Kaikki prismaperheitä kammoksuvat palstavelat, lukekaa tämän päivän Heltsingin Sanomista

Vierailija kirjoitti:

Heh. Huomaa taas kuinka itsekeskeisessä maailmassa velat elävät. Montako "ei aiheuttanut mitään tunteita" vastausta tähän ketjuun tulikin. Ketään ei edelleenkään kiinnosta jos ette halua lapsia tehdä. Monelle lapsettomalle, joilla ei kuitenkaan ole mitään lapsien hankkimista vastaan, tämä juttu aiheutti vaikka mitä tunteita ja toimi vastapainona sille lapsettomuuden ihannoimiselle mitä nämä vela-toimittajat tai mahot harrastavat.

No mitä tunteita sinussa aiheuttaa se, että kävin eilen lenkillä? Ai ei mitään? Olet itsekäs sika!

Ei kai useimmilla veloilla ole mitään sitä vastaan että muut hankkii lapsia? Useimpia ihmisiä kuitenkin ärsyttää jos vaikka uskovainen koittaa joka kerta tavatessa houkutella kirkkoon "ainoa oikea rakkaus on Jumalan rakkaus" - tyyppisesti, sama juttu lastenhankinnan tuputtamisen suhteen. Sitten voisi vielä sanoa että "kyllä sinun ärsyyntymisesi nyt kertoo kateudesta, luepa kuule Raamattua niin tiedät mistä jäät paitsi kun et usko!"

Tajuatko edes pikkuisen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huohh kirjoitti:

Vain lapsettomat edes yrittävät rinnastaa jonkun opiskeluista johtuvan univajeen ja lapsen kanssa tulevan univajeen.

Esittäisitkö nyt tieteelliset faktat siitä miten keho tunnistaa syyn, joka aiheuttaa univajetta? Mallintaisitko myös kehon muutokset A) lapsista johtuvasta univajeessa ja B) opinnoista, töistä ja muista syistä johtuvasta univajeessa? Kiitos!

No kun noin kauniisti kysyit, niin vastaan, mutta vastaukseni on sinulle va4maan ihan täyttä hepreaa, mutta täs on. Kukaan ei kuole, kuole nälkään tai viivästy muuten kehityksessä, jos sinä lapseton et herää keskellä yötä, kun lapsi tarvitsee äitiä/isää/hoitajaa. Se on se vastuu ihan eri.

Sähän et nyt siihen vastannut, mitä tässä haettiin, mutta kun kerran tähän nyt mentiin: vanhemmillahan, erityisesti äideillä on biologinen virittyneisyys jälkeläisiään kohtaan, joka muun muassa auttaa selviämään vähillä unilla. Lapsettomien valvomistahan tämä ei avita, joten univaje on vahingollisempaa. Vastaukseni on sinulle varmaan täyttä hepreaa, mutta täs kuitenkin nyt on.

T. Eri

Tajuatko edes pikkuisen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huohh kirjoitti:

Vain lapsettomat edes yrittävät rinnastaa jonkun opiskeluista johtuvan univajeen ja lapsen kanssa tulevan univajeen.

Esittäisitkö nyt tieteelliset faktat siitä miten keho tunnistaa syyn, joka aiheuttaa univajetta? Mallintaisitko myös kehon muutokset A) lapsista johtuvasta univajeessa ja B) opinnoista, töistä ja muista syistä johtuvasta univajeessa? Kiitos!

No kun noin kauniisti kysyit, niin vastaan, mutta vastaukseni on sinulle va4maan ihan täyttä hepreaa, mutta täs on. Kukaan ei kuole, kuole nälkään tai viivästy muuten kehityksessä, jos sinä lapseton et herää keskellä yötä, kun lapsi tarvitsee äitiä/isää/hoitajaa. Se on se vastuu ihan eri.

Minä sain tarpeekseni vastuusta jo lapsena kun piti viikonloppuisin estää isää tap pamasta itseään ja/tai äitiä. Oletkos sellaista vastuuta kokenut? Et taida tietää vastuusta mitään..

Lapsettomien pitää vaan nyt tyytyä osaansa ja asemaansa yhteiskunnassa. Jos et halua osallistua lisääntymiseen ja suvunjatkamiseen niin kuka sinua palvelee varsinkin kun olet vanha tai sairas? Muisen lapsetko? Tämä on niin normaalia luonnon kiertokulkua, mitä tietyt piirit yrittää vähätellä. Lapsia saadaan, mikä on IHANINTA elämässä, ja heitä hoidetaan ja kasvatetaan ja he puolestaan hoitavat ja auttavat meitä tarvittaessa. Yhteiskunnan lapsettomat SAAVAT osallistua lasten kasvatukseen. Heidän tulisi olla iloisia, että heihin luotetaan niin paljon, että saavat osallistua lasten hoitoon. Kun biologistenkin vanhempien on joskua vaikea kestää lasten temppuja niin he ovat kyllä parhaiten siihen ohjelmoituja.

Vierailija kirjoitti:

Heh. Huomaa taas kuinka itsekeskeisessä maailmassa velat elävät. Montako "ei aiheuttanut mitään tunteita" vastausta tähän ketjuun tulikin. Ketään ei edelleenkään kiinnosta jos ette halua lapsia tehdä. Monelle lapsettomalle, joilla ei kuitenkaan ole mitään lapsien hankkimista vastaan, tämä juttu aiheutti vaikka mitä tunteita ja toimi vastapainona sille lapsettomuuden ihannoimiselle mitä nämä vela-toimittajat tai mahot harrastavat.

No mä jaksoin lukea 3-4 ensimmäistä, mutta kun olivat samanlaisia kaikkia niin en jaksanut niitä enempää lukea. Mulle siis herätti tunteen "ei näitä jaksa lukea". Usko tai älä. En ole kertaakaan katunut lapsettomuuspäätöstäni, olen N51v. Mä en mitenkään ole ihannoinut lapsettomuutta tai perheen perustamistakaan. Jokainen tekee itselleen parhaat ratkaisunsa. En ymmärrä miksi tästä aiheesta jaksetaan edes vängätä. 

Lapset on lahja kirjoitti:

Lapsettomien pitää vaan nyt tyytyä osaansa ja asemaansa yhteiskunnassa. Jos et halua osallistua lisääntymiseen ja suvunjatkamiseen niin kuka sinua palvelee varsinkin kun olet vanha tai sairas? Muisen lapsetko? Tämä on niin normaalia luonnon kiertokulkua, mitä tietyt piirit yrittää vähätellä. Lapsia saadaan, mikä on IHANINTA elämässä, ja heitä hoidetaan ja kasvatetaan ja he puolestaan hoitavat ja auttavat meitä tarvittaessa. Yhteiskunnan lapsettomat SAAVAT osallistua lasten kasvatukseen. Heidän tulisi olla iloisia, että heihin luotetaan niin paljon, että saavat osallistua lasten hoitoon. Kun biologistenkin vanhempien on joskua vaikea kestää lasten temppuja niin he ovat kyllä parhaiten siihen ohjelmoituja.

Tuo on niin huono selitys lasten tekemiselle, että ne lapset sitten hoitaa kun vanhemmat ovat vanhoja ja mahdollisesti sairaita. Ei läheskään kaikki hoida! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli hätkähdyttävää että nuo kaikki artikkelissa julkaistut kertomukset olivat äitien kokemuksia. Eikö isistä oikeasti vieläkään irtoa tunnemateriaalia omasta perheestä? Kai joku kertomus olisi mukaan otettu, jos niitä olisi ollut?

Voin miehenä irroittaa itsestäni tunnemateriaalia sen verran, että en olisi ikinä tehnyt lapsia jos olisin tiennyt että jään etäisäksi lasteni elämään, jolta vaaditaan ja pyydetään jatkuvasti rahaa ja palveluksia, mutta en saa viettää lasteni kanssa perhe-elämää jota olisin halunnut. Yritän olla katkeroitumatta, ihan jokainen päivä, ja toivon vain että lapset kasvaisivat nopeasti aikuiseksi, jotta voin saada heihin edes "normaalin" aikuinenlpasi-vanhempisuhteen.

Millaista perhe-elämää olisit halunnut? Vaimo passaa ja itse leikit lasten kanssa viisi minuuttia ja lähdet sitten omiin harrastuksiisi tai salarakkaan luo? Etkö osaa olla iloinen ihan vaan siitä asiasta, että saat olla isä ja lapsesi ovat terveet ja heistä pidetään hyvää huolta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastatkaa nyt velat mitä mieltä olette sellaisista ihmisistä, jotka päättävät hankkia lapsia? Ovatko näm ä henkilöt typriä ja väitättekö, että nämä heittävät elämänsä aina hukkaan  ja että on sataprosenttisesti mahdotonta hankkia elämyksiä? 

Ihan oikeasti vastatkaa tähän kysymykseen? 

Saa tietenkin hankkia lapsia jos haluaa ja elää sitä elämää. Eikä se ole varmastikaan hukkaan heitettyä elämää eivätkä mielestäni ole typeryksiä. Se on heidän elämää ja saavat siitä elämästä varmasti paljon. Mutta sitä elämää on turha tuoda sellaiselle jota sellainen ei kiinnosta. Myös tietyt asiat on hyvä pitää mielessä, lapsi kun tehdään, niin se lapsi kasvatetaan omassa piirissä eli isä, mummi, vaari, muu suku jne. Sitä lasta ja vastuuta on turha tuoda kodin ulkopuolelle muiden harteille. Tarha on eri, he tekävät päivällä sitä työtä, mutta vanhempien työyhteisöön niitä ongelmia ei kannata tuoda. Lomia on turha vaatia sillä verukkeella, kun on lapsi ja lapsi on kesälomalla silloin ja silloin ja tai hiihtoloma koulusta. Ei noi koske ketään muuta kuin niitä joilla on lapsi.

Minun ja veljeni perustivat perheet ja veljeni on kerran kysynyt katsonko hänen jälkikasvuaan yhden vklopun. Sanoin en katso on muuta menoa.. Sen jälkeen ei ole kysynyt lapsista mitään. Siskoni taas on sellainen, että purkaa minuun sitä kotipaskaansa ja vttuilee, kun minä en voi yhtä vkloppua katsoa hänen lapsiaan, että pääsisi ulos. En voi, koska minua ei kiinnosta ja on muuta menoa ja tekemistä. Sanon aina viekää mutsille ja faijalle jos ne ottaa.. EIkä nekään aina ota, koska ne on eläkkeellä ja heilläkin on paljon tekemistä. He ovat koko aika jossain menossa ja nauttivat loppuelämästä sen mitä se heillä enää kestää. NE on kolme lasta kasvattanut jo maailmaan.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että jokainen saa hankkia tai olla hankkimatta lapsia. Minua ei ollenkaan haittaa, että joku ei hanki lapsia, minä olen hankkinut, koska halusin. Mutta tuo asenteesi sisaruksiasi kohtaan on kyllä uskomattoman itsekäs. Et voi yhtä vapaata viikonloppua katsoa heidän lapsiaan, että saisivat sitä kallisarvoista hengähdysaikaa? Ilmeisesti sinua ei läheistesi hyvinvointi kiinnosta lainkaan. Muista sitten, jos joskus itse vaikkapa sairastut tai vammaudut vakavasti, että älä vain odota sisaruksiltasi minkäänlaista apua tai että he vaikka pistäytyisivät katsomassa sinua. Puhumattakaan siitä, että kun tulet vanhaksi, odottaisit sisarustesi lapsia kyläilemään. Kukaan ei näet ole kiinnostunut sinusta ja avuttomuudestasi, yksinäisyydestäsi, kivuistasi, vaivoistasi. Ketään ei kiinnosta vaikka et enää ikinä pääsisi ulkoilemaan. 

Olet oikeastaan hyvinkin säälittävä ihminen, tyypillinen empatiakyvytön ja henkisesti kehittymätön olento. Sinulta on jäänyt jotain hyvin perustavanlaatuista oppimatta täällä elämässä. Yksi tärkeä tehtävämme on oppia olemaan hyvä toisille, tarjoamaan tukea ja olkapäätä, auttamaan minkä jaksamme ja voimme, lohduttaa ja ilahduttaa. Sitä saat mitä itse annat. Minulle ei tulisi mieleenkään kieltäytyä esim. iäkkään anoppini auttamisesta, vaikka olisihan minulla muutakin ja paljon mukavampaa tekemistä. Muistisairas, pissalta haiseva valittava vanhus ei ole toiveseuraa, mutta anoppini tarvitsee apuani. En ollenkaan pidä koirista, mutta kun lapseton kolmen ison koiran omistava ystäväni joutui sairaalaan, otin koirat kotiini hoitoon viikoksi. Koirat sotkivat, kuolasivat, haisivat, niitä oli hankala lenkittää, ne valvottivat öisin. Siitä huolimatta hoidin ne, koska halusin auttaa ystävääni. Sisarusteni lapsia olen aina hoitanut, tottakai. Kohtuus pitää muistaa, eikä aina tarvitse olla käytettävissä, mutta joskus kuitenkin voi luopua jostain omastaan auttaakseen muita. Miten paljon parempi paikka maailma olisikaan, jos me kaikki oppisimme olemaan ihmisiä toisillemme!

Vierailija kirjoitti:

Lapset on lahja kirjoitti:

Lapsettomien pitää vaan nyt tyytyä osaansa ja asemaansa yhteiskunnassa. Jos et halua osallistua lisääntymiseen ja suvunjatkamiseen niin kuka sinua palvelee varsinkin kun olet vanha tai sairas? Muisen lapsetko? Tämä on niin normaalia luonnon kiertokulkua, mitä tietyt piirit yrittää vähätellä. Lapsia saadaan, mikä on IHANINTA elämässä, ja heitä hoidetaan ja kasvatetaan ja he puolestaan hoitavat ja auttavat meitä tarvittaessa. Yhteiskunnan lapsettomat SAAVAT osallistua lasten kasvatukseen. Heidän tulisi olla iloisia, että heihin luotetaan niin paljon, että saavat osallistua lasten hoitoon. Kun biologistenkin vanhempien on joskua vaikea kestää lasten temppuja niin he ovat kyllä parhaiten siihen ohjelmoituja.

Tuo on niin huono selitys lasten tekemiselle, että ne lapset sitten hoitaa kun vanhemmat ovat vanhoja ja mahdollisesti sairaita. Ei läheskään kaikki hoida! 

Hei se ei ole mikään selitys vaan näin se maailma pyörii. Vaikkei juuri omat lapsesi sinua hoitaisi ja auttaisi niin jonkun lapset sen tekee!

Lapset on lahja kirjoitti:

Lapsettomien pitää vaan nyt tyytyä osaansa ja asemaansa yhteiskunnassa. Jos et halua osallistua lisääntymiseen ja suvunjatkamiseen niin kuka sinua palvelee varsinkin kun olet vanha tai sairas? Muisen lapsetko? Tämä on niin normaalia luonnon kiertokulkua, mitä tietyt piirit yrittää vähätellä. Lapsia saadaan, mikä on IHANINTA elämässä, ja heitä hoidetaan ja kasvatetaan ja he puolestaan hoitavat ja auttavat meitä tarvittaessa. Yhteiskunnan lapsettomat SAAVAT osallistua lasten kasvatukseen. Heidän tulisi olla iloisia, että heihin luotetaan niin paljon, että saavat osallistua lasten hoitoon. Kun biologistenkin vanhempien on joskua vaikea kestää lasten temppuja niin he ovat kyllä parhaiten siihen ohjelmoituja.

Minulla ei ole aikomustakaan hoitaa omia vanhempiani vanhana. Sen sijaan erästä lapsetonta sukulaista olen kyllä hoitanut, joka on todella läheinen ja tärkeä. Ei se biologia, vaan ne valinnat.

Tajuatko edes pikkuisen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huohh kirjoitti:

Vain lapsettomat edes yrittävät rinnastaa jonkun opiskeluista johtuvan univajeen ja lapsen kanssa tulevan univajeen.

Esittäisitkö nyt tieteelliset faktat siitä miten keho tunnistaa syyn, joka aiheuttaa univajetta? Mallintaisitko myös kehon muutokset A) lapsista johtuvasta univajeessa ja B) opinnoista, töistä ja muista syistä johtuvasta univajeessa? Kiitos!

No kun noin kauniisti kysyit, niin vastaan, mutta vastaukseni on sinulle va4maan ihan täyttä hepreaa, mutta täs on. Kukaan ei kuole, kuole nälkään tai viivästy muuten kehityksessä, jos sinä lapseton et herää keskellä yötä, kun lapsi tarvitsee äitiä/isää/hoitajaa. Se on se vastuu ihan eri.

Entä kun puoliso sairastuu vakavasti ja siitä seuraa stressiä ja unettomuutta? Onko se unettomuus jotenkin "väärää" unettomuutta, ei niin hyväksyttävää kuin lapsista johtuva univaje?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huohh kirjoitti:

Vain lapsettomat edes yrittävät rinnastaa jonkun opiskeluista johtuvan univajeen ja lapsen kanssa tulevan univajeen. Samoin kuin opiskelusta johtuvan töistä poissa olon hoitovapaaseen.

Vain lapsellinen ei ymmärrä, että hän teki valinnan tehdessään lapsia, ja kärsii nyt unettomuudesta siksi. Samoin hän ajattelee että lapsia oli pakko tehdä. Vaikka kukaanhan ei pakottanut...

Aivan. Ja eikös se lapsellisen unettomuus olekin helpommin kestettävää? Alussa hormonit piiskaa jaksamaan ja myöhemminkin siitä omasta kalle-petteriinasta saatava ilo korvaa sitä univajeen tuskaa. 🙂 Eikö?

Näinhän ne väittää :D Totuus vaan voi olla se kuin minun kohdallani, että menin niin sekaisin että kieltäydyin näkemästä lasta kokonaan. Isä hoiti sitten sen minkä pystyi, ja minä nukuin monta viikkoa lähes putkeen. Onneksi hänellä oli silloin juuri kesäloma.

Vierailija kirjoitti:

Heh. Huomaa taas kuinka itsekeskeisessä maailmassa velat elävät. Montako "ei aiheuttanut mitään tunteita" vastausta tähän ketjuun tulikin. Ketään ei edelleenkään kiinnosta jos ette halua lapsia tehdä. Monelle lapsettomalle, joilla ei kuitenkaan ole mitään lapsien hankkimista vastaan, tämä juttu aiheutti vaikka mitä tunteita ja toimi vastapainona sille lapsettomuuden ihannoimiselle mitä nämä vela-toimittajat tai mahot harrastavat.

Lapsellisia nimenomaan tuntuu kiinnostavan, miksi velat sitä ja tätä, ja miten ei velat näin ja noin. Sitähän täälläkin koko ajan jauhetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastatkaa nyt velat mitä mieltä olette sellaisista ihmisistä, jotka päättävät hankkia lapsia? Ovatko näm ä henkilöt typriä ja väitättekö, että nämä heittävät elämänsä aina hukkaan  ja että on sataprosenttisesti mahdotonta hankkia elämyksiä? 

Ihan oikeasti vastatkaa tähän kysymykseen? 

Saa tietenkin hankkia lapsia jos haluaa ja elää sitä elämää. Eikä se ole varmastikaan hukkaan heitettyä elämää eivätkä mielestäni ole typeryksiä. Se on heidän elämää ja saavat siitä elämästä varmasti paljon. Mutta sitä elämää on turha tuoda sellaiselle jota sellainen ei kiinnosta. Myös tietyt asiat on hyvä pitää mielessä, lapsi kun tehdään, niin se lapsi kasvatetaan omassa piirissä eli isä, mummi, vaari, muu suku jne. Sitä lasta ja vastuuta on turha tuoda kodin ulkopuolelle muiden harteille. Tarha on eri, he tekävät päivällä sitä työtä, mutta vanhempien työyhteisöön niitä ongelmia ei kannata tuoda. Lomia on turha vaatia sillä verukkeella, kun on lapsi ja lapsi on kesälomalla silloin ja silloin ja tai hiihtoloma koulusta. Ei noi koske ketään muuta kuin niitä joilla on lapsi.

Minun ja veljeni perustivat perheet ja veljeni on kerran kysynyt katsonko hänen jälkikasvuaan yhden vklopun. Sanoin en katso on muuta menoa.. Sen jälkeen ei ole kysynyt lapsista mitään. Siskoni taas on sellainen, että purkaa minuun sitä kotipaskaansa ja vttuilee, kun minä en voi yhtä vkloppua katsoa hänen lapsiaan, että pääsisi ulos. En voi, koska minua ei kiinnosta ja on muuta menoa ja tekemistä. Sanon aina viekää mutsille ja faijalle jos ne ottaa.. EIkä nekään aina ota, koska ne on eläkkeellä ja heilläkin on paljon tekemistä. He ovat koko aika jossain menossa ja nauttivat loppuelämästä sen mitä se heillä enää kestää. NE on kolme lasta kasvattanut jo maailmaan.

Miten lomajutut pitäisi järjestää?

Tasapuolisesti.. Meidän töissä lapsellisten vaatimukset alkaa tässä kuussa, että lomat pitää saada kesäkuun puolesta välistä eteenpäin ja sitten ne joilla ei ole lapsia, niin niille ehdotetaaan jos pitäisivät elokuun lopulla ja syyskuussa. Tämä kaikki sen takia, koska lapsilla on koulusta kesäloma. Itse olen onnellisessa asemassa, että eri hommia teen, niin minun työni ei vaikuta ja näin ollen pidän loman aina heinäkuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastatkaa nyt velat mitä mieltä olette sellaisista ihmisistä, jotka päättävät hankkia lapsia? Ovatko näm ä henkilöt typriä ja väitättekö, että nämä heittävät elämänsä aina hukkaan  ja että on sataprosenttisesti mahdotonta hankkia elämyksiä? 

Ihan oikeasti vastatkaa tähän kysymykseen? 

Saa tietenkin hankkia lapsia jos haluaa ja elää sitä elämää. Eikä se ole varmastikaan hukkaan heitettyä elämää eivätkä mielestäni ole typeryksiä. Se on heidän elämää ja saavat siitä elämästä varmasti paljon. Mutta sitä elämää on turha tuoda sellaiselle jota sellainen ei kiinnosta. Myös tietyt asiat on hyvä pitää mielessä, lapsi kun tehdään, niin se lapsi kasvatetaan omassa piirissä eli isä, mummi, vaari, muu suku jne. Sitä lasta ja vastuuta on turha tuoda kodin ulkopuolelle muiden harteille. Tarha on eri, he tekävät päivällä sitä työtä, mutta vanhempien työyhteisöön niitä ongelmia ei kannata tuoda. Lomia on turha vaatia sillä verukkeella, kun on lapsi ja lapsi on kesälomalla silloin ja silloin ja tai hiihtoloma koulusta. Ei noi koske ketään muuta kuin niitä joilla on lapsi.

Minun ja veljeni perustivat perheet ja veljeni on kerran kysynyt katsonko hänen jälkikasvuaan yhden vklopun. Sanoin en katso on muuta menoa.. Sen jälkeen ei ole kysynyt lapsista mitään. Siskoni taas on sellainen, että purkaa minuun sitä kotipaskaansa ja vttuilee, kun minä en voi yhtä vkloppua katsoa hänen lapsiaan, että pääsisi ulos. En voi, koska minua ei kiinnosta ja on muuta menoa ja tekemistä. Sanon aina viekää mutsille ja faijalle jos ne ottaa.. EIkä nekään aina ota, koska ne on eläkkeellä ja heilläkin on paljon tekemistä. He ovat koko aika jossain menossa ja nauttivat loppuelämästä sen mitä se heillä enää kestää. NE on kolme lasta kasvattanut jo maailmaan.

Ai kamala, millainen tyyppi tämä. Hän ei siis halua hoitaa omien sisaruksiensa lapsia milloinkaan vain siksi, että hänelläkään ei ole lapsia. Ja lapset ovat erittäin keskeinen osa yhteiskuntaa ja elämää yleensäkin, että lapset ja nuoret kuuluu olla myös kodin ulkopuolella, ettei heistä vain kasva sinunlaisiasi. Lapset ovat ihmisiä ja tulevia aikuisia. Sinäkin olet ollut lapsi joskua. Mieti, kun sinun tätisi olisi inhonnut sinua lapsena, eikä halunnut koskaan leikkiä kanssasi. Ehkä niin kävikin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huohh kirjoitti:

Vain lapsettomat edes yrittävät rinnastaa jonkun opiskeluista johtuvan univajeen ja lapsen kanssa tulevan univajeen. Samoin kuin opiskelusta johtuvan töistä poissa olon hoitovapaaseen.

Vain lapsellinen ei ymmärrä, että hän teki valinnan tehdessään lapsia, ja kärsii nyt unettomuudesta siksi. Samoin hän ajattelee että lapsia oli pakko tehdä. Vaikka kukaanhan ei pakottanut...

Aivan. Ja eikös se lapsellisen unettomuus olekin helpommin kestettävää? Alussa hormonit piiskaa jaksamaan ja myöhemminkin siitä omasta kalle-petteriinasta saatava ilo korvaa sitä univajeen tuskaa. 🙂 Eikö?

Näinhän ne väittää :D Totuus vaan voi olla se kuin minun kohdallani, että menin niin sekaisin että kieltäydyin näkemästä lasta kokonaan. Isä hoiti sitten sen minkä pystyi, ja minä nukuin monta viikkoa lähes putkeen. Onneksi hänellä oli silloin juuri kesäloma.

Ikävä tilanne. Toivottavasti selvisitte kaikki mahdollisimman vähin vaurioin. T. Vela

Lapset on lahja kirjoitti:

Lapsettomien pitää vaan nyt tyytyä osaansa ja asemaansa yhteiskunnassa. Jos et halua osallistua lisääntymiseen ja suvunjatkamiseen niin kuka sinua palvelee varsinkin kun olet vanha tai sairas? Muisen lapsetko? Tämä on niin normaalia luonnon kiertokulkua, mitä tietyt piirit yrittää vähätellä. Lapsia saadaan, mikä on IHANINTA elämässä, ja heitä hoidetaan ja kasvatetaan ja he puolestaan hoitavat ja auttavat meitä tarvittaessa. Yhteiskunnan lapsettomat SAAVAT osallistua lasten kasvatukseen. Heidän tulisi olla iloisia, että heihin luotetaan niin paljon, että saavat osallistua lasten hoitoon. Kun biologistenkin vanhempien on joskua vaikea kestää lasten temppuja niin he ovat kyllä parhaiten siihen ohjelmoituja.

- Vanhuudessa ei voi olettaa että omat jälkeläiset palvelevat sinua.

- Lapsen saanti ei kaikille ole ihaninta elämässä.

- Kiitos, jätän väliin tämän upean etuoikeuden osallistua muiden biologisten jälkeläisten kasvatukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastatkaa nyt velat mitä mieltä olette sellaisista ihmisistä, jotka päättävät hankkia lapsia? Ovatko näm ä henkilöt typriä ja väitättekö, että nämä heittävät elämänsä aina hukkaan  ja että on sataprosenttisesti mahdotonta hankkia elämyksiä? 

Ihan oikeasti vastatkaa tähän kysymykseen? 

Saa tietenkin hankkia lapsia jos haluaa ja elää sitä elämää. Eikä se ole varmastikaan hukkaan heitettyä elämää eivätkä mielestäni ole typeryksiä. Se on heidän elämää ja saavat siitä elämästä varmasti paljon. Mutta sitä elämää on turha tuoda sellaiselle jota sellainen ei kiinnosta. Myös tietyt asiat on hyvä pitää mielessä, lapsi kun tehdään, niin se lapsi kasvatetaan omassa piirissä eli isä, mummi, vaari, muu suku jne. Sitä lasta ja vastuuta on turha tuoda kodin ulkopuolelle muiden harteille. Tarha on eri, he tekävät päivällä sitä työtä, mutta vanhempien työyhteisöön niitä ongelmia ei kannata tuoda. Lomia on turha vaatia sillä verukkeella, kun on lapsi ja lapsi on kesälomalla silloin ja silloin ja tai hiihtoloma koulusta. Ei noi koske ketään muuta kuin niitä joilla on lapsi.

Minun ja veljeni perustivat perheet ja veljeni on kerran kysynyt katsonko hänen jälkikasvuaan yhden vklopun. Sanoin en katso on muuta menoa.. Sen jälkeen ei ole kysynyt lapsista mitään. Siskoni taas on sellainen, että purkaa minuun sitä kotipaskaansa ja vttuilee, kun minä en voi yhtä vkloppua katsoa hänen lapsiaan, että pääsisi ulos. En voi, koska minua ei kiinnosta ja on muuta menoa ja tekemistä. Sanon aina viekää mutsille ja faijalle jos ne ottaa.. EIkä nekään aina ota, koska ne on eläkkeellä ja heilläkin on paljon tekemistä. He ovat koko aika jossain menossa ja nauttivat loppuelämästä sen mitä se heillä enää kestää. NE on kolme lasta kasvattanut jo maailmaan.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että jokainen saa hankkia tai olla hankkimatta lapsia. Minua ei ollenkaan haittaa, että joku ei hanki lapsia, minä olen hankkinut, koska halusin. Mutta tuo asenteesi sisaruksiasi kohtaan on kyllä uskomattoman itsekäs. Et voi yhtä vapaata viikonloppua katsoa heidän lapsiaan, että saisivat sitä kallisarvoista hengähdysaikaa? Ilmeisesti sinua ei läheistesi hyvinvointi kiinnosta lainkaan. Muista sitten, jos joskus itse vaikkapa sairastut tai vammaudut vakavasti, että älä vain odota sisaruksiltasi minkäänlaista apua tai että he vaikka pistäytyisivät katsomassa sinua. Puhumattakaan siitä, että kun tulet vanhaksi, odottaisit sisarustesi lapsia kyläilemään. Kukaan ei näet ole kiinnostunut sinusta ja avuttomuudestasi, yksinäisyydestäsi, kivuistasi, vaivoistasi. Ketään ei kiinnosta vaikka et enää ikinä pääsisi ulkoilemaan. 

Olet oikeastaan hyvinkin säälittävä ihminen, tyypillinen empatiakyvytön ja henkisesti kehittymätön olento. Sinulta on jäänyt jotain hyvin perustavanlaatuista oppimatta täällä elämässä. Yksi tärkeä tehtävämme on oppia olemaan hyvä toisille, tarjoamaan tukea ja olkapäätä, auttamaan minkä jaksamme ja voimme, lohduttaa ja ilahduttaa. Sitä saat mitä itse annat. Minulle ei tulisi mieleenkään kieltäytyä esim. iäkkään anoppini auttamisesta, vaikka olisihan minulla muutakin ja paljon mukavampaa tekemistä. Muistisairas, pissalta haiseva valittava vanhus ei ole toiveseuraa, mutta anoppini tarvitsee apuani. En ollenkaan pidä koirista, mutta kun lapseton kolmen ison koiran omistava ystäväni joutui sairaalaan, otin koirat kotiini hoitoon viikoksi. Koirat sotkivat, kuolasivat, haisivat, niitä oli hankala lenkittää, ne valvottivat öisin. Siitä huolimatta hoidin ne, koska halusin auttaa ystävääni. Sisarusteni lapsia olen aina hoitanut, tottakai. Kohtuus pitää muistaa, eikä aina tarvitse olla käytettävissä, mutta joskus kuitenkin voi luopua jostain omastaan auttaakseen muita. Miten paljon parempi paikka maailma olisikaan, jos me kaikki oppisimme olemaan ihmisiä toisillemme!

Haluatko mitalin suorituksistasi? Itse kyllä mielelläni jätän avun väliin, jos tiedän että auttajalla on tällainen asenne (sinä ja lemmikkisi haisevat pahalta, mutta autan koska olen niin hyvä ihminen).

Vierailija kirjoitti:

Lapset on lahja kirjoitti:

Lapsettomien pitää vaan nyt tyytyä osaansa ja asemaansa yhteiskunnassa. Jos et halua osallistua lisääntymiseen ja suvunjatkamiseen niin kuka sinua palvelee varsinkin kun olet vanha tai sairas? Muisen lapsetko? Tämä on niin normaalia luonnon kiertokulkua, mitä tietyt piirit yrittää vähätellä. Lapsia saadaan, mikä on IHANINTA elämässä, ja heitä hoidetaan ja kasvatetaan ja he puolestaan hoitavat ja auttavat meitä tarvittaessa. Yhteiskunnan lapsettomat SAAVAT osallistua lasten kasvatukseen. Heidän tulisi olla iloisia, että heihin luotetaan niin paljon, että saavat osallistua lasten hoitoon. Kun biologistenkin vanhempien on joskua vaikea kestää lasten temppuja niin he ovat kyllä parhaiten siihen ohjelmoituja.

Minulla ei ole aikomustakaan hoitaa omia vanhempiani vanhana. Sen sijaan erästä lapsetonta sukulaista olen kyllä hoitanut, joka on todella läheinen ja tärkeä. Ei se biologia, vaan ne valinnat.

Eli jotain traumaa siellä on tämänkin lapsettoman(oletus) elämässä, kun näin valitsee... Mutta hyvä, ettet siirrä sitä eteenpäin .

Lapset on tulevaisuus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastatkaa nyt velat mitä mieltä olette sellaisista ihmisistä, jotka päättävät hankkia lapsia? Ovatko näm ä henkilöt typriä ja väitättekö, että nämä heittävät elämänsä aina hukkaan  ja että on sataprosenttisesti mahdotonta hankkia elämyksiä? 

Ihan oikeasti vastatkaa tähän kysymykseen? 

Saa tietenkin hankkia lapsia jos haluaa ja elää sitä elämää. Eikä se ole varmastikaan hukkaan heitettyä elämää eivätkä mielestäni ole typeryksiä. Se on heidän elämää ja saavat siitä elämästä varmasti paljon. Mutta sitä elämää on turha tuoda sellaiselle jota sellainen ei kiinnosta. Myös tietyt asiat on hyvä pitää mielessä, lapsi kun tehdään, niin se lapsi kasvatetaan omassa piirissä eli isä, mummi, vaari, muu suku jne. Sitä lasta ja vastuuta on turha tuoda kodin ulkopuolelle muiden harteille. Tarha on eri, he tekävät päivällä sitä työtä, mutta vanhempien työyhteisöön niitä ongelmia ei kannata tuoda. Lomia on turha vaatia sillä verukkeella, kun on lapsi ja lapsi on kesälomalla silloin ja silloin ja tai hiihtoloma koulusta. Ei noi koske ketään muuta kuin niitä joilla on lapsi.

Minun ja veljeni perustivat perheet ja veljeni on kerran kysynyt katsonko hänen jälkikasvuaan yhden vklopun. Sanoin en katso on muuta menoa.. Sen jälkeen ei ole kysynyt lapsista mitään. Siskoni taas on sellainen, että purkaa minuun sitä kotipaskaansa ja vttuilee, kun minä en voi yhtä vkloppua katsoa hänen lapsiaan, että pääsisi ulos. En voi, koska minua ei kiinnosta ja on muuta menoa ja tekemistä. Sanon aina viekää mutsille ja faijalle jos ne ottaa.. EIkä nekään aina ota, koska ne on eläkkeellä ja heilläkin on paljon tekemistä. He ovat koko aika jossain menossa ja nauttivat loppuelämästä sen mitä se heillä enää kestää. NE on kolme lasta kasvattanut jo maailmaan.

Ai kamala, millainen tyyppi tämä. Hän ei siis halua hoitaa omien sisaruksiensa lapsia milloinkaan vain siksi, että hänelläkään ei ole lapsia. Ja lapset ovat erittäin keskeinen osa yhteiskuntaa ja elämää yleensäkin, että lapset ja nuoret kuuluu olla myös kodin ulkopuolella, ettei heistä vain kasva sinunlaisiasi. Lapset ovat ihmisiä ja tulevia aikuisia. Sinäkin olet ollut lapsi joskua. Mieti, kun sinun tätisi olisi inhonnut sinua lapsena, eikä halunnut koskaan leikkiä kanssasi. Ehkä niin kävikin?

Ei minun tätini ole koskaan minua hoitanut tai leikkinyt kanssani kun olin lapsi. Ja miksi olisi pitänyt, enhän ole hänen lapsensa? Ihan normaali olen ja kiva suhdekin on tätiin. t. eri