Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kummallisin tietämäni elämäntyyli lapsiperheessä
kolmekymppinen
08.04.2019 |
Olen vaimoni kautta saanut tutustua ja nähdä erään perheen elämää läheltä. Kyläilemme heillä ja he meillä ja olemme muutenkin paljon tekemisissä. Perheessä on 2 alle 3v lasta. Toinen vanhemmista on terveydenhuollon ammattilainen, mutta kumpikaan ei ollut ennen omia lapsia saanut kokemusta vauvan tai lapsen hoidosta. He olivat ehkä kokemattomuutensa takia siis ensimmäisen lapsen synnyttyä vanhempina tietysti extravarovaisia oikeastaan kaikessa, eikä siinä sinänsä mitään. (Kun ensimmäinen lapsi syntyi, isä otti ihailtavasti vastuuta lapsesta, hän oli useamman kuukauden pois töistä, hoiti vauvan kaikki vaipanvaihdot, vaikka jännitti niin paljon vauvan käsittelyä, että tämä huusi kuin syötävä ensimmäiset kuukaudet pyllyä pestessä. Hän piti ja pitää edelleen pientä vauvaa erittäin jännittyneenä sylissä. Hän ei esimerkiksi voinut istuutua sohvalle vauva sylissään, vaan jonkun täytyi se hänelle antaa, kun oli ensin saanut tarpeeksi tyynyjä kyynärpäänsä alle jne. Ajattelin, että ehkä seuraavan vauvan kanssa hän ei enää jännittäisi ja vauvakin pystyisi rentoutumaan...mutta ei. ) Kyllähän vauva tottuu ajan myötä vanhempiensa käsittelyyn ja kaikilla on omat tapansa toimia, eikä siihen pidä ulkopuolisten puuttua, jos lapsesta kuitenkin huolehditaan hyvin.
Yksi asia mistä itse Hieman huolestuin ja kummastelin, kun he eivät ikinä puhuneet esikoiselle mitään, siis edes, kun hän oli jo yli 1v! Itse olen omaksunut, että selitän tapahtumia ja esineitä ja asioita jo pienelle vauvalle, ja hätkähdin sitä kuinka he eivät tosiaan kerro lapselle mitään esimerkiksi uloslähtemisestä tai nukkumaan menosta, lapsi vaan kaapataan mukaan sanomatta mitään ja puetaan osallistamatta lasta yhtään mitenkään :O. No sitten kun esikoinen täytti suunnilleen 2v, hänen viivästyneeseen puheenkehitykseen alettiin kiinnittää onneksi huomiota päivähoidossa ja VASTA silloin he alkoivat oikeasti puhua lapselle! JATKUU..
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä heillä kannattaisi perhetyöntekijä tulla opastamassa unikouluun.
Meillä alle 6 kk vauva oli sellainen joka nukkui parhaiten vieressä, päiväunet ilman että olin vieressä oli 3x30 min , kun olin vieressä nukkui 2h helposti. Mutta kyllä niitä lapsia pitää vähitellen opettaa nukkumaan itsekseen.
Kyllä lasu voisi olla kohdillaan sillä pakkoruokkiminen on väkivaltaa.
Lapsi syö sitä mitä on tarjolla, mutta lapsi itse päättää mitä määriä.
Todellakin olisin huolissani tuosta perheestä ja heidän käytöksestään lapsia kohtaan.
Kyse ei nimenomaan ole siitä, että lapset heräisivät, jos vanhempi lähtisi sängystä tai, että lapset nukkuisivat / nukahtaisivat mitenkään huonosti. Vanhemmat eivät halua poistua lapsen vierestä, koska se olisi vaarallista, lapsi voi pudota (ihan niinkuin ei nukkuessaan voisi, vaikka vanhempi vieressä) tai alkaa itkemään. Lapset oppisivat mainiosti nukkumaan omissa sängyissään, mutta vanhemmat eivät halua heitä niihin siirtää. Vanhempi nukkui jo pari yötä hyvin omassa sängyssään, kunnes isä otti hänet takaisin omaan parisänkyynsä.. Syytä en tiedä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kolmekymppinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan novellikirjailijan tahti vain kiihtyy ja tekstit pitenee.
Paljon sanoja mutta vähän sisältöä.
Anteeksi, yritin kertoa lyhyesti, mutta en näköjään osaa kovin hyvin. Yritän tiivistää tähän pääkysymykset jos tuota ei jaksa lukea (Nämä on siis sellaisia joihin oikeesti kaipaisin lapsellisilta mielipiteitä ja tietoa) :
- Onko lapselle oikeasti vaarallista syöttää riisiä ja kanelia?
- Aiheuttaako lapsen kieltäminen tai jäähylle laitto lapsen psyykelle vahinkoa?
- Suostuisitko nukkumaan muutaman vuoden erossa puolisostasi? ( Ja huom. lapset nukkuvat todella hyvin ja heräävät harvoin yöllä)
- Tiedätkö vastaavia perheitä tai oletko itse jopa tällaista kasvatustyyliä kannattava?
Kaneli on hermomyrkky, eikä sitä suositella edes aikuiselle päivittäiseen käyttöön.
Tosiaan pitkä tarina, ilman sanoja.
Et ole mies, vaan 15v
Miksi kirjoitat tällaista sontaa? Taidat itse olla 15v.
Kaneli ei ole hermomyrkky, vaan maustekasvi. Kanelissa on tosin kumariinia, joka on maksalle myrkyllinen aine. Suositeltu päivänsaannin raja kumariinille on 0,1mg ruumiinpainosta per vuorokausi.
"Kyllä mustasukkainen esikoinen on tärkeää ottaa syliin silloin kun oireilee mustasukkaisuuttaan, mutta siinä samassa olisi toki tärkeää sanoa ei ja kertoa miten pitää toimia mieluummin, esim. opettaa sanomaan ihan suoraan että äiti haluan huomiotasi. " - Olen samaa mieltä, lapselle tulisi sanoittaa asioita ja pyrkiä huomioimaan mielellään jo aikaisemmin. Tietenkään tämä ei aina onnistu.
"Ei kukaan oikeasti toimi 100% täydellisesti varsinkaan silloin kun on vauva ja uhmaikäinen.
Jäähyjä ei nykyään suositella, vaan mieluummin sylissä rauhoittumista. Mutta esim. päiväkodeissa on välillä pakko käyttää, itse en henkilökohtaisesti kuitenkaan odota ja oleta että lapsi siellä rauhoittuu itsenäisesti tai siitä oppii mitään ilman kunnon keskustelua höystettynä empatialla. Kyseessä on enemmän ryhmätilanteen sanelema pakko, ja siihen käytännön ongelmaan se usein toimiikin.
Mielestäni kuvailemassasi perheessä on paljon enemmän hyvää kuin huonoa, ja ihan oikeasti, kyllä kaikki vanhemmat ja kasvattajat tekevät virheitä. Ainoa outo ja huolestuttava juttu oli se ettei lapselle puhuta, mutta mielestäni tätä on kyllä vaikea arvioida ulkopuolisen näkökulmasta. Samoin on mielestäni ristiriitaista, että sanoit lapsen saavan paljon huomiota. Miten tämä on mahdollista ilman että lapselle puhutaan?"
Lto[/quote]
He antavat huomiota olemalla jatkuvasti lapsessa kiinni, siis kirjaimellisesti suunnilleen puolen metrin päässä vähintään, ojentelemassa leluja, ottamassa syliin, taputtamassa lapselle jos hän esimerkiksi osaa laittaa kaksi autoa vierekkäin jne siis sillä tavalla että hyvä,hyvä,hyvä. Siis kehuvat lasta (mikä onkin todella tärkeää), mutta eivät keskustele hänen kanssaan tai sanota asioita, esim. "mikä tämä on?" missä pallo, lähdetään ulos jne ihan perusjuttuja. Tai näin eivät ennen tehneet, nykyään onneksi paljon enemmän!
Vierailija kirjoitti:
Miksi sille lapselle pitää sanoa ei?
Paljon parempi sanoa Varo tai Pysähdy tai Lopeta lyöminen kuin inttää sitä EItä. Ei lapsi tiedä, mitä EI tarkoittaa, mutta lapsi tietää kyllä, mitä tarkoittaa lyömisen lopettaminen.
Koska lapsi tulee elämässään kokemaan paljon tilanteita, jolloin hänen itsensä tulee sanoa ei ja sitä pitää muiden kunnioittaa. Yksi tärkeimpiä taaperon merkkipaaluja on oppia sanomaan ei. Kun tämän lapsi oppii, vanhempi voi taputtaa itseään olalle!
Lapsi ei opi vetämään omia henkilökohtaisia rajojaan, jos hänelle ei sitä rehellisesti ja aidosti tehdä. Positiivinen pedagogiikka on suositeltavaa ja lasta tulisikin erityisesti uhmaiässä lähestyä monissa asioissa positiivisen kautta, esim. ei huudeta älä juokse vaan sanotaan, että kävele. Silti on usein äärimmäisen tärkeää käyttää sanaa ei ja vetää lapselle raja ilman mitään hämäyksiä yms. Lapsi jolla on terveet ja selkeät rajat oppii itsesäätelyn taidon helpommin sekä myös vetämään rajat muille. Tällainen lapsi myös oppii, ettei toisia manipuloida toimimaan omien intressien mukaan, vaan kaikki rajaveto on näkyvää ja normaalia ihmisten välistä toimintaa.
Lto
Vierailija kirjoitti:
kolmekymppinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan novellikirjailijan tahti vain kiihtyy ja tekstit pitenee.
Paljon sanoja mutta vähän sisältöä.
Anteeksi, yritin kertoa lyhyesti, mutta en näköjään osaa kovin hyvin. Yritän tiivistää tähän pääkysymykset jos tuota ei jaksa lukea (Nämä on siis sellaisia joihin oikeesti kaipaisin lapsellisilta mielipiteitä ja tietoa) :
- Onko lapselle oikeasti vaarallista syöttää riisiä ja kanelia?
- Aiheuttaako lapsen kieltäminen tai jäähylle laitto lapsen psyykelle vahinkoa?
- Suostuisitko nukkumaan muutaman vuoden erossa puolisostasi? ( Ja huom. lapset nukkuvat todella hyvin ja heräävät harvoin yöllä)
- Tiedätkö vastaavia perheitä tai oletko itse jopa tällaista kasvatustyyliä kannattava?
Kaneli on hermomyrkky, eikä sitä suositella edes aikuiselle päivittäiseen käyttöön.
Tosiaan pitkä tarina, ilman sanoja.
Et ole mies, vaan 15v
Miksi ihmeessä, ja miten, joku söisi kanelia päivittäin?
Ja se riisin myrkyllisyys, miten kiinalaiset on hengissä ja niitä on helkkarin paljon vaikka ne syö riisiä joka päivä? Ja miksi sitä ei ole Suomessa kielletty edes vauvoilta kuten vaikka hunaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Selailin vähän koska wall of text ×3 mutta:
-suuret määrät joo, itsekin rajoitan niiden antamista, en tosin mitenkään hirveän tarkasti laske.
-ei tuota kukaan varmasti tiedä. Itse en pidä jäähyjä hyvinä enkä ole niitä käyttänyt (lapset 10, 5 ja vauva) mutta en ole mikään siitä muille sanomaan. Päiväkodissa ymmärrän että niitä saattaa olla pakko käyttää joissain tilanteissa.
Mun mielestä pienten lasten kohdalla parhaiten toimii se, että estetään fyysisesti "väärä" toiminta ja samalla selitetään miksi niin ei saa tehdä. Kuulosti että kaverisi tekevät aika lailla noin? Olen tavannut yhden tällaisen "ei koskaan sanota lapselle ei" ja se näytti kyllä aika naurettavalta. Mutta en tiedä ovatko kaverinne ihan sellaisia.
-suostuisin, tärkeintä on kaikkien hyvä uni. Mulla on kolmonen nyt vauva ja mies nukkuu patjalla keskimmäisen huoneessa. Toimii hyvin.
-en ole varma, en paljosta infosta huolimatta saanut hirveän selkeää kuvaa näistä vanhemmista. Se ettei lapsille puhuta on kyllä tosi outoa ja huolestuttavaa.
"
Kiitos vastauksista!
Joo tuo kuulostaa hyvältä tavalta, että selitetään miksi jotain ei saa tehdä varsinkin pienten lasten kohdalla. He kyllä sanovat joskus ei, mutta välttävät sen käyttöä, koska lapset loukkaantuvat herkästi ja alkavat itkeä, jos heitä kielletään. Mutta se mikä minun mielestäni on vähän outoa, että jos lapsi tekee väärin, häntä "palkitaan" ottamalla syliin?? Esim. esikoinen tuntui tekevän tätä selkeästi nuoremman tultua taloon, kun halusi äidin laskevan vauvan sylistään.. No en kyllä tiedä mikä sitten olisi paras tapa..
Kyllä mustasukkainen esikoinen on tärkeää ottaa syliin silloin kun oireilee mustasukkaisuuttaan, mutta siinä samassa olisi toki tärkeää sanoa ei ja kertoa miten pitää toimia mieluummin, esim. opettaa sanomaan ihan suoraan että äiti haluan huomiotasi.
Ei kukaan oikeasti toimi 100% täydellisesti varsinkaan silloin kun on vauva ja uhmaikäinen.
Jäähyjä ei nykyään suositella, vaan mieluummin sylissä rauhoittumista. Mutta esim. päiväkodeissa on välillä pakko käyttää, itse en henkilökohtaisesti kuitenkaan odota ja oleta että lapsi siellä rauhoittuu itsenäisesti tai siitä oppii mitään ilman kunnon keskustelua höystettynä empatialla. Kyseessä on enemmän ryhmätilanteen sanelema pakko, ja siihen käytännön ongelmaan se usein toimiikin.
Mielestäni kuvailemassasi perheessä on paljon enemmän hyvää kuin huonoa, ja ihan oikeasti, kyllä kaikki vanhemmat ja kasvattajat tekevät virheitä. Ainoa outo ja huolestuttava juttu oli se ettei lapselle puhuta, mutta mielestäni tätä on kyllä vaikea arvioida ulkopuolisen näkökulmasta. Samoin on mielestäni ristiriitaista, että sanoit lapsen saavan paljon huomiota. Miten tämä on mahdollista ilman että lapselle puhutaan?
Lto
Sulle on pakkosyöttäminen ja juottaminen sit ihan ok?
Onko molemmilla vanhemmilla jonkinasteinen asperger/muuta ongelmaa? Kun siis jos ottavat kirjaimellisesti asioita; juota lapsellesi päivässä 5 mukillista maitoa, lapsen kuuluu syödä leipää näin monta palaa, pidä huolta lapsestasi (ylisuojeleminen) ja sitten tuo etteivät osaa keskustella lapsen kanssa. Tulee henkisesti pahoinvoivia lapsia, varsinkin tuo pakko syöttäminen kuulostaa sairaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko molemmilla vanhemmilla jonkinasteinen asperger/muuta ongelmaa? Kun siis jos ottavat kirjaimellisesti asioita; juota lapsellesi päivässä 5 mukillista maitoa, lapsen kuuluu syödä leipää näin monta palaa, pidä huolta lapsestasi (ylisuojeleminen) ja sitten tuo etteivät osaa keskustella lapsen kanssa. Tulee henkisesti pahoinvoivia lapsia, varsinkin tuo pakko syöttäminen kuulostaa sairaalta.
En osaa sanoa. Isä toden totta vaikuttaa erittäin mustavalkoiselta, lyhytpinnaiselta ja suoraviivaiselta ihmiseltä, ja on itsekin sanonut haluavansa itse päättää mitä tapahtuu, milloin ja missä. Muutoin hän on vetäytyvä ja taka-alalla. Ehkä tämänkin takia hän haluaa pitää esikoisen "hallinnassaan", koska onhan hän osallistuva isä ja haluaa pitää huolta, että lapsi saa tarpeeksi ruokaa ja huomiota jne. ( Hän todella saa tarpeeksi ruokaa ja on hyvin kasvanut kokoajan). Vanhempi lapsi ei tee oikein mitään itsenäisesti, koska on tottunut siihen, että hänellä on aina palvelija, eikä hän ehkä osaisikaan tehdä monia asioita, koska ei saa niitä harjoitella (paitsi onneksi nykyään osapäivähoidossa pääsee opettelemaan). " Tämä menee paljon helpommin, jos me nyt vaan puetaan nämä lapset ja laitetaan rattaisiin istumaan." Itse opettaisin jo yksivuotiasta pikkuhiljaa yhdessä tekien esim.pukemaan kenkiä jne.
Toivottavasti lisää muutoksia tapahtuu pian
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen seurannut läheltä toisenlaista lapsiperhettä jonka elämäntyyliä en vaan tajua.
Sitä jatkuvaa jossain kylässä tai risteilyllä Tai kylpylässä tai missä vaan ramppaamista!
Oikeesti. Pikkukoululaiset lapset Ei ikinä ole vanhempiensa kanssa keskenään ihan vaan rauhassa kotonaan.
Viikolla on harrastuksia, ihan kallista, joihin viedään ja tuodaan ja kunhan viimeistään lauantai aamu koittaa, niin lapset autoon ja liikkeelle.
Aika nuoret vanhemmat jotka tähän saakka eläneet ns itsekkäästi ja kovasti elämyksiä kokien.
Ei näytä kummallakaan riittävän hermot eikä halu olla vaan kotona omien lastensa kanssa
Huomasin kun mitään joulu- taikka vaikka pääsisäisaskarteluja ei heillä tehdä vaan ” kyllä kait ne koulussa tehdään”.
Kamalan surullista minusta.
On surullista. Toisaalta, jos he kokevat olevansa parempia vanhempia siellä ulkona kuin kotona? Tosin ainakin pienet lapset yleensä nauttivat ihan vain kotona olosta eniten, vaikka vanhemmat olisivatkin "tylsiä" ja vässähtäneitä siellä. Että tähän sinun esimerkkiperheeseesi verrattuna tämä curlingperhe, no en oikestaan osaa sanoa kumman valitsisin, jos pitäisi valita parempi vaihtoehto.
kolmekymppinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan novellikirjailijan tahti vain kiihtyy ja tekstit pitenee.
Paljon sanoja mutta vähän sisältöä.
Anteeksi, yritin kertoa lyhyesti, mutta en näköjään osaa kovin hyvin. Yritän tiivistää tähän pääkysymykset jos tuota ei jaksa lukea (Nämä on siis sellaisia joihin oikeesti kaipaisin lapsellisilta mielipiteitä ja tietoa) :
- Onko lapselle oikeasti vaarallista syöttää riisiä ja kanelia?
- Aiheuttaako lapsen kieltäminen tai jäähylle laitto lapsen psyykelle vahinkoa?
- Suostuisitko nukkumaan muutaman vuoden erossa puolisostasi? ( Ja huom. lapset nukkuvat todella hyvin ja heräävät harvoin yöllä)
- Tiedätkö vastaavia perheitä tai oletko itse jopa tällaista kasvatustyyliä kannattava?
- suurina määrinä tai jatkuvasti nautittuna kyllä
- toteutustavasta riippuen, kieltäminen on toki tervettä ja väistämätöntä mutta ei oikotie onneen
- nukumme nykyään erillään muutenkin koska nukumme paremmin niin - nukuimme erillään myös jossain vaiheessa niin että kumpikin nukkui yhden lapsen kanssa koska koko perhe nukkui parhaiten niin - meillä on äänekkäitä ja herkkäunisia nukkujia
- en jaksanut todellakaan lukea koko tekstiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kolmekymppinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko molemmilla vanhemmilla jonkinasteinen asperger/muuta ongelmaa? Kun siis jos ottavat kirjaimellisesti asioita; juota lapsellesi päivässä 5 mukillista maitoa, lapsen kuuluu syödä leipää näin monta palaa, pidä huolta lapsestasi (ylisuojeleminen) ja sitten tuo etteivät osaa keskustella lapsen kanssa. Tulee henkisesti pahoinvoivia lapsia, varsinkin tuo pakko syöttäminen kuulostaa sairaalta.
En osaa sanoa. Isä toden totta vaikuttaa erittäin mustavalkoiselta, lyhytpinnaiselta ja suoraviivaiselta ihmiseltä, ja on itsekin sanonut haluavansa itse päättää mitä tapahtuu, milloin ja missä. Muutoin hän on vetäytyvä ja taka-alalla. Ehkä tämänkin takia hän haluaa pitää esikoisen "hallinnassaan", koska onhan hän osallistuva isä ja haluaa pitää huolta, että lapsi saa tarpeeksi ruokaa ja huomiota jne. ( Hän todella saa tarpeeksi ruokaa ja on hyvin kasvanut kokoajan). Vanhempi lapsi ei tee oikein mitään itsenäisesti, koska on tottunut siihen, että hänellä on aina palvelija, eikä hän ehkä osaisikaan tehdä monia asioita, koska ei saa niitä harjoitella (paitsi onneksi nykyään osapäivähoidossa pääsee opettelemaan). " Tämä menee paljon helpommin, jos me nyt vaan puetaan nämä lapset ja laitetaan rattaisiin istumaan." Itse opettaisin jo yksivuotiasta pikkuhiljaa yhdessä tekien esim.pukemaan kenkiä jne.
Se on ihan totta että paljolta säästyy kun pukee sen lapsen itse ripeästi silloin kun on päästävä tiettyyn aikaan ovesta ulos. Varsinkin kun lapsia on kaksi. Ne opettelemishommat pitää hoitaa silloin kun ei ole mitään aikataulua.
Se puhumattomuus ja pakkosyöttö on ne pahimmat tuossa isässä, ja toki tuo liiallinen kiinni lapsessa oleminen on sairasta myös.
Eikä sitä sanota että yhdessä tekien, vaan tehden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kolmekymppinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan novellikirjailijan tahti vain kiihtyy ja tekstit pitenee.
Paljon sanoja mutta vähän sisältöä.
Anteeksi, yritin kertoa lyhyesti, mutta en näköjään osaa kovin hyvin. Yritän tiivistää tähän pääkysymykset jos tuota ei jaksa lukea (Nämä on siis sellaisia joihin oikeesti kaipaisin lapsellisilta mielipiteitä ja tietoa) :
- Onko lapselle oikeasti vaarallista syöttää riisiä ja kanelia?
- Aiheuttaako lapsen kieltäminen tai jäähylle laitto lapsen psyykelle vahinkoa?
- Suostuisitko nukkumaan muutaman vuoden erossa puolisostasi? ( Ja huom. lapset nukkuvat todella hyvin ja heräävät harvoin yöllä)
- Tiedätkö vastaavia perheitä tai oletko itse jopa tällaista kasvatustyyliä kannattava?
Kaneli on hermomyrkky, eikä sitä suositella edes aikuiselle päivittäiseen käyttöön.
Tosiaan pitkä tarina, ilman sanoja.
Et ole mies, vaan 15v
Miksi ihmeessä, ja miten, joku söisi kanelia päivittäin?
Ja se riisin myrkyllisyys, miten kiinalaiset on hengissä ja niitä on helkkarin paljon vaikka ne syö riisiä joka päivä? Ja miksi sitä ei ole Suomessa kielletty edes vauvoilta kuten vaikka hunaja?
Meillä lapset laittaa välillä lähes päivittäin kanelia puuron päälle. Omenakaurapuuro kanelilla on lemppari mutta maistuu se näköjään marjatuorepuuronkin päällä. Ostan ceyloninkanelia sen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva ei huuda sen takia, että isää jännittää pitää häntä sylissä istuessa tai peppua pestessä.
Hei ap, tyhjät tynnyrit kolisee eniten, jos ymmärrät, mitä tarkoitan.
Vierailija kirjoitti:
Vauva ei huuda sen takia, että isää jännittää pitää häntä sylissä istuessa tai peppua pestessä.
Vaan minkä takia? Muiden sylissä & käsitellessä oli äärettömän rauhallinen ja rento
Se on ihan totta että paljolta säästyy kun pukee sen lapsen itse ripeästi silloin kun on päästävä tiettyyn aikaan ovesta ulos. Varsinkin kun lapsia on kaksi. Ne opettelemishommat pitää hoitaa silloin kun ei ole mitään aikataulua.
Se puhumattomuus ja pakkosyöttö on ne pahimmat tuossa isässä, ja toki tuo liiallinen kiinni lapsessa oleminen on sairasta myös.
Eikä sitä sanota että yhdessä tekien, vaan tehden.[/quote]
Niin säästyy, mutta näen tärkeänä, että lapsi oppii näitä taitoja pienestä pitäen ja saa itse opetella esim. silloin kun ei ole mitään menoja, ja ollaan vain muuten vaan pukemassa ulos tai päivävaatteita jne. Niinkuin sanoitkin. Tässä perheessä isän mielestä aina on kiire esim. suorittamaan pakollinen leikkipuistossa keinuminen ja sitten puolijuoksua rattailla kotiin :) , hän ei käy edes töissä tällä hetkellä. Lasten puolesta harmittaa tuollainen mukakiire ja pakottaminen, ylisuojelu jne. , mutta kai pitää vaan odottaa niitä omia lapsia ja olla sitten itse täydellinen vanhempi ;) .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kolmekymppinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan novellikirjailijan tahti vain kiihtyy ja tekstit pitenee.
Paljon sanoja mutta vähän sisältöä.
Anteeksi, yritin kertoa lyhyesti, mutta en näköjään osaa kovin hyvin. Yritän tiivistää tähän pääkysymykset jos tuota ei jaksa lukea (Nämä on siis sellaisia joihin oikeesti kaipaisin lapsellisilta mielipiteitä ja tietoa) :
- Onko lapselle oikeasti vaarallista syöttää riisiä ja kanelia?
- Aiheuttaako lapsen kieltäminen tai jäähylle laitto lapsen psyykelle vahinkoa?
- Suostuisitko nukkumaan muutaman vuoden erossa puolisostasi? ( Ja huom. lapset nukkuvat todella hyvin ja heräävät harvoin yöllä)
- Tiedätkö vastaavia perheitä tai oletko itse jopa tällaista kasvatustyyliä kannattava?
Kaneli on hermomyrkky, eikä sitä suositella edes aikuiselle päivittäiseen käyttöön.
Tosiaan pitkä tarina, ilman sanoja.
Et ole mies, vaan 15v
Miksi ihmeessä, ja miten, joku söisi kanelia päivittäin?
Ja se riisin myrkyllisyys, miten kiinalaiset on hengissä ja niitä on helkkarin paljon vaikka ne syö riisiä joka päivä? Ja miksi sitä ei ole Suomessa kielletty edes vauvoilta kuten vaikka hunaja?
Meillä lapset laittaa välillä lähes päivittäin kanelia puuron päälle. Omenakaurapuuro kanelilla on lemppari mutta maistuu se näköjään marjatuorepuuronkin päällä. Ostan ceyloninkanelia sen vuoksi.
Kanelia ja riisiä varsinkin käytetään paljon Aasiassa, jossa asuu varmaan lähes puolet maailman ihmisistä, niin jotenkin jännä, jos ne olisivat oikein myrkyllisiä
Alue: Aihe vapaa
"
Kiitos vastauksista!
Joo tuo kuulostaa hyvältä tavalta, että selitetään miksi jotain ei saa tehdä varsinkin pienten lasten kohdalla. He kyllä sanovat joskus ei, mutta välttävät sen käyttöä, koska lapset loukkaantuvat herkästi ja alkavat itkeä, jos heitä kielletään. Mutta se mikä minun mielestäni on vähän outoa, että jos lapsi tekee väärin, häntä "palkitaan" ottamalla syliin?? Esim. esikoinen tuntui tekevän tätä selkeästi nuoremman tultua taloon, kun halusi äidin laskevan vauvan sylistään.. No en kyllä tiedä mikä sitten olisi paras tapa..
Kyllä mustasukkainen esikoinen on tärkeää ottaa syliin silloin kun oireilee mustasukkaisuuttaan, mutta siinä samassa olisi toki tärkeää sanoa ei ja kertoa miten pitää toimia mieluummin, esim. opettaa sanomaan ihan suoraan että äiti haluan huomiotasi.
Ei kukaan oikeasti toimi 100% täydellisesti varsinkaan silloin kun on vauva ja uhmaikäinen.
Jäähyjä ei nykyään suositella, vaan mieluummin sylissä rauhoittumista. Mutta esim. päiväkodeissa on välillä pakko käyttää, itse en henkilökohtaisesti kuitenkaan odota ja oleta että lapsi siellä rauhoittuu itsenäisesti tai siitä oppii mitään ilman kunnon keskustelua höystettynä empatialla. Kyseessä on enemmän ryhmätilanteen sanelema pakko, ja siihen käytännön ongelmaan se usein toimiikin.
Mielestäni kuvailemassasi perheessä on paljon enemmän hyvää kuin huonoa, ja ihan oikeasti, kyllä kaikki vanhemmat ja kasvattajat tekevät virheitä. Ainoa outo ja huolestuttava juttu oli se ettei lapselle puhuta, mutta mielestäni tätä on kyllä vaikea arvioida ulkopuolisen näkökulmasta. Samoin on mielestäni ristiriitaista, että sanoit lapsen saavan paljon huomiota. Miten tämä on mahdollista ilman että lapselle puhutaan?
Lto