Lue keskustelun säännöt.
Miljonääriksi tyhjästä eläkeikään mennessä - esimerkkilaskelma
13.04.2019 |
Täällä on usein väitetty, että Suomessa ei voi rikastua työnteolla ilman perintöjä tms. vanhemmilta saatua apua. Ihan mielenkiinnosta tein laskelman siitä, miten opiskelemalla hyväpalkkaiseen ammattiin ja aloittamalla sijoittamisen ajoissa voi kerätä miljoonan sijoitusomaisuuden 65 ikävuoteen mennessä, jos elämässä ei tule vakavia sairastumisia, pitkiä työttömyysjaksoja tai muita vastoinkäymisiä.
Kun alla puhutaan rahasummista, tarkoitetaan rahan nykyarvoa. Esim. miljoona euroa 40 vuoden päästä ei tarkoita miljoonaa euroa vuonna 2059, vaan sitä rahasummaa, jonka arvo vastaa nykyistä miljoonaa euroa. Ei siis tarvitse ajatella, että vuonna 2059 koossa onkin miljoona, mutta sen arvo olisi inflaation takia selvästi nykyistä pienempi. Ainon palkoiksi valmistumisen jälkeen alla on otettu TEKin tilastoista DI:n mediaanipalkat sen mukaan, kuinka monta vuotta on valmistumisesta.
Aino pääsee ylioppilaaksi 19-vuotiaana ja lähtee seuraavana syksynä Otaniemeen opiskelemaan DI:ksi. Aino muuttaa Teekkarikylään soluun (ja sieltä myöhemmin Teekkarikylän yksiöön). Oletamme, että vanhemmat ovat maksaneet Ainon lukion niin, että hänellä ei ole opintolainaa lukion ajalta. Lisäksi Aino on ollut yo-kirjoitusten jälkeen kesätöissä sen verran, että saa kesätyörahoilla kustannettua muuttonsa ja välttämättömät huonekalut ja tarvikkeet asuntoonsa.
Asumistuen jälkeen Ainon maksettavaksi vuokrasta jää 50-100 euroa kuukaudessa. Lisäksi muuhun elämiseen Aino käyttää 400 euroa kuukaudessa. Aino saa opintotukea 250 eur/kk ja hän nostaa opintolainaa 650 eur/kk yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Nostetusta opintolainasta Aino panee ASP-tilille 400 eur/kk.
Opintojen aikana Aino on töissä neljänä kesänä kolme kuukautta kerrallaan. Koska Aino ei ole töissä lukukausien aikana, kesäansioista ei mene veroja (eläkemaksut menevät), eivätkä ne vaikuta tukiin. Oletetaan, että Aino saa kesäkuukausilta palkkaa käteen 1500 eur / kk. Tästä Aino käyttää kolmasosan elämiseen, kolmasosan matkusteluun ja kolmasosan hän panee ASP-tilille.
Kun Aino viiden vuoden päästä valmistuu, on hänelle kertynyt ASP-tilille opintolainoista ja kesäansioista 24 000 euroa + korot. Aino menee töihin 3000 eur / kk palkalla (netto 2200 eur/kk), asuu vielä vuoden vuokralla 800 eur/kk ja laittaa ASP-tilille 835 eur/kk. Vuoden päästä Aino on 25-vuotias, ja hänellä on ASP-tilillä korkojen ja säästöpalkkion kanssa 37750 euroa. Opintolainaa Ainolla on opintolainahyvityksen jälkeen noin 24000 euroa.
Aino ottaa nyt asuntolainaa 20 vuoden laina-ajalla 200 000 euroa ja ostaa lainalla ja ASP-säästöillään asunnon. Tällä rahalla saa esim. Espoosta noin 30 neliön yksiön vastavalmistuneesta talosta noin puolen kilometrin päästä metroasemalta (velaton hinta tontin kanssa). Aino lyhentää asuntolainaa ja maksaa vastiketta yhteensä 1050 eur / kk ja opintolainaa 210 eur / kk.
Aino aloittaa nyt sijoittamisen. Hän säästää joka kuukausi pienikuluiseen osakeindeksirahastoon 420 eur. Oletamme rahaston vuosituotoksi inflaation ja kulujen jälkeen 5 %. Tämä on vähän vähemmän kuin osakkeiden reaalituotto on historiallisesti ollut, joten oletus on täysin realistinen.
Jatkuu
Kommentit (123)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainolla ei talo/asunto kaipaa koskaan remonttia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajatus on minusta älytön, tuolla budjetilla ei harrasteta oikein mitään, asutaan ahtaasti, eikä mikään saa koskaan mennä pieleen. Oikeassa elämässä asiat todella harvalla menevät noin, päin vastoin esim. katkoton työura alkaa tässä projektimaailmassa olla harvinaisuus, josta harva enää pääsee nauttimaan.
Mistä mahtaa löytää samoin ajatteleva puolison, jonka mielestä elämisen sijaan vaan säästetään kaikessa, koko ajan. Vai eikö sitten hanki perhettäkään, kun se maksaa.
Kiinnostaa että miten elämää muutetaan sitten 65 vuotiaana, kun on tarkoitus alkaa nauttia elämästä ja miljoonasta? Ei sen ikäinen enää ala aktiivisesti harrastamaan mitään, jos elämä on siihen asti ollut vaan sitä että mennään metrolla työpaikan ja kodin väliä, eikä oikein muuta. Ja siinä se elämä menikin, lopputuloksena että rahaa on, mutta elämä jäi elämättä.
Puhumattakaan että ennenkin on tullut sellainen lama, että sijoitukset ovat haihtuneet ilmaan, poislukien joku maa. Mitä jos sellainen lama tyhjentää tilin kun on jo niin vanha, ettei voikaan aloittaa alusta? On sekä menneet rahat että jäänyt elämä elämättä.
En tosiaan tarkoita että ei kannata mitään säästää/sijoittaa eikä yhtään varautua pahan päivän varalle. Mutta kun tuo elämä kuulostaa juuri sellaiselta kun se pahan päivän elämä olisi, käydään vaan töissä, eikä oikein mihinkään ole varaa.
Näitä kommentteja en ymmärrä. Elän nyt vähän pienemmällä budjetilla kuin laskelmien Aino 45-vuotiaana, ja olen mielestäni taloudellisesti todella hyväosainen. Käteen saamastani reilusta 3000 eurosta pakollisiin menoihin menee noin tonni, tonnin käytän todella huolettomasti kaikenlaiseen kivaan (kuten harrastuksiin ja matkusteluun), ja kuukauden lopussa tilille on yleensä jäänyt reilu tonni sijoitettavaksi yhtään pihistelemättä.
Koska muuten Suomessa on ollut sellainen lama, että hyvin hajautetut pörssiosakesijoitukset ovat menettäneet arvonsa eikä niiden arvo ole enää noussut takaisin? Minun tietääkseni ei koskaan.
Oletko sinkku? Minulla ei ainakaan jää, koska en halua asua missään sinkkukopperossa (toki asunnon arvo on omaisuutta), lisäksi tarvitsen ja haluan luotettavan auton, kaikki kiinteät kulut pitää maksaa yksin ja itse. Että kaksi tonnia kuussa menee infraan ja ruokaan. Sitten loput voi käyttää joko mukavaan elämään, matkoihin, säästämiseen jne.
En ole sinkku, mutta eivät elinkustannukseni sinkkuna olisi paljonkaan nykyistä suuremmat, maksimissaan 200 euroa. Asunto on toki tässä vaiheessa velaton. Autoa minulla ei ole (eikä ole puolisollanikaan), koska sille ei ole tarvetta pääkaupunkiseudulla.
Käsität kai, että et sinkkuna saa asuntoa puolet halvemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Ainolla ei talo/asunto kaipaa koskaan remonttia?
Laskelmassa on oletettu, että Aino ostaa 25-vuotiaana vastavalmistuneen asunnon, joten remontteja ei ole tulossa lähivuosina. 45-vuotiaana asuntolaina on maksettu, joten silloin rahaa jää remontteihin tai vaihtoehtoisesti isompaan asuntoon vaihtamiseen.
Toki tässä on muitakin variaatoita. Aino voi esim. alunperin ostaa vanhemman ja vähän oletettua halvemman asunnon, mutta käyttää säästyneen rahan remonttiin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajatus on minusta älytön, tuolla budjetilla ei harrasteta oikein mitään, asutaan ahtaasti, eikä mikään saa koskaan mennä pieleen. Oikeassa elämässä asiat todella harvalla menevät noin, päin vastoin esim. katkoton työura alkaa tässä projektimaailmassa olla harvinaisuus, josta harva enää pääsee nauttimaan.
Mistä mahtaa löytää samoin ajatteleva puolison, jonka mielestä elämisen sijaan vaan säästetään kaikessa, koko ajan. Vai eikö sitten hanki perhettäkään, kun se maksaa.
Kiinnostaa että miten elämää muutetaan sitten 65 vuotiaana, kun on tarkoitus alkaa nauttia elämästä ja miljoonasta? Ei sen ikäinen enää ala aktiivisesti harrastamaan mitään, jos elämä on siihen asti ollut vaan sitä että mennään metrolla työpaikan ja kodin väliä, eikä oikein muuta. Ja siinä se elämä menikin, lopputuloksena että rahaa on, mutta elämä jäi elämättä.
Puhumattakaan että ennenkin on tullut sellainen lama, että sijoitukset ovat haihtuneet ilmaan, poislukien joku maa. Mitä jos sellainen lama tyhjentää tilin kun on jo niin vanha, ettei voikaan aloittaa alusta? On sekä menneet rahat että jäänyt elämä elämättä.
En tosiaan tarkoita että ei kannata mitään säästää/sijoittaa eikä yhtään varautua pahan päivän varalle. Mutta kun tuo elämä kuulostaa juuri sellaiselta kun se pahan päivän elämä olisi, käydään vaan töissä, eikä oikein mihinkään ole varaa.
Näitä kommentteja en ymmärrä. Elän nyt vähän pienemmällä budjetilla kuin laskelmien Aino 45-vuotiaana, ja olen mielestäni taloudellisesti todella hyväosainen. Käteen saamastani reilusta 3000 eurosta pakollisiin menoihin menee noin tonni, tonnin käytän todella huolettomasti kaikenlaiseen kivaan (kuten harrastuksiin ja matkusteluun), ja kuukauden lopussa tilille on yleensä jäänyt reilu tonni sijoitettavaksi yhtään pihistelemättä.
Koska muuten Suomessa on ollut sellainen lama, että hyvin hajautetut pörssiosakesijoitukset ovat menettäneet arvonsa eikä niiden arvo ole enää noussut takaisin? Minun tietääkseni ei koskaan.
Oletko sinkku? Minulla ei ainakaan jää, koska en halua asua missään sinkkukopperossa (toki asunnon arvo on omaisuutta), lisäksi tarvitsen ja haluan luotettavan auton, kaikki kiinteät kulut pitää maksaa yksin ja itse. Että kaksi tonnia kuussa menee infraan ja ruokaan. Sitten loput voi käyttää joko mukavaan elämään, matkoihin, säästämiseen jne.
En ole sinkku, mutta eivät elinkustannukseni sinkkuna olisi paljonkaan nykyistä suuremmat, maksimissaan 200 euroa. Asunto on toki tässä vaiheessa velaton. Autoa minulla ei ole (eikä ole puolisollanikaan), koska sille ei ole tarvetta pääkaupunkiseudulla.
Käsität kai, että et sinkkuna saa asuntoa puolet halvemmalla.
Maksan omakotitalomme kustannuksia 400 eur / kk. Kyllä minä sillä rahalla maksaisin ihan ok sinkkuasunnon hoitovastiketta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajatus on minusta älytön, tuolla budjetilla ei harrasteta oikein mitään, asutaan ahtaasti, eikä mikään saa koskaan mennä pieleen. Oikeassa elämässä asiat todella harvalla menevät noin, päin vastoin esim. katkoton työura alkaa tässä projektimaailmassa olla harvinaisuus, josta harva enää pääsee nauttimaan.
Mistä mahtaa löytää samoin ajatteleva puolison, jonka mielestä elämisen sijaan vaan säästetään kaikessa, koko ajan. Vai eikö sitten hanki perhettäkään, kun se maksaa.
Kiinnostaa että miten elämää muutetaan sitten 65 vuotiaana, kun on tarkoitus alkaa nauttia elämästä ja miljoonasta? Ei sen ikäinen enää ala aktiivisesti harrastamaan mitään, jos elämä on siihen asti ollut vaan sitä että mennään metrolla työpaikan ja kodin väliä, eikä oikein muuta. Ja siinä se elämä menikin, lopputuloksena että rahaa on, mutta elämä jäi elämättä.
Puhumattakaan että ennenkin on tullut sellainen lama, että sijoitukset ovat haihtuneet ilmaan, poislukien joku maa. Mitä jos sellainen lama tyhjentää tilin kun on jo niin vanha, ettei voikaan aloittaa alusta? On sekä menneet rahat että jäänyt elämä elämättä.
En tosiaan tarkoita että ei kannata mitään säästää/sijoittaa eikä yhtään varautua pahan päivän varalle. Mutta kun tuo elämä kuulostaa juuri sellaiselta kun se pahan päivän elämä olisi, käydään vaan töissä, eikä oikein mihinkään ole varaa.
Näitä kommentteja en ymmärrä. Elän nyt vähän pienemmällä budjetilla kuin laskelmien Aino 45-vuotiaana, ja olen mielestäni taloudellisesti todella hyväosainen. Käteen saamastani reilusta 3000 eurosta pakollisiin menoihin menee noin tonni, tonnin käytän todella huolettomasti kaikenlaiseen kivaan (kuten harrastuksiin ja matkusteluun), ja kuukauden lopussa tilille on yleensä jäänyt reilu tonni sijoitettavaksi yhtään pihistelemättä.
Koska muuten Suomessa on ollut sellainen lama, että hyvin hajautetut pörssiosakesijoitukset ovat menettäneet arvonsa eikä niiden arvo ole enää noussut takaisin? Minun tietääkseni ei koskaan.
Oletko sinkku? Minulla ei ainakaan jää, koska en halua asua missään sinkkukopperossa (toki asunnon arvo on omaisuutta), lisäksi tarvitsen ja haluan luotettavan auton, kaikki kiinteät kulut pitää maksaa yksin ja itse. Että kaksi tonnia kuussa menee infraan ja ruokaan. Sitten loput voi käyttää joko mukavaan elämään, matkoihin, säästämiseen jne.
En ole sinkku, mutta eivät elinkustannukseni sinkkuna olisi paljonkaan nykyistä suuremmat, maksimissaan 200 euroa. Asunto on toki tässä vaiheessa velaton. Autoa minulla ei ole (eikä ole puolisollanikaan), koska sille ei ole tarvetta pääkaupunkiseudulla.
Käsität kai, että et sinkkuna saa asuntoa puolet halvemmalla.
Maksan omakotitalomme kustannuksia 400 eur / kk. Kyllä minä sillä rahalla maksaisin ihan ok sinkkuasunnon hoitovastiketta.
Ja olisit maksanut itse asunnon myös velattomaksi niin, että laina, vastike, sähköt ja ruuat ja muu pakollinen tekee 1200 e/kk?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina hölötetään noista sijoituksista kuinka niillä muka rikastuu.Epäilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajatus on minusta älytön, tuolla budjetilla ei harrasteta oikein mitään, asutaan ahtaasti, eikä mikään saa koskaan mennä pieleen. Oikeassa elämässä asiat todella harvalla menevät noin, päin vastoin esim. katkoton työura alkaa tässä projektimaailmassa olla harvinaisuus, josta harva enää pääsee nauttimaan.
Mistä mahtaa löytää samoin ajatteleva puolison, jonka mielestä elämisen sijaan vaan säästetään kaikessa, koko ajan. Vai eikö sitten hanki perhettäkään, kun se maksaa.
Kiinnostaa että miten elämää muutetaan sitten 65 vuotiaana, kun on tarkoitus alkaa nauttia elämästä ja miljoonasta? Ei sen ikäinen enää ala aktiivisesti harrastamaan mitään, jos elämä on siihen asti ollut vaan sitä että mennään metrolla työpaikan ja kodin väliä, eikä oikein muuta. Ja siinä se elämä menikin, lopputuloksena että rahaa on, mutta elämä jäi elämättä.
Puhumattakaan että ennenkin on tullut sellainen lama, että sijoitukset ovat haihtuneet ilmaan, poislukien joku maa. Mitä jos sellainen lama tyhjentää tilin kun on jo niin vanha, ettei voikaan aloittaa alusta? On sekä menneet rahat että jäänyt elämä elämättä.
En tosiaan tarkoita että ei kannata mitään säästää/sijoittaa eikä yhtään varautua pahan päivän varalle. Mutta kun tuo elämä kuulostaa juuri sellaiselta kun se pahan päivän elämä olisi, käydään vaan töissä, eikä oikein mihinkään ole varaa.
Näitä kommentteja en ymmärrä. Elän nyt vähän pienemmällä budjetilla kuin laskelmien Aino 45-vuotiaana, ja olen mielestäni taloudellisesti todella hyväosainen. Käteen saamastani reilusta 3000 eurosta pakollisiin menoihin menee noin tonni, tonnin käytän todella huolettomasti kaikenlaiseen kivaan (kuten harrastuksiin ja matkusteluun), ja kuukauden lopussa tilille on yleensä jäänyt reilu tonni sijoitettavaksi yhtään pihistelemättä.
Koska muuten Suomessa on ollut sellainen lama, että hyvin hajautetut pörssiosakesijoitukset ovat menettäneet arvonsa eikä niiden arvo ole enää noussut takaisin? Minun tietääkseni ei koskaan.
Oletko sinkku? Minulla ei ainakaan jää, koska en halua asua missään sinkkukopperossa (toki asunnon arvo on omaisuutta), lisäksi tarvitsen ja haluan luotettavan auton, kaikki kiinteät kulut pitää maksaa yksin ja itse. Että kaksi tonnia kuussa menee infraan ja ruokaan. Sitten loput voi käyttää joko mukavaan elämään, matkoihin, säästämiseen jne.
En ole sinkku, mutta eivät elinkustannukseni sinkkuna olisi paljonkaan nykyistä suuremmat, maksimissaan 200 euroa. Asunto on toki tässä vaiheessa velaton. Autoa minulla ei ole (eikä ole puolisollanikaan), koska sille ei ole tarvetta pääkaupunkiseudulla.
Käsität kai, että et sinkkuna saa asuntoa puolet halvemmalla.
Maksan omakotitalomme kustannuksia 400 eur / kk. Kyllä minä sillä rahalla maksaisin ihan ok sinkkuasunnon hoitovastiketta.
Ja olisit maksanut itse asunnon myös velattomaksi niin, että laina, vastike, sähköt ja ruuat ja muu pakollinen tekee 1200 e/kk?
Jos katsot ap:n laskelmaa, niin siinä oli oletettu, että Aino maksaa yksin 200 000 euron asuntolainan 20 vuodessa maksamalla lainaa ja vastiketta yhteensä 1050 eur / kk. Minä puhuin nyt rahankäytöstä sen jälkeen, kun asunto on velaton (Ainolla 45-vuotiaana).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina hölötetään noista sijoituksista kuinka niillä muka rikastuu.Epäilen.
No ei se ole minulta pois. Minun salkkuni arvonnousu on ollut 25,8% tämän vuoden aikana. Tänäänkin tuli toista sataa euroa osinkoja, viime viikolla 600 euroa, sitä edellisellä kans toista sataa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla vuoden paras aloitus tällä foorumilla. Täyttä asiaa, ei tosin yllätä ketään, että suomalaiset mätisäkit täällä kyseenalaistavat kaiken. Itse olen toiminut lähes Ainon kaltaisesti, tosin sijoitettava summa on korkeampi ja minusta tulee laskennallisesti miljonääri ennenkuin täytän 50.
Kai sinä ymmärrät, että olet itsekin suomalainen mätisäkki?
Mene töihin ja eheyd. Tämän jälkeen leikkaa tukka ja vaurastu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika monta ehtoa, pitää olla DI, saada tiettyä palkkaa, olla koko ajan töissä, asua 30 neliössä 65-vuotiaaksi...Aika harvalla menee noin ja onko tuo edes tavoiteltavaa ja voiko kaikki olla DI (tai lääkäri).
En ole missään vaiheessa sanonutkaan, että tämä olisi mahdollista kaikille. Mutta kun täällä on moneen kertaan sanottu, että Suomessa ei voi kukaan rikastua omalla työllään ilman vanhemmilta saatua alkupääomaa tai epätavallista onnenpotkua, niin ajattelin esittää laskelman siitä,mmiten ihan keskiverto DI (tai esim. lääkäri tai juristi) pystyy hankkimaan miljoonan + oman asunnon eläkeikään mennessä, jos elämässä ei tule suuria vastoinkäymisiä.
Esimerkkinä käytin DI:tä, koska olen itse DI, ja minulla on siksi hyvä käsitys DI:n opiskelusta ja helppo pääsy palkkatilastoihin.
Enkä toki sanonut, että jokaisen pitäisi toimia kuin Aino, jos se on vain mahdollista. Elämä on valintoja, ja joku voi hyvällä syyllä esim. säästää vain puolet Ainon summista ja tyytyä puoleen mikjoonaan.
Suosittelen kuitenkin kiinnittämään huomiota ajoissa aloitetun sijoittamisen merkitykseen. Viiden prosentin reaalituotto-oletuksella sijoitus kasvaa 40 vuodessa 7-kertaiseksi, mutta 20 vuodessa 2,6-kertaiseksi. Joudut siis 20 vuoden päästä sijoittamaan yli 260 euroa, jotta sen arvo olisi 40 vuoden päästä sama kuin tänään sijoitetun satasen arvo. Kannatta aloittaa säännöllinen sijoittaminen vaikka ihan pienillä summilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta ehtoa, pitää olla DI, saada tiettyä palkkaa, olla koko ajan töissä, asua 30 neliössä 65-vuotiaaksi...Aika harvalla menee noin ja onko tuo edes tavoiteltavaa ja voiko kaikki olla DI (tai lääkäri).
En ole missään vaiheessa sanonutkaan, että tämä olisi mahdollista kaikille. Mutta kun täällä on moneen kertaan sanottu, että Suomessa ei voi kukaan rikastua omalla työllään ilman vanhemmilta saatua alkupääomaa tai epätavallista onnenpotkua, niin ajattelin esittää laskelman siitä,mmiten ihan keskiverto DI (tai esim. lääkäri tai juristi) pystyy hankkimaan miljoonan + oman asunnon eläkeikään mennessä, jos elämässä ei tule suuria vastoinkäymisiä.
Esimerkkinä käytin DI:tä, koska olen itse DI, ja minulla on siksi hyvä käsitys DI:n opiskelusta ja helppo pääsy palkkatilastoihin.
Enkä toki sanonut, että jokaisen pitäisi toimia kuin Aino, jos se on vain mahdollista. Elämä on valintoja, ja joku voi hyvällä syyllä esim. säästää vain puolet Ainon summista ja tyytyä puoleen mikjoonaan.
Suosittelen kuitenkin kiinnittämään huomiota ajoissa aloitetun sijoittamisen merkitykseen. Viiden prosentin reaalituotto-oletuksella sijoitus kasvaa 40 vuodessa 7-kertaiseksi, mutta 20 vuodessa 2,6-kertaiseksi. Joudut siis 20 vuoden päästä sijoittamaan yli 260 euroa, jotta sen arvo olisi 40 vuoden päästä sama kuin tänään sijoitetun satasen arvo. Kannatta aloittaa säännöllinen sijoittaminen vaikka ihan pienillä summilla.
Kyllä Suomessakin voi rikastua palkkatyöllä. Vaikka Fortumin johtajat ja Keskon johtajat jne. Mutta koskee noin muutamaa prosenttia palkansaajista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta ehtoa, pitää olla DI, saada tiettyä palkkaa, olla koko ajan töissä, asua 30 neliössä 65-vuotiaaksi...Aika harvalla menee noin ja onko tuo edes tavoiteltavaa ja voiko kaikki olla DI (tai lääkäri).
En ole missään vaiheessa sanonutkaan, että tämä olisi mahdollista kaikille. Mutta kun täällä on moneen kertaan sanottu, että Suomessa ei voi kukaan rikastua omalla työllään ilman vanhemmilta saatua alkupääomaa tai epätavallista onnenpotkua, niin ajattelin esittää laskelman siitä,mmiten ihan keskiverto DI (tai esim. lääkäri tai juristi) pystyy hankkimaan miljoonan + oman asunnon eläkeikään mennessä, jos elämässä ei tule suuria vastoinkäymisiä.
Ei ole varmaan kellekään yllätys, että DI, lääkäri ja juristi ovat niitä kovapalkkaisimpia ammatteja ja että heillä sijoittamiseenkin jää varmasti helposti rahaa. Otsikon perusteella saa vain taas kuvan, että vaikkapa kuka tahansa matalapalkkainen kädestä suuhun elävä yh voi helposti tulla miljonääriksi, kunhan vain vähän viitsii sijoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta ehtoa, pitää olla DI, saada tiettyä palkkaa, olla koko ajan töissä, asua 30 neliössä 65-vuotiaaksi...Aika harvalla menee noin ja onko tuo edes tavoiteltavaa ja voiko kaikki olla DI (tai lääkäri).
En ole missään vaiheessa sanonutkaan, että tämä olisi mahdollista kaikille. Mutta kun täällä on moneen kertaan sanottu, että Suomessa ei voi kukaan rikastua omalla työllään ilman vanhemmilta saatua alkupääomaa tai epätavallista onnenpotkua, niin ajattelin esittää laskelman siitä,mmiten ihan keskiverto DI (tai esim. lääkäri tai juristi) pystyy hankkimaan miljoonan + oman asunnon eläkeikään mennessä, jos elämässä ei tule suuria vastoinkäymisiä.
Ei ole varmaan kellekään yllätys, että DI, lääkäri ja juristi ovat niitä kovapalkkaisimpia ammatteja ja että heillä sijoittamiseenkin jää varmasti helposti rahaa. Otsikon perusteella saa vain taas kuvan, että vaikkapa kuka tahansa matalapalkkainen kädestä suuhun elävä yh voi helposti tulla miljonääriksi, kunhan vain vähän viitsii sijoittaa.
Heti aloitusviestin alussa puhutaan opiskelemisesta hyväpalkkaiseen ammattiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta ehtoa, pitää olla DI, saada tiettyä palkkaa, olla koko ajan töissä, asua 30 neliössä 65-vuotiaaksi...Aika harvalla menee noin ja onko tuo edes tavoiteltavaa ja voiko kaikki olla DI (tai lääkäri).
En ole missään vaiheessa sanonutkaan, että tämä olisi mahdollista kaikille. Mutta kun täällä on moneen kertaan sanottu, että Suomessa ei voi kukaan rikastua omalla työllään ilman vanhemmilta saatua alkupääomaa tai epätavallista onnenpotkua, niin ajattelin esittää laskelman siitä,mmiten ihan keskiverto DI (tai esim. lääkäri tai juristi) pystyy hankkimaan miljoonan + oman asunnon eläkeikään mennessä, jos elämässä ei tule suuria vastoinkäymisiä.
Ei ole varmaan kellekään yllätys, että DI, lääkäri ja juristi ovat niitä kovapalkkaisimpia ammatteja ja että heillä sijoittamiseenkin jää varmasti helposti rahaa. Otsikon perusteella saa vain taas kuvan, että vaikkapa kuka tahansa matalapalkkainen kädestä suuhun elävä yh voi helposti tulla miljonääriksi, kunhan vain vähän viitsii sijoittaa.
Heti aloitusviestin alussa puhutaan opiskelemisesta hyväpalkkaiseen ammattiin.
"Hyväpalkkaiseen ammattiin". Aika tyhjänpäiväinen kehäpäätelmä, että hyväpalkkaiseksi tulemalla tulet hyvätuloiseksi, vaurastut. Tottakai, jos olet jo hyväpalkkainen, jääkin sitä sijoitettavaa.
Korkea koulutus ei kuitenkaan automaattisesti johda hyväpalkkaisuuteen. Noilla kolmella alalla se on todennäköisempää, ja se on jo kaikkien tiedossa . T: akateeminen pätkätyöläinen, joka elää kädestä suuhun, ei sijoitettavaa, ei omaisuutta
Näen säästämisen vähän niin, että se tapahtuu luonnollisimmin suuripalkkaisilta, koska jos otetaan keskiverto elintaso, keskipalkkaisella palkka menee jotakuinkin elämään ja säästö muodostuu asuntovarallisuudesta. Pienipalkkainen joutuu tinkimään elintasosta ja rahat menevät silti, ei välttämättä kerry edes asuntovarallisuutta. Isommilla tuloilla rahaa jää yli ihan yrittämättäkin, koska läheskään kaikki eivät kasvata elintasoaan tulojen kasvun myötä tai palkka kestää sekä sen että jää siltikin yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monta ehtoa, pitää olla DI, saada tiettyä palkkaa, olla koko ajan töissä, asua 30 neliössä 65-vuotiaaksi...Aika harvalla menee noin ja onko tuo edes tavoiteltavaa ja voiko kaikki olla DI (tai lääkäri).
En ole missään vaiheessa sanonutkaan, että tämä olisi mahdollista kaikille. Mutta kun täällä on moneen kertaan sanottu, että Suomessa ei voi kukaan rikastua omalla työllään ilman vanhemmilta saatua alkupääomaa tai epätavallista onnenpotkua, niin ajattelin esittää laskelman siitä,mmiten ihan keskiverto DI (tai esim. lääkäri tai juristi) pystyy hankkimaan miljoonan + oman asunnon eläkeikään mennessä, jos elämässä ei tule suuria vastoinkäymisiä.
Ei ole varmaan kellekään yllätys, että DI, lääkäri ja juristi ovat niitä kovapalkkaisimpia ammatteja ja että heillä sijoittamiseenkin jää varmasti helposti rahaa. Otsikon perusteella saa vain taas kuvan, että vaikkapa kuka tahansa matalapalkkainen kädestä suuhun elävä yh voi helposti tulla miljonääriksi, kunhan vain vähän viitsii sijoittaa.
Heti aloitusviestin alussa puhutaan opiskelemisesta hyväpalkkaiseen ammattiin.
"Hyväpalkkaiseen ammattiin". Aika tyhjänpäiväinen kehäpäätelmä, että hyväpalkkaiseksi tulemalla tulet hyvätuloiseksi, vaurastut. Tottakai, jos olet jo hyväpalkkainen, jääkin sitä sijoitettavaa.
Täällä on aika monesti väitetty, että Suomessa ei ole mahdollista rikastua palkkatuloilla, vaikka olisikin suhteellisen hyväpalkkainen työ.
En ole sinkku, mutta eivät elinkustannukseni sinkkuna olisi paljonkaan nykyistä suuremmat, maksimissaan 200 euroa. Asunto on toki tässä vaiheessa velaton. Autoa minulla ei ole (eikä ole puolisollanikaan), koska sille ei ole tarvetta pääkaupunkiseudulla.