Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?

Lisää lauantai-illan kunniaksi?

Poikakaverini kuoli viikko ennen syntymäpäivääni metsästysonnettomuudessa. Syntymäpäiväni aamuna sitten minä, äiti ja isäpuoli (olin 19 ja asuin vielä kotona) herättiin  kun Sigin "hyvää syntymäpäivää rakkain " pauhasi täysillä olohuoneen stereoissa. Ehkä joku toimintahäiriö,  mutta tuo biisi...

Vanhempieni talon yläkerrassa on kylmä vinttitila jossa ei edes ole sähköjä, kiipeämään sinne pääsee kuistin katossa olevasta luukusta. Jostain syystä vintillä on kuitenkin ikkuna jossa kukkaverho, oli jo kun vanhemmat talon osti. Vuosien aikana verho on usein liikkunut omia aikojaan  ja vanhemmat epäili jo että joku piileksii vintillä (vaikka sinnehän jäätyisi tai tukehtuisi puruun, ihan asumiskelvoton). Isä hommasi lukon luukkuun, ei auttanut vaan verho siirtyilee edelleen. Välillä auki, välillä kiinni, välillä raollaan. 

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lueskelin nuorena Aku Ankkaa sängyssä ja äitini tuli töistä ja paineli suoraan kylppärin ovelle huutaen "Vauhtia! Mulle tulee kakka housuun!" Menin katsomaan että mitä se melskaa ja vessan  ovi oli lukossa vaikka asuimme kaksin. Tuo oli eka, muttei suinkaan vika creepy kokemus siinä asunnossa ! Näin äitini kaksoisolennon sohvalla asennossa, jonka nykyään tulkitsisin kännykän katsomiseksi mutta tuolloin luulin äidin kääntävän sätkää, kasvoja en nähnyt mutta mustat hiukset ja kun asunnossa ei kerran muita ollut  niin äitini oletin siinä istuvan. Moikkasin ja menin keittiöön lämmittämään syötävää, sitten huutelin "äidilleni " että "Otatko sä kahvii?" mutta asunnossa ei ollutkaan ketään. Äiti oli  jäänyt ylitöihin. Kerran kuulimme molemmat suihkun äänen ja äiti kysyi  oliko Mikke (nimi muutettu, yksi sen aikainen poikakaveri ) mennyt suihkuun mutta  Mikken kanssa ei oltu edes nähty sinä päivänä.  Äiti meni kylppäriin ja suihkun lattia oli märkä.  Alkoi olla aika inha olo katsoa siellä  asunnossa Salaisia Kansioita äidin mentyä nukkumaan, teki mieli saada joku Scully selittämään meillekin ettei aaveita ole olemassa. 

Suihkun hana viallinen? Joku unohtanut päälle?

Melkein paskansin kauhusta alleni, kun istuin taloyhtiön saunassa ja kylppärin automaattihanalla varustettu suihku käynnistyi. Luulin ensin että olin unohtanut oven auki ja joku oli tullut vuorollani luvatta sisään, mutta ei siellä ketään ollut.

Se hana meni sen jälkeen useaan kertaan itsestään päälle, ja minulla jäi saunomiset lyhyeksi.

Tämä on ihan yleistä automaattihanoille, kun niissä on jotain vikaa (en osaa selittää mitä). Mutta huoltomiehet ne saa aina kuntoon.

nimim. työssä terveyskeskusksessa

Kerran sauna oli yöllä päällä ja mielestäni en sitä laittanut päälle. Oli edellinen saunomiskerta toissa päivänä siitä yöstä. Sauna ei ollut kuitenkaan lämmennyt ollenkaan, että varmaan unissani sen laitoin päälle. Ihan hämärä juttu silti. Töissä valot temppuilivat yhtenä myrskyisenä yönä ja sammuivat itekseen ( jäivät siis päälle ja mun piti sammuttaa valot katkaisimesta ja sytyttää uudestaan). Tämä tapahtui 2 kertaa.

Vuonna 2005 ennustin tulevaisuutta laittamalla kolme sormea perseeseeni ja näin näyn missä ihmiset hamstraavat vessapaperia.

Yöllä kun nukuin, niin taisin nähdä jotain valveunta kun siinä unessa joku veti minua jalasta olohuoneeseen. Se ei sattunut, mutta tunne oli että en halua mennä sinne. No sitten siinä olohuoneessa oli leppoisan näköinen vähän Intialaisen oloinen mies henkilö. Siitä tuli rauhoittava olo ja me halattiin. Tajusin kaiken vaikka olin unessa. Sitten kummiskin kun ennenkin ollut näitä olen herännyt sängystä. Nyt havahduin olohuoneesta seisomassa ja ikinä en ole  unissäkävellyt. Oli se aika kummalista, mutta jotenkin se minuun vaikutti kun yleensä herään ärtyneenä ja päivä on tylsä. Nyt kuitenkin heräsin iloisena ja rauhallisena. Jos se mies olikin joku henkioppaani ja halusi antaa minulle voimia.

Vierailija kirjoitti:

Äitini kertoi joskus öisin heräävänsä sellaiseen tunteeseen kuin joku uhkaava lähestyisi häntä huoneessa. Äitini on kuvaillut sitä mustana sumuna joka lähestyy huoneen pimeimmästä nurkasta, silloin hän käskee tätä poistumaan useaan otteeseen niin kunnes huomaa taas kaiken olevan ennallaan. Itselläni vastaava kokemus tullut unihalvauksen aikana, nekin karmivia.

Minä näin mieheni kuoleman jälkeen pieniä mustia palloja sellaisessa ympyrän muodossa kun heräsin keskellä yötä. Ne liikkuivat kohti nukkuvaa lastani, jolloin säikähdin ja huitaisin pilveä ja se katosi. En edes pelästynyt eikä se tuntunut ahdistavalta, enkä ole kokenut tätä sen kerran jälkeen. Mutta olin hereillä, en unessa.

näin unta että ufo alus tuli ikkunani viereen ja tunsin kuinka vahva sähkömagnetismi tuntui päässäni. heräsin kun kylpyhuoneen metallikuorinen kello putosi lattialle.

Tämä.

Olen elämäni aikana saanut useita unihalvauksia ja epäilen että tämä liittyy niihin. Kerran nimittäin hätkähdin "hereille" ja nousin ilmaan ja suoraan kattoon kiinni jossa leijuin hetken kykenemättä liikuttamaan ruuminjäseniäni mutta kykenin jotenkin liikuttamaan koko jäykkää kroppaani siinä ilmassa. Hetken aikaa kelluin siinä edes takaisin ja sitten palasin humahtamalla takaisin siihen mistä kohosin ilmaan. Tämä sattui samankaltaisissa olosuhteissa kuin aikaisemmat unihalvaukseni, eli olin stressaantunut, helvetin väsynyt ja yritin ottaa päiväunia mutta uni ei meinannut ottaa tullakseen. En usko että varsinaisesti kyse oli mistään yliluonnollisesta mutta tapaus vaikutti samankaltaiselta kuin kuulemani kuvaukset ruumiista irtautumisesta.

Muutin opiskelemaan toiseen kaupunkiin ja sain asuntolasta soluasunnon, jossa siis oli oma huone ja sitten vessa ja keittiö yhteinen kämppiksen kanssa. Asuin siinä aluks 2vkoa yksin ja tuona aikana kuulin ääniä  keittiöstä sekä tulevan kämppäkaverin vielä tyhjästä huoneesta, selitin  asian itselleni  niin että en ollut tottunut asumaan yksin ja opiskelujen alkaminenkin pikkasen jännitti. Kun kämppis saapui, ilmiöt loppui.

Jätin opiskelut kesken tultuani raskaaksi ja muutin pois,  yhtenä viimeisistä  illoista tuossa soluasunnossa söimme iltapalaa kämppiksen kanssa kun hän äkkiä kysyi, uskonko kummituksiin? Ja myöntyvän vastauksen saatuaan kertoi että asunnossamme varmasti kummittelee! Kertoi että kerran kun oli ollut kipeä ja minä lähtenyt kouluun, oli kuullut keittiöstä  kiivasta kaappien aukomista. Oli myös nähnyt pari kertaa  eteisessä jonkin hahmon. Minäkin kerroin sitten äänistä joita olin kuullut tyhjistä huoneista....Avautumisemme aiheutti asunnon entiteetissä  voimakkaan reaktion sillä yöllä heräsin koputuksiin työpöytäni suunnalta ja kuulin vessasta kolinaa, aamulla äimisteltiin kaverin kanssa pitkin kylppäri viskottuja puteleita ja kämppis sanoi kuulleensä sänkynsä alta koko yön naputusta. 

Asuntola oli rakennettu 1970-luvulla ja  tarinan mukaan joku olisi jäänyt asuntolaan kesälomaksi,  riistänyt henkensä ja ehtinyt mädäntyä sängyssään pitkän aikaa. 

Nuorena alkoholi sai pääni aivan sekaisin, ja sain vielä joltain tytöltä pimppaakin. Ei ole tapahtunut toiste, joten kyllä tämän oli pakko olla joku yliluonnollinen juttu.

Pelkäänauttakaa kirjoitti:

Noi kammattovat oliot on vissiin demoneita, ne tulee noutamaan ei uskovan, ateistin tms joka ei ole uskossa Jeesukseen, silloin kun ihminen tekee kuolemaa

Odotan kauhulla sitä hetkeä kun kuolen ja tuollainen olio tulee mut noutamaan tai mun sielun helvettiin koska en ole uskossa, suurin osa meistä joutuu kumminkin kadotukseen vaan harva pelastuu. Jeesus valitsee ketkä pelastaa ja suurin osa ihmisistä mikä mukaan luettuna ei vaan halua usko tai usko vähäistä

Minun isäni teki itsemu rhan...

Heinäkuussa 1994 olin risteilemässä isän ja veljen kanssa, pelasin hedelmäpeliä käytävällä kun aloin  kuulla kahden nuorehkon naisen keskustelevan  vahingoniloiseen sävyyn suuresta tuhosta ja siitä miten se nyt viimein tapahtuisi, käännyin uteliaana katsomaan ja säikähdin melkoisesti kun takanani ei ollutkaan ketään! Palasin hyttiin jossa kirjoitin tapauksesta välittömästi päiväkirjaan, ja unohdin sen. Vasta aikuisena, kun lueskelin lapsuuteni päiväkirjoja,  osasin yhdistää tapaukset samana syksynä merellä tapahtuneeseen kuuluisaan  katastrofiin...

Aikuisena asuin jonkin aikaa asunnossa, jossa oli naisenkipeä kummitus. Se tunki sänkyyni makaamaan, kutitteli varpaitani  ja suuteli niskaani kun tiskasin. Tavallaan oli ihan mukavaa omistaa näkymätön poikaystävä, mutta oli se kyllä  creepyäkin! Ensimmäisillä kerroilla sain hitonmoiset sätkyt. Kun  muutin pois, kummitus protestoi piilottelemalla meikkejäni ja tupakoitani. 

Ensimmäisessä raskaudessani näin unta kuolleesta mummistani joka piti sinisiin huopiin kiedottuja kaksoisvauvoja sylissään ja sanoi, että pojat olivat olleet hänen, mutta nyt ne olivat minun. Otin  varovasti vauvat syliin, ja heräsin. Pian tuon jälkeen ultrassa  selvisi että odotinkin kaksosia, sukupuoli selvisi  vasta sektiossa.  Tuli 2 poikaa. En tiedä, oliko mummi joskus saanut keskenmenon, luultavasti kyllä sillä isällä on vain 3 siskoa.

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana olin lenkillä myöhään illalla  kun meluvallin takaa ajotieltä  alkoi kuulua askelten töminä omien askelteni tahtiin,  asuin tuolloin maaseudulla eikä siellä  ollut katuvaloja. Ilman otsalamppua en olisi nähnyt edes kättäni! Pysähdyin ja toiset askeleetkin lakkasivat kuulumasta, huomasin kuitenkin niissä pienen viiveen. Etenkin kun testimielessä otin pari nopeaa loikkaa taakse, tömistelijä jäi murto-osan jälkeen kuin olisi yllättynyt. Voitte kuvitella miten karmeaa on  (lähes) täydessä pimeydessä tajuta jonkun sekopään leikittelevän  kanssasi,  oli se sitten jonkun auton alle jääneen liftarin haamu tai   verta ja lihaa oleva kahjo.

Mielenkiintoista. Olen aiemminkin lukenut vastaavasta suomessa. Olisipa tuossa tapauksessa pitkälle kantava taskulamppu, jonka saa tarvittaessa päälle. Pakkohan ihmisten on silti päästä lenkille maallakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90luvulla spiristismi oli muotia ja mekin sitten kerran 8henkisessä kaveriporukassa kokeiltiin sitä autiotalossa, itse pelatessa ei tapahtunut mitään mutta pelin jälkeen eräs tyttö, sanotaan vaikka  "Minna" näki erään pojan, sanotaan häntä "Jariksi" takana pitkän mustan hahmon  jota kukaan muu ei nähnyt ja oltiin vain että höpö höpö ketään ei pelota mutta  myöhemmin, kun "Jari" poistui mopollaan näin minäkin selvästi että joku istuu siinä takana mutta pistin sen pimeyden, spiritismin ja oluen piikkiin.

Maanantaina "Jari" ei tullut kouluun,  oli jättänyt pakatun repun eteiseen ja mennyt parvekkeelle ja hypännyt . Ei viestiä, ei mitään  selitystä, koko hommassa ei ollut mitään järkeä.  Perheen oli pitänyt matkustaa  syyslomalla sukuloimaan  New Yorkiin ja "Jari" odotti tuota innoissaan, matka oli käsittääkseni jo varattu. Reissun peruuntuminen olisi ollut hyvä syy mutta peruuntui vasta "Jarin" menehdyttyä, ei ollut myöskään mitään sydänsuruja tai koulukiusaamista. 

Tulee mieleen aikaisemmin ketjussa ollut tarina kirjoittajan sisaresta, joka teki selittämättömän itsemurhan. Omaiset näkivät ennen tätä tytön huoneeseen menevän tumman hahmon. Ehkä tuokin sisar oli kokeillut spiritismiä.

Pysykää erossa hengistä. Ei niistä turhaan varoiteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana olin lenkillä myöhään illalla  kun meluvallin takaa ajotieltä  alkoi kuulua askelten töminä omien askelteni tahtiin,  asuin tuolloin maaseudulla eikä siellä  ollut katuvaloja. Ilman otsalamppua en olisi nähnyt edes kättäni! Pysähdyin ja toiset askeleetkin lakkasivat kuulumasta, huomasin kuitenkin niissä pienen viiveen. Etenkin kun testimielessä otin pari nopeaa loikkaa taakse, tömistelijä jäi murto-osan jälkeen kuin olisi yllättynyt. Voitte kuvitella miten karmeaa on  (lähes) täydessä pimeydessä tajuta jonkun sekopään leikittelevän  kanssasi,  oli se sitten jonkun auton alle jääneen liftarin haamu tai   verta ja lihaa oleva kahjo.

Itse olin kerran lenkillä ollessani kuulevinani askeleita, ja nekin pysähtyivät  kun itsekin pysähdyin.

No selityskin löytyi. Omista vaatteistani.

Eiköhän tuossa ollut pointtina että kokija oli tottunut omien askeltensa ääneen ja tuo toistuva tömähtely oli uutta.  Lisäksi toisissa askelissa oli viive, kaiku  ei sellaista tee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika sielläpäin. Olen myös kuullut kummia juttuja tuolta. Eläimetkin reagoi alueeseen.

Mutta kukaan ihminen ei kuitenkaan reagoi sen vertaa, että menisi kameroiden ja lamppujen kanssa tuonne tutkimaan ja todistaisi helposti koko maailmalle tuonpuoleisen elämän ja poltergeist-ilmiöiden olemassaolon. Ja kukaan joka paikalla on viime vuosina käynyt ei omista kameraa ja lamppua ylipäätään? Kännykkänä Nokia 3310 ilman kameraa vuonna 2020? Tuo onkin kummitustarinoiden kannalta äärettömän kätevää samalla lailla kuin leffoissa on aina kännykästä kenttä hukassa kun jotakin jännää tapahtuu.

Ja vakioselityksenä tietysti on, että "maailma ei ole valmis kohtaamaan näitä ilmiöitä" tai "menimme porukalla kuvaamaan paikalle, mutta joukossamme oli yksi negatiivisesti asiaan suhtautuva henkilö, joten kummitukset eivät näyttäytyneet ja tavarat lennelleet" jne.

Eli vaikka jossakin paikassa kummittelisi säännöllisesti ja niin maan vimmatusti, kukaan ei ikinä ole valmis jakamaan siitä yhtään minkäänlaisia todisteita edes netissä anonyymisti kaikenlaisten tuulesta temmattujen meriselitysten varjolla, vaikka kyse olisi koko maailmanhistorian mullistavasta asiasta.

Ehkä niillä ei ole lupa tulla julkiseksi.