua ei jaeta kenenkään muun kanssa. Joko on kokonaan minun, tai ei sitten lainkaan. Kun vaimo mietti pitkään asiaa eikä osannut päättää, niin otin eron siitä petturista.
Mikä oli lopputulos? Tämä uusi mies potkaisi ex-vaimon pihalle puolen vuoden kuluttua. Sitten ruinasi minua ottamaan hänet takaisin. En ottanut, ja muija jäi siis kokonaan ilman miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoisin peiliin, jättäisin miehen ja antaisin hänen etsiä rehellisen naisen, joka arvostaa toisia ihmisiä ja on tarpeeksi kypsä ihmissuhteisiin. Toivottavasti lapsille tulee tieto myös teoistasi. Voin sanoa, että lapset tuskin sen jälkeen haluavat olla kanssasi tekemisissä, kun kasvavat.
Olipas tylsästi kirjoitettu:(
Itse olen kyllä tekemisissä molempien vanhempieni kanssa, vaikka heilläkin oli avioliittonsa aikana vaikka mitä sekoilua. Joten ei ehkä kannata yleistää.Eikä noita yksiavioisia unelmakumppaneita taida juurikaan enää olla, kun katsoo alkeellisenkin tutkimuksen suomalaisten pettämisluvuista.
Mutta se siitä. Tottakai olen ajatellut, että puhun asiasta miehen kanssa. En vain tiedä millä selittäisin tämän niin, kuin itse sen koen. Ei rakkaus lopu edes vaikka sen jakaisi.
Kaikki on täyttä totuutta. Luuletko, että lapsiesi kuva sinusta ei muutu tämän myötä. Jokainen aikuinen, kypsä, kunnioittava ihminen pitää kiinni vain yhdestä suhteesta, joten sinun on turha puolustella asiaa sillä, että ” kun toisetkin pettävät” Kerro miehellesi, niin hän pääsee tuollaisesta epärehellisestä suhteesta eroon, voi huokaista helpotuksesta, nauttia elämästä ja etsiä uuden naisen. Teit elämäsi suurimman virheen, jota et voi pakoilla etkä muuttaa. Totuus ei kuulosta aina mukavalta sadulta, joten varaudu siihen, että menetät välisi koko perheeseen.
Ja niin, kuten jo sanoin, yksi edellinen vakava suhteeni kaatui samaan asiaan. 15 vuotta sitten. Meillä oli yksi lapsi. Jolle isä tietysti katkerana kertoi syyt. Ja lapseni ei välittänyt asiasta tuon taivaallista, asuu luonani ja kaikki asiat ovat välillämme hyvin.
Ei minua mikään herran pelko ja lasten viha pelota. Emme elä enää 1500-luvulla. Nykyään te kaikki tunnette eronneita pariskuntia.
Nyt olen saanut kasan tuomitsemista, mutta en mitään uutta ajatusta mitä tekisin. Pähkäilen sitä itsekseni.
Olen lähempänä 50 kuin 40 vuotta.
Ikävää, että yksiavioinen toisen omistamiseen perustuva avioliitto edelleen elää ja voi noin hyvin. Avioeroluvut kun tosiaan aika hyvin kertovat kuinka toimiva järjestelmä se on.
Voit rakastaa toista ja olla toiseen hetken ihastunut, kun et kunnolla tunne. Et rakasta molempia ainakaan romanttisesti ja yhtä paljon. Mutta totuus on, että kun alat leikkimään niin menetät molemmat ja sua alkaa ahdistamaan. Suosittelisin pysymään vaan ihan sen oman kullan kainalossa, koska kaikille tulee ihastuksia. Mutta jos oot kerran jo pettänyt, niin uskon, ettet ehkä rakasta ketään vaan himoitset vaan. Et tiedä, mitä on rakkaus. Haluat itsellesi kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoisin peiliin, jättäisin miehen ja antaisin hänen etsiä rehellisen naisen, joka arvostaa toisia ihmisiä ja on tarpeeksi kypsä ihmissuhteisiin. Toivottavasti lapsille tulee tieto myös teoistasi. Voin sanoa, että lapset tuskin sen jälkeen haluavat olla kanssasi tekemisissä, kun kasvavat.
Olipas tylsästi kirjoitettu:(
Itse olen kyllä tekemisissä molempien vanhempieni kanssa, vaikka heilläkin oli avioliittonsa aikana vaikka mitä sekoilua. Joten ei ehkä kannata yleistää.Eikä noita yksiavioisia unelmakumppaneita taida juurikaan enää olla, kun katsoo alkeellisenkin tutkimuksen suomalaisten pettämisluvuista.
Mutta se siitä. Tottakai olen ajatellut, että puhun asiasta miehen kanssa. En vain tiedä millä selittäisin tämän niin, kuin itse sen koen. Ei rakkaus lopu edes vaikka sen jakaisi.
Kaikki on täyttä totuutta. Luuletko, että lapsiesi kuva sinusta ei muutu tämän myötä. Jokainen aikuinen, kypsä, kunnioittava ihminen pitää kiinni vain yhdestä suhteesta, joten sinun on turha puolustella asiaa sillä, että ” kun toisetkin pettävät” Kerro miehellesi, niin hän pääsee tuollaisesta epärehellisestä suhteesta eroon, voi huokaista helpotuksesta, nauttia elämästä ja etsiä uuden naisen. Teit elämäsi suurimman virheen, jota et voi pakoilla etkä muuttaa. Totuus ei kuulosta aina mukavalta sadulta, joten varaudu siihen, että menetät välisi koko perheeseen.
Mitä fiksua ja aikuismaista siinä sitten on, että teidän mielestä miehellä olisi "oikeus" mustamaalata minua lapsille?;)
Onko tässä teidän jutussanne nyt vähän kostonhalua ja ristiriitaa miten fiksu aikuinen käyttäytyy?
Vierailija kirjoitti:
Voit rakastaa toista ja olla toiseen hetken ihastunut, kun et kunnolla tunne. Et rakasta molempia ainakaan romanttisesti ja yhtä paljon. Mutta totuus on, että kun alat leikkimään niin menetät molemmat ja sua alkaa ahdistamaan. Suosittelisin pysymään vaan ihan sen oman kullan kainalossa, koska kaikille tulee ihastuksia. Mutta jos oot kerran jo pettänyt, niin uskon, ettet ehkä rakasta ketään vaan himoitset vaan. Et tiedä, mitä on rakkaus. Haluat itsellesi kaiken.
Romanttinen rakkaus on vain tarina, joka yleistyi niihin aikoihin, kuin maanviljelyskin. Yhtäkkiä piti omistaa kaikki, talot, maat ja puolisokin. Ennen sitä ihminenkin eli tiiviissä yhteisöissä vailla näitä rajoituksia.
Suostuisiko naiset jos pitäisi kolmea-viittä yhtäaikaa? Jos nyt ajatellaan enemmän kuin yksi niin miksi tyytyä kahteen? Parhaassa tapauksessa ne kilpailisi suosiosta. Ainakaan ei tarvisi valittaa keksin puutetta. No niin saatiin tämä päivä käyntiin suht levottomalla jutulla.
Alue: Aihe vapaa
Kenelläkään mitään ajatuksia? Aihe on vaikea, tiedän, mutta en haluaisi valehdella koko aikaa mutta en toisaalta luopua kummastakaan rakkaastani.