Lue keskustelun säännöt.
Miljonääriksi tyhjästä eläkeikään mennessä - esimerkkilaskelma
13.04.2019 |
Täällä on usein väitetty, että Suomessa ei voi rikastua työnteolla ilman perintöjä tms. vanhemmilta saatua apua. Ihan mielenkiinnosta tein laskelman siitä, miten opiskelemalla hyväpalkkaiseen ammattiin ja aloittamalla sijoittamisen ajoissa voi kerätä miljoonan sijoitusomaisuuden 65 ikävuoteen mennessä, jos elämässä ei tule vakavia sairastumisia, pitkiä työttömyysjaksoja tai muita vastoinkäymisiä.
Kun alla puhutaan rahasummista, tarkoitetaan rahan nykyarvoa. Esim. miljoona euroa 40 vuoden päästä ei tarkoita miljoonaa euroa vuonna 2059, vaan sitä rahasummaa, jonka arvo vastaa nykyistä miljoonaa euroa. Ei siis tarvitse ajatella, että vuonna 2059 koossa onkin miljoona, mutta sen arvo olisi inflaation takia selvästi nykyistä pienempi. Ainon palkoiksi valmistumisen jälkeen alla on otettu TEKin tilastoista DI:n mediaanipalkat sen mukaan, kuinka monta vuotta on valmistumisesta.
Aino pääsee ylioppilaaksi 19-vuotiaana ja lähtee seuraavana syksynä Otaniemeen opiskelemaan DI:ksi. Aino muuttaa Teekkarikylään soluun (ja sieltä myöhemmin Teekkarikylän yksiöön). Oletamme, että vanhemmat ovat maksaneet Ainon lukion niin, että hänellä ei ole opintolainaa lukion ajalta. Lisäksi Aino on ollut yo-kirjoitusten jälkeen kesätöissä sen verran, että saa kesätyörahoilla kustannettua muuttonsa ja välttämättömät huonekalut ja tarvikkeet asuntoonsa.
Asumistuen jälkeen Ainon maksettavaksi vuokrasta jää 50-100 euroa kuukaudessa. Lisäksi muuhun elämiseen Aino käyttää 400 euroa kuukaudessa. Aino saa opintotukea 250 eur/kk ja hän nostaa opintolainaa 650 eur/kk yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Nostetusta opintolainasta Aino panee ASP-tilille 400 eur/kk.
Opintojen aikana Aino on töissä neljänä kesänä kolme kuukautta kerrallaan. Koska Aino ei ole töissä lukukausien aikana, kesäansioista ei mene veroja (eläkemaksut menevät), eivätkä ne vaikuta tukiin. Oletetaan, että Aino saa kesäkuukausilta palkkaa käteen 1500 eur / kk. Tästä Aino käyttää kolmasosan elämiseen, kolmasosan matkusteluun ja kolmasosan hän panee ASP-tilille.
Kun Aino viiden vuoden päästä valmistuu, on hänelle kertynyt ASP-tilille opintolainoista ja kesäansioista 24 000 euroa + korot. Aino menee töihin 3000 eur / kk palkalla (netto 2200 eur/kk), asuu vielä vuoden vuokralla 800 eur/kk ja laittaa ASP-tilille 835 eur/kk. Vuoden päästä Aino on 25-vuotias, ja hänellä on ASP-tilillä korkojen ja säästöpalkkion kanssa 37750 euroa. Opintolainaa Ainolla on opintolainahyvityksen jälkeen noin 24000 euroa.
Aino ottaa nyt asuntolainaa 20 vuoden laina-ajalla 200 000 euroa ja ostaa lainalla ja ASP-säästöillään asunnon. Tällä rahalla saa esim. Espoosta noin 30 neliön yksiön vastavalmistuneesta talosta noin puolen kilometrin päästä metroasemalta (velaton hinta tontin kanssa). Aino lyhentää asuntolainaa ja maksaa vastiketta yhteensä 1050 eur / kk ja opintolainaa 210 eur / kk.
Aino aloittaa nyt sijoittamisen. Hän säästää joka kuukausi pienikuluiseen osakeindeksirahastoon 420 eur. Oletamme rahaston vuosituotoksi inflaation ja kulujen jälkeen 5 %. Tämä on vähän vähemmän kuin osakkeiden reaalituotto on historiallisesti ollut, joten oletus on täysin realistinen.
Jatkuu
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Kesätöitä ei todellakaan saa helposti kaupungeista, jossa koulutetaan teekkereitä. Ainon pitäisi todennäköisesti muuttaa toiseen kaupunkiin ja tottakai vuokria ja muuttokustannuksia ei näihin ole tehty.
Näin saattaa olla jossain muualla Suomessa, mutta pääkaupunkiseudulla teekkareille löytyy hyvin kesätöitä.
Teekkarin äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tyssähti jo siihen, että opiskelija olisi muka neljänä kesänä kesätöissä. Näinhän tapahtuu vain fantasiamaailmassa.
Teekkarit saavat nykyisin tosi helposti kesätöitä. Jos teekkari ei ole kesätöissä, niin se on yleensä oma valinta - ainakin pääkaupunkiseudulla. Oma yhden vuoden opiskellut teekkaripoikani sai valita viidestä eri paikasta mieluisimman, vaikka hänellä ei ollut lainkaan aikaisempaa työkokemusta peruskoulun TETin jälkeen.
Ei voi vetää yhden henkilön perusteella päättelyä kattamaan kaikkia.
Plus tämäkin on ihan täysin riippuvainen taloussyklistä. Viime ja tänä kesänä työmarkkinoilla on vetoa nuorille korkeakouluopiskelijoille mutta ihan toista se oli vaikka viisi vuotta sitten. Oma DI-ukkoni hikoili ekat kesät raksalla ja sai ihan saman verran kuin mitä 18-vuotiaat ammattikoululaiset. Ekan oman alan työpaikan hän sai 3. vuoden jälkeen ja silloinkin palkka oli alle 2000 euroa. Kyllä ne työnantajat tietää että nuorien pitää saada jalka oven väliin jolloin töitä tehdään todella matalalla palkkatasolla.
Nyt tuosta on 5 vuotta aikaa (ja valmistumisesta 3v) ja palkka 4000 euroa. Mutta suurin tekijä ensimmäisissä työpaikoissa on hyvällä tuurilla. Muutaman vuoden päästä voi vasta puhua että omalla osaamisella olisi suurempi merkitys työpaikan saamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tyssähti jo siihen, että opiskelija olisi muka neljänä kesänä kesätöissä. Näinhän tapahtuu vain fantasiamaailmassa.
Teekkarit saavat nykyisin tosi helposti kesätöitä. Jos teekkari ei ole kesätöissä, niin se on yleensä oma valinta - ainakin pääkaupunkiseudulla. Oma yhden vuoden opiskellut teekkaripoikani sai valita viidestä eri paikasta mieluisimman, vaikka hänellä ei ollut lainkaan aikaisempaa työkokemusta peruskoulun TETin jälkeen.
Ei voi vetää yhden henkilön perusteella päättelyä kattamaan kaikkia.
Plus tämäkin on ihan täysin riippuvainen taloussyklistä. Viime ja tänä kesänä työmarkkinoilla on vetoa nuorille korkeakouluopiskelijoille mutta ihan toista se oli vaikka viisi vuotta sitten. Oma DI-ukkoni hikoili ekat kesät raksalla ja sai ihan saman verran kuin mitä 18-vuotiaat ammattikoululaiset. Ekan oman alan työpaikan hän sai 3. vuoden jälkeen ja silloinkin palkka oli alle 2000 euroa. Kyllä ne työnantajat tietää että nuorien pitää saada jalka oven väliin jolloin töitä tehdään todella matalalla palkkatasolla.
Nyt tuosta on 5 vuotta aikaa (ja valmistumisesta 3v) ja palkka 4000 euroa. Mutta suurin tekijä ensimmäisissä työpaikoissa on hyvällä tuurilla. Muutaman vuoden päästä voi vasta puhua että omalla osaamisella olisi suurempi merkitys työpaikan saamisessa.
Paljonko sinun ukkosi sitten sai raksalta? Laskelmassa on oletettu Ainon nettopalkaksi joka kesä 1500 euroa, joka tarkoittaa 1635 euron bruttopalkkaa. Tämä tarkoittaa alle 10,30 euron tuntipalkkaa, johon ei tule päälle mitään lisiä. Ukkosi näyttää lisäksi tienaavan jo kolme vuotta valmistumisen jälkeen lähes sen, mitä laskelmissa on oletettu Ainon palkaksi vasta 10 vuoden jälkeen eli ukkosi on tienesteissään selvästi Ainoa edellä.
Se on kyllä ihan totta, että kesätyötilanne riippuu paljon suhdanteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tyssähti jo siihen, että opiskelija olisi muka neljänä kesänä kesätöissä. Näinhän tapahtuu vain fantasiamaailmassa.
Teekkarit saavat nykyisin tosi helposti kesätöitä. Jos teekkari ei ole kesätöissä, niin se on yleensä oma valinta - ainakin pääkaupunkiseudulla. Oma yhden vuoden opiskellut teekkaripoikani sai valita viidestä eri paikasta mieluisimman, vaikka hänellä ei ollut lainkaan aikaisempaa työkokemusta peruskoulun TETin jälkeen.
Ei voi vetää yhden henkilön perusteella päättelyä kattamaan kaikkia.
Plus tämäkin on ihan täysin riippuvainen taloussyklistä. Viime ja tänä kesänä työmarkkinoilla on vetoa nuorille korkeakouluopiskelijoille mutta ihan toista se oli vaikka viisi vuotta sitten. Oma DI-ukkoni hikoili ekat kesät raksalla ja sai ihan saman verran kuin mitä 18-vuotiaat ammattikoululaiset. Ekan oman alan työpaikan hän sai 3. vuoden jälkeen ja silloinkin palkka oli alle 2000 euroa. Kyllä ne työnantajat tietää että nuorien pitää saada jalka oven väliin jolloin töitä tehdään todella matalalla palkkatasolla.
Nyt tuosta on 5 vuotta aikaa (ja valmistumisesta 3v) ja palkka 4000 euroa. Mutta suurin tekijä ensimmäisissä työpaikoissa on hyvällä tuurilla. Muutaman vuoden päästä voi vasta puhua että omalla osaamisella olisi suurempi merkitys työpaikan saamisessa.
Paljonko sinun ukkosi sitten sai raksalta? Laskelmassa on oletettu Ainon nettopalkaksi joka kesä 1500 euroa, joka tarkoittaa 1635 euron bruttopalkkaa. Tämä tarkoittaa alle 10,30 euron tuntipalkkaa, johon ei tule päälle mitään lisiä. Ukkosi näyttää lisäksi tienaavan jo kolme vuotta valmistumisen jälkeen lähes sen, mitä laskelmissa on oletettu Ainon palkaksi vasta 10 vuoden jälkeen eli ukkosi on tienesteissään selvästi Ainoa edellä.
Se on kyllä ihan totta, että kesätyötilanne riippuu paljon suhdanteista.
Otin kantaa vain tämän "teekkarin äidin" tekstiin. Aloituksen teekkarin palkat ovatkin ihan realistisia, tämän teekkariäidin puheet siitä että kaikille olisi töitä, tai että olisi jopa mahdollista valita useiden työpaikkojen joukosta, on epärealistisia. Vaikka jotkut tietysti ovat niin onnekkaita. Meidän yliopistoaikoina aina muutama vuosikurssilta sai hyvät duunipaikat kesälle omalta alalta, mutta näissäkin tapauksissa niillä henkilöillä oli suhteita. Ne jotka pääsi kauppiksesta ekana kesänä pankkiin töihin niin niillä isät oli pankinjohtajien golf-kavereita.
Palkka raksalla oli noihin aikoihin 8-9 euroa tunnilta mutta ne olivat vielä alihankkijafirman kautta niin ne olivat keskivertoa huonommat. Kyllä nykypäivänä nuoret saa sen 10e/h tai lähelle sitä melkein missä vain suorittavan tason duunissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tyssähti jo siihen, että opiskelija olisi muka neljänä kesänä kesätöissä. Näinhän tapahtuu vain fantasiamaailmassa.
Teekkarit saavat nykyisin tosi helposti kesätöitä. Jos teekkari ei ole kesätöissä, niin se on yleensä oma valinta - ainakin pääkaupunkiseudulla. Oma yhden vuoden opiskellut teekkaripoikani sai valita viidestä eri paikasta mieluisimman, vaikka hänellä ei ollut lainkaan aikaisempaa työkokemusta peruskoulun TETin jälkeen.
Ei voi vetää yhden henkilön perusteella päättelyä kattamaan kaikkia.
Plus tämäkin on ihan täysin riippuvainen taloussyklistä. Viime ja tänä kesänä työmarkkinoilla on vetoa nuorille korkeakouluopiskelijoille mutta ihan toista se oli vaikka viisi vuotta sitten. Oma DI-ukkoni hikoili ekat kesät raksalla ja sai ihan saman verran kuin mitä 18-vuotiaat ammattikoululaiset. Ekan oman alan työpaikan hän sai 3. vuoden jälkeen ja silloinkin palkka oli alle 2000 euroa. Kyllä ne työnantajat tietää että nuorien pitää saada jalka oven väliin jolloin töitä tehdään todella matalalla palkkatasolla.
Nyt tuosta on 5 vuotta aikaa (ja valmistumisesta 3v) ja palkka 4000 euroa. Mutta suurin tekijä ensimmäisissä työpaikoissa on hyvällä tuurilla. Muutaman vuoden päästä voi vasta puhua että omalla osaamisella olisi suurempi merkitys työpaikan saamisessa.
Paljonko sinun ukkosi sitten sai raksalta? Laskelmassa on oletettu Ainon nettopalkaksi joka kesä 1500 euroa, joka tarkoittaa 1635 euron bruttopalkkaa. Tämä tarkoittaa alle 10,30 euron tuntipalkkaa, johon ei tule päälle mitään lisiä. Ukkosi näyttää lisäksi tienaavan jo kolme vuotta valmistumisen jälkeen lähes sen, mitä laskelmissa on oletettu Ainon palkaksi vasta 10 vuoden jälkeen eli ukkosi on tienesteissään selvästi Ainoa edellä.
Se on kyllä ihan totta, että kesätyötilanne riippuu paljon suhdanteista.
Otin kantaa vain tämän "teekkarin äidin" tekstiin. Aloituksen teekkarin palkat ovatkin ihan realistisia, tämän teekkariäidin puheet siitä että kaikille olisi töitä, tai että olisi jopa mahdollista valita useiden työpaikkojen joukosta, on epärealistisia. Vaikka jotkut tietysti ovat niin onnekkaita. Meidän yliopistoaikoina aina muutama vuosikurssilta sai hyvät duunipaikat kesälle omalta alalta, mutta näissäkin tapauksissa niillä henkilöillä oli suhteita. Ne jotka pääsi kauppiksesta ekana kesänä pankkiin töihin niin niillä isät oli pankinjohtajien golf-kavereita.
Palkka raksalla oli noihin aikoihin 8-9 euroa tunnilta mutta ne olivat vielä alihankkijafirman kautta niin ne olivat keskivertoa huonommat. Kyllä nykypäivänä nuoret saa sen 10e/h tai lähelle sitä melkein missä vain suorittavan tason duunissa.
Ainakin minun teekkaripoikani sai ne viisi työtarjousta ilman mitään suhteita tai aikaisempaa työkokemusta.
Teekkarin äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä, jos Aino ei saakaan töitä valmistumisen jälkeen? Miten hän maksaa opintolainan takaisin?
Silloin Aino ei ostakaan asuntoa, vaan hän käyttää ASP-tilille säästämänsä rahat opintolainan takaisinmaksuun. Toki tässä tapauksessa Ainosta ei tulekaan miljonääriä.
Ei, vaan silloin Aino laittaa opintolainan lyhennysvapaalle ja hakee niitä töitä. Muutaman vuoden katko lopputilanteeseen vaikuttaa...ööö...kuinka paljon?
Olennaista on se, että mitoittaa elämänsä niin että säästämiseen on varaa. Toisin sanoen asuntolaina ja muu kulutus on linjassa tuloihin. Mutta kun ei, kaikilla pitää olla koko ajan minilomia, afterworkkeja, merkkivaatteita, elektroniikkaa, kalliit harrastukset, kallis auto, vähän kalliimpi kämppä kuin mikä olisi järkevää yms yms ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenellekköhän kesätyöläiselle ilman koulutusta maksetaan 1500e kuussa? Kesätyöntekijöiden tuntipalkka on jotain 7e suuntaan, eivätkä usein edes tee täysiä päiviä. Aino hyvällä tuurilla saisi 1000e/kuussa.
TEKin harjoittelijapalkkasuositus yhden vuoden opiskelleelle teekkarille on 2100 eur / kk. Aika monet yksityiset työnantajat noudattavat TEKin suosituksia. Nekin, jotka eivät noudata, maksavat teekkarille yleensä vähintään 1700 eur / kk.
ap
TEK:n palkkasuositukset ovat _suosituksia_ ja ne on ihan yleinen vitsi yksityissektorilla jos opiskelijalla ei ole ennestään relevanttia työkokemusta. Ne pätevät vain silloin kun kyse on esim. 25-vuotiaasta Iiro-Insinööristä joka on jatkanut opiskeluja TKK:lle alemman tutkinnon jälkeen. Suoraan lukiosta tullut 20-vuotias Aino tekee ekat opiskeluaikaiset kesät siivoojan hommia ja ei todellakaan saa yli 2300 euroa ekasta oman alan työpaikasta.
Muuten pidin laskelmasta ja asiat oli esitetty realistisesti mutta TEK:n suosituksille nauraa kaikki.
T. DI
- Yhdyn tämän lainauksen kirjoittajaan. Ainakin omalla alallani (sähkö/energia) palkat on täysin alaspoljettuja. Firmoilla on samat palkkamaksimit kaikille kesätyöntekijöille oli kyseessä sitten insinööri- tai DI-opiskelija. Opintopistemäärät voivat hieman vaikuttaa palkkaukseen. Esim ABBn harkkapalkat ovat vikan vuoden DI-opiskelijalla maksimissaan 2250e (opintojen alussa saat 1700-1800e), Wärtsilällä on samantyyppinen palkkaus. Olen loppuvaiheen opiskelija ja olin itse useammassa kesätyöhaastiksessa tänä keväänä ja relevantilla työkokemuksella ja hyvistä arvosanoista huolimatta suurin osa tarjosi 2000-2200e/kk 'firman käytännön mukaan'. Useilla opiskelukavereilla sama juttu, eli reilua paria tonnia tarjotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisinsinooreista monet ovat palkkasorron kohteena, miesinssin 4000 euron palkka voi olla naispuolisella inssilla hyvikin vain 2000 euron luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenellekköhän kesätyöläiselle ilman koulutusta maksetaan 1500e kuussa? Kesätyöntekijöiden tuntipalkka on jotain 7e suuntaan, eivätkä usein edes tee täysiä päiviä. Aino hyvällä tuurilla saisi 1000e/kuussa.
TEKin harjoittelijapalkkasuositus yhden vuoden opiskelleelle teekkarille on 2100 eur / kk. Aika monet yksityiset työnantajat noudattavat TEKin suosituksia. Nekin, jotka eivät noudata, maksavat teekkarille yleensä vähintään 1700 eur / kk.
ap
TEK:n palkkasuositukset ovat _suosituksia_ ja ne on ihan yleinen vitsi yksityissektorilla jos opiskelijalla ei ole ennestään relevanttia työkokemusta. Ne pätevät vain silloin kun kyse on esim. 25-vuotiaasta Iiro-Insinööristä joka on jatkanut opiskeluja TKK:lle alemman tutkinnon jälkeen. Suoraan lukiosta tullut 20-vuotias Aino tekee ekat opiskeluaikaiset kesät siivoojan hommia ja ei todellakaan saa yli 2300 euroa ekasta oman alan työpaikasta.
Muuten pidin laskelmasta ja asiat oli esitetty realistisesti mutta TEK:n suosituksille nauraa kaikki.
T. DI
- Yhdyn tämän lainauksen kirjoittajaan. Ainakin omalla alallani (sähkö/energia) palkat on täysin alaspoljettuja. Firmoilla on samat palkkamaksimit kaikille kesätyöntekijöille oli kyseessä sitten insinööri- tai DI-opiskelija. Opintopistemäärät voivat hieman vaikuttaa palkkaukseen. Esim ABBn harkkapalkat ovat vikan vuoden DI-opiskelijalla maksimissaan 2250e (opintojen alussa saat 1700-1800e), Wärtsilällä on samantyyppinen palkkaus. Olen loppuvaiheen opiskelija ja olin itse useammassa kesätyöhaastiksessa tänä keväänä ja relevantilla työkokemuksella ja hyvistä arvosanoista huolimatta suurin osa tarjosi 2000-2200e/kk 'firman käytännön mukaan'. Useilla opiskelukavereilla sama juttu, eli reilua paria tonnia tarjotaan.
Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa, mutta mainitsemasi palkat ovat kuitenkin selvästi paremmat kuin Ainolla ap:n laskelmissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisinsinooreista monet ovat palkkasorron kohteena, miesinssin 4000 euron palkka voi olla naispuolisella inssilla hyvikin vain 2000 euron luokkaa.
Ei kyllä ole nais-DI:llä normaali palkka 2000 euroa. Amk-inssien palkoista en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Naisinsinooreista monet ovat palkkasorron kohteena, miesinssin 4000 euron palkka voi olla naispuolisella inssilla hyvikin vain 2000 euron luokkaa.
Ja höpö höpö.
Ja riippuu puhutaanko amk-insseistä vai DI:tä. Pitkällä ja relevantilla työkokemuksella amk-inssi voi saada 4000 euroa jolloin nämä henkilöt ovat jo vähintään lähemmäs 40-vuotiaita. Poikkeuksia toki suuntaan ja toiseen, mutta keskimäärin. DI saavuttaa 4k rajapyykin keskimäärin nopeammin mutta sekin riippuu ihan miltä alalta ja että onko päässyt heti valmistuttuaan hyviin duuneihin. Tekniikan alalla sukupuoleen katsovaa syrjentää on todella vähän ja naiset lähes yhtä hyvässä asemassa kuin miehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä, jos Aino ei saakaan töitä valmistumisen jälkeen? Miten hän maksaa opintolainan takaisin?
Silloin Aino ei ostakaan asuntoa, vaan hän käyttää ASP-tilille säästämänsä rahat opintolainan takaisinmaksuun. Toki tässä tapauksessa Ainosta ei tulekaan miljonääriä.
Ei, vaan silloin Aino laittaa opintolainan lyhennysvapaalle ja hakee niitä töitä. Muutaman vuoden katko lopputilanteeseen vaikuttaa...ööö...kuinka paljon?
Olennaista on se, että mitoittaa elämänsä niin että säästämiseen on varaa. Toisin sanoen asuntolaina ja muu kulutus on linjassa tuloihin. Mutta kun ei, kaikilla pitää olla koko ajan minilomia, afterworkkeja, merkkivaatteita, elektroniikkaa, kalliit harrastukset, kallis auto, vähän kalliimpi kämppä kuin mikä olisi järkevää yms yms ...
Kyllä minä kulutan Ainoa enemmän, vaikka en olekaan kuvailemasi ihminen. Minusta nyt vaan on luonnollista jakaa kulutuksensa tasaisemmin elämän varrelle, sitä kutsutaan elintasoksi. Ei olla edes kerrottu, mitä varten Aino säästää? Aikooko perustaa firman? Lahjoittaa rahat? Onko vaan hienoa, kun on miljoona kasassa? Aloittaa tolkuttoman törsäämisen kuusvitosena?
Kuulostaa tylsältä elämältä. Itse en ole teekkari enkä hyväpalkkainen mutta haluan elää elämääni.
Olen halunnut lapsia (3kpl), ollut pitkään hoitovapailla jolloin asuntolainasta on pidetty lyhennysvapaata.
Nyt elätettävänä kolme teiniä ja reilun 5000€ nettotulot menee perheen elättämiseen (asuminenkin on kallista kun ei enää sinne yksiöön mahdota).
Onneksi useimmat saavat valita miten elämää elää ja mihin haluaa rahansa sijoittaa, toisille se on rahasto, toisille perhe, harrastus, matkustelu tai jotain muuta. Mitään täältä ei hautaansa mukaan saa joten kannattaa panostaa siihen aikaan jolloin on vielä elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kenellekköhän kesätyöläiselle ilman koulutusta maksetaan 1500e kuussa? Kesätyöntekijöiden tuntipalkka on jotain 7e suuntaan, eivätkä usein edes tee täysiä päiviä. Aino hyvällä tuurilla saisi 1000e/kuussa.
Itse tienasin viime kesänä heinäkuulta 4000 euroa (verojen jälkeen siis), toki siinä oli useampi ylityötunti ja kaikki viikonloputkin olin töissä, mutta kyllä nyt talvella on hymyilyttänyt, kun verkkopankissa olen käynyt :) Ja kyseessä ei ollut mitenkään opiskelemaani alaan liittyvä työ.
Säännöllinen sijoittaminen tuo myös pelivaraa talouteen. Jos tulee jokin yllättävä meno, jätetään siinä kuussa sijoittamatta. Muihin menoihin riittää rahoja normaalisti. Tai jos ei riitä, niin tarvittaessa voidaan realisoida osa sijoituksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5% tasainen nettotuotto verojen ja inflaation jälkeen vuosikymmenten ajan on täysin epärealistinen.
Lisäksi pitäisi miettiä onko järkevää kituuttaa koko nuoruusvuodet tonnin menoilla, miettien että kyllä sitten 65-vuotiaana on miljonääri (jos tuo hyvin epärealistinen nettotuotto toteutuu).
Sijoittaminen ja säästäminen kannattaa, ehdottomasti. Mutta esimerkissä on ihan liian optimaaliseksi vedetyt luvut jotta sitä voisi pitää minään ohjenuorana.
5 %:n tuotto inflaation jälkeen on vähemmän kuin mitä osakkeet ovat tähän asti historiallisesti tuottaneet. Veroja ei mene välistä, koska sijoitukset tehdään indeksirahastoon. Toki veroja menee sitten, kun sijoituksia rupeaa realisoimaan, mutta pääomatulot miljoonan euron omaisuudesta ovat jo ihan mukavat verojen jälkeenkin.
Toki jokainen harkitsee itse, millaista elämää haluaa elää ja miten paljon haluaa säästää. Minusta tuhat euroa rahaa käytettäväksi kuukaudessa asumismenojen jälkeen ei ole kituuttamista.
ap
Eikö siitä miljoonasta tipu 20-30% pois kun haluat sen käyttää, nykyverotuksen mukaan? Paljonko siitä oli voittoa?
Ja tässä on nyt todistettu, että voi kerätä miljoonan investointeihin elämänsä aikana, mutta vasta siihen mennessä kun on liian myöhäistä tehdä kovin paljoa sillä. Toki toki, jotkut, elävät vähän pitempään, etenkin naiset, mutta olen useammalta 80-kymppiseltä kuullut, miten odottavat vain kuolemaa.
Mutta jääpähän perintöä sitten. Eli kuten olen aina sanonut, työllä vaurastuminen kestää n. kolme sukupolvea, jos kaikki tekevät osansa, eikä tee kuin kaksi lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5% tasainen nettotuotto verojen ja inflaation jälkeen vuosikymmenten ajan on täysin epärealistinen.
Lisäksi pitäisi miettiä onko järkevää kituuttaa koko nuoruusvuodet tonnin menoilla, miettien että kyllä sitten 65-vuotiaana on miljonääri (jos tuo hyvin epärealistinen nettotuotto toteutuu).
Sijoittaminen ja säästäminen kannattaa, ehdottomasti. Mutta esimerkissä on ihan liian optimaaliseksi vedetyt luvut jotta sitä voisi pitää minään ohjenuorana.
5 %:n tuotto inflaation jälkeen on vähemmän kuin mitä osakkeet ovat tähän asti historiallisesti tuottaneet. Veroja ei mene välistä, koska sijoitukset tehdään indeksirahastoon. Toki veroja menee sitten, kun sijoituksia rupeaa realisoimaan, mutta pääomatulot miljoonan euron omaisuudesta ovat jo ihan mukavat verojen jälkeenkin.
Toki jokainen harkitsee itse, millaista elämää haluaa elää ja miten paljon haluaa säästää. Minusta tuhat euroa rahaa käytettäväksi kuukaudessa asumismenojen jälkeen ei ole kituuttamista.
ap
Eikö siitä miljoonasta tipu 20-30% pois kun haluat sen käyttää, nykyverotuksen mukaan? Paljonko siitä oli voittoa?
Ja tässä on nyt todistettu, että voi kerätä miljoonan investointeihin elämänsä aikana, mutta vasta siihen mennessä kun on liian myöhäistä tehdä kovin paljoa sillä. Toki toki, jotkut, elävät vähän pitempään, etenkin naiset, mutta olen useammalta 80-kymppiseltä kuullut, miten odottavat vain kuolemaa.
Mutta jääpähän perintöä sitten. Eli kuten olen aina sanonut, työllä vaurastuminen kestää n. kolme sukupolvea, jos kaikki tekevät osansa, eikä tee kuin kaksi lasta.
Koska sijoitukset on omistanut yli 10 vuotta, voi käyttää hankintameno-olettamaa (paitsi viimeisen 10 vuoden aikana hankituista sijoituksista, jos ne haluaa realisoida heti). Tällöin veroa menee noin 20 %.
Yksi tapa on jättää sijoitusten pääoma sellaisekseen ja käyttää vain tuottoa. 5 % tuotto-oletuksella miljoonalle eurolle tulee vuodessa tuottoa 50 000 euroa. Tästä jää käteen 34 000 - 41 000 euroa sen mukaan, miten tuoton nosto on teknisesti järjestetty.
Se on minusta hassusti ajateltu, että 65-vuotiaana ei enää jaksaisi nauttia rahoista. Useimmat minun tuntemani 65-75- vuotiaat viettävät nimenomaan aktiivista elämää ja matkustelevat paljon, jos rahat riittävät. Mutta ei noissa laskelmissa elämä ole mitään kituuttamista ennen eläkeikääkin. Muutama vuosi valmistumisen jälkeen rahoja käytetään hyvin säästeliäästi, mutta tilanne helpottuu nopeasti palkan kasvaessa.
ap
Kyllä minusta noissa luvuissa on kituuttamista. Ja se, mitä en itse missään nimessä halua, on olla noin kiinni rahassa, että kymmeniä vuosia lasketjoka euron ja sentin ja pöyhit salkkuasi, jotta se tuottaisi sen vaaditut 5 pinnaa joka ainoa vuosi. Ihan sama kuin laskisi koko elämänsä kalorit joka ainoasta ruuasta.
Onneksi olen riittävän varakas ilmankin ja pystyn elämään silti mukavaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta noissa luvuissa on kituuttamista. Ja se, mitä en itse missään nimessä halua, on olla noin kiinni rahassa, että kymmeniä vuosia lasketjoka euron ja sentin ja pöyhit salkkuasi, jotta se tuottaisi sen vaaditut 5 pinnaa joka ainoa vuosi. Ihan sama kuin laskisi koko elämänsä kalorit joka ainoasta ruuasta.
Onneksi olen riittävän varakas ilmankin ja pystyn elämään silti mukavaa elämää.
Yli 5 %:n reaalituottoon riittänyt tähän asti se, että sijoittaa tarpeeksi yleiseen osakeindeksirahastoon. Yleisellä tarkoitan tässä sitä, että ei valitse jonkin erikoisalan (esim. lääketiede) rahastoa. Salkkua ei tarvitse pöyhiä ja tarkkailla jatkuvasti. Itse asiassa tutkimuksethan ovat osoittaneet, että indeksiin sijoittaminen on pidemmällä aikavälillä tuottanut paremmin kuin salkun aktiivinen hoito.
Eikä tuosta miljoonasta tarvitse mitään pakkomiellettä tehdä. Voi sijoittaa vähemmän ja tyytyä pienempään omaisuuteen. Halusin vain laskelmalla osoittaa, että miljoona on täysin mahdollinen ilman vanhemmilta saatua alkupääomaa.
ap
Kesätöitä ei todellakaan saa helposti kaupungeista, jossa koulutetaan teekkereitä. Ainon pitäisi todennäköisesti muuttaa toiseen kaupunkiin ja tottakai vuokria ja muuttokustannuksia ei näihin ole tehty.