Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?

Mulle kävi joskus vähän samalla tavalla. Olin käymässä supermarketissa, ja soitin samalla puhelun äidilleni. Juteltiin siinä kaikenlaista, ja mieleeni tuli joku keskusteluun liittyvä tyhmä läppä. Se oli ehkä vähän turhan mustaa huumoria jolle paikka ei ollut aivan oikea, joten katsoin ympärilleni ennen kuin kerroin sen äidilleni. Ei ketään missään, joten siis kerroin jutun ja nauroin vielä iloisesti päälle. Äitini ei nauranut vaan kysyi, kenen kanssa olin. Minä siihen, että en kenenkään, olen yksin, kuinka niin. "No kun mä kuulin miten joku mies sanoi sen vitsin äsken sulle ihan siinä sun vieressä ennen kuin sä kerroit sen mulle." Sain väittää kauan vastaan, ennen kuin mutsi uskoi, että olin todellakin ihan yksin.

Tästä on yli kymmenen vuotta ja se pyörii välillä vieläkin mielessä.

Jaaha, lainaus ei siis onnistunut. Edellinen kommentti oli siis vastaus henkilölle, joka puhui hautausmaalla olevan tyttärensä kanssa puhelimessa, kuuli taustalta iloista puhetta ja luuli tyttärellään olevan seuraa. Tytär olikin ollut ihan yksin. /3521

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt niin outoa, mutta jännä yhteensattuma. Huomasin jokin aika sitten, että isoäidin äiti oli mennyt vanhoilla päivillään naimisiin ja nimi oli vaihtunut, sanotaan nyt vaikka että kuolinnimi oli Anna Kattila. Noh, Anna kuoli 2/35. Jokin aika sitten törmäsin ihmiseen, jonka nimi oli Anna Kattila. Hän oli syntynyt 4/35. Tuntui jännältä.

Nopeutettua sielunkiertoa?

Unihalvausten kautta valveuniin ja niistä sitten ihan toden tuntuiseen tilaan. Pimeintä on, että olen löytänyt useita kadottamiani esineitä tuon avulla, aamulla sitten vaan tsekkaamaan ne paikat ja kappas..

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi joskus vähän samalla tavalla. Olin käymässä supermarketissa, ja soitin samalla puhelun äidilleni. Juteltiin siinä kaikenlaista, ja mieleeni tuli joku keskusteluun liittyvä tyhmä läppä. Se oli ehkä vähän turhan mustaa huumoria jolle paikka ei ollut aivan oikea, joten katsoin ympärilleni ennen kuin kerroin sen äidilleni. Ei ketään missään, joten siis kerroin jutun ja nauroin vielä iloisesti päälle. Äitini ei nauranut vaan kysyi, kenen kanssa olin. Minä siihen, että en kenenkään, olen yksin, kuinka niin. "No kun mä kuulin miten joku mies sanoi sen vitsin äsken sulle ihan siinä sun vieressä ennen kuin sä kerroit sen mulle." Sain väittää kauan vastaan, ennen kuin mutsi uskoi, että olin todellakin ihan yksin.

Tästä on yli kymmenen vuotta ja se pyörii välillä vieläkin mielessä.

Olisiko puheäänesi kuulunut kaikuna äidillesi? 

Ap pyysi järjellä selitettävissä olevia, joten tottakai suurin osa selittämättömiä.Hohhelihoijaa.

Mulla kunnon säpärit kun pleikkarin ohjain rottinkipöydällä ja itse toisaalla asunnossa en muista mitä tekemässä, ja laiminlyöty peli alkaa pyörittämään demoa tärisevän ohjaimen kanssa- kauhea melu ja mahtisäikky!

Huomasin sukupuusta, että esi-isä laittoi seitsemälle ekalle lapselleen K-alkuisen nimen. Viimeiselle valittin eri konsonantti ja lapsi kuoli alle 2-vuotiaana. Muut eivät.



Toisella sukulaisella oli ollut kaksi saman nimistä poikaa (sama nimi kuin isällään), molemmat kuolivat vauvana. Myöhempien poikien kohdalla isän nimeä ei enää käytetty, ja kasvoivat aikuisiksi.

Näitä 1800-luvun juttuja.

Tyhjät, isot muovipullot tuuletusikunan lähellä oottamassa vientiään, sitten ikkunasta tuulettaessa tuleva kylmä saa pullot elämään. Kuulostaa paljolta actionilta ja varmasti säikyttää kun yksin muuten hiljaisessa asunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi joskus vähän samalla tavalla. Olin käymässä supermarketissa, ja soitin samalla puhelun äidilleni. Juteltiin siinä kaikenlaista, ja mieleeni tuli joku keskusteluun liittyvä tyhmä läppä. Se oli ehkä vähän turhan mustaa huumoria jolle paikka ei ollut aivan oikea, joten katsoin ympärilleni ennen kuin kerroin sen äidilleni. Ei ketään missään, joten siis kerroin jutun ja nauroin vielä iloisesti päälle. Äitini ei nauranut vaan kysyi, kenen kanssa olin. Minä siihen, että en kenenkään, olen yksin, kuinka niin. "No kun mä kuulin miten joku mies sanoi sen vitsin äsken sulle ihan siinä sun vieressä ennen kuin sä kerroit sen mulle." Sain väittää kauan vastaan, ennen kuin mutsi uskoi, että olin todellakin ihan yksin.

Tästä on yli kymmenen vuotta ja se pyörii välillä vieläkin mielessä.

Olisiko puheäänesi kuulunut kaikuna äidillesi? 

Ehdotin sitäkin! Mutta ei. Kuulemma oli ollut matala, nauravainen miehen ääni, mulla korkea ja olen siis nainen

Näin unta, kuinka sota-aikana, 1940-luvulla, nuori nainen itki nuoren miesvainajan vieressä. Oltiin jossain sisätiloissa. Miehen yksikkökin mainittiin ja vaari-vainaa sanoi unessa mulle, että tuo on hänen veljensä. Kyselin hereillä vaarin veljestä, isä sanoi, että oli kuollut naimattomana ja lapsettomana jatkosodan lopulla. Joku vuosi sitten löysin arkistosta kyseisen miehen kantakortin, ja siitä selvisi, että olikin itse asiassa ehtinyt mennä naimisiin ennen kuolemaansa. Yksikkökin oli ollut osan ajasta sama kuin unessani. Tuo vainaja on ollut uneni jälkeen minulle oudon läheisen tuntuinen, olen käynyt sittemmin myös haudallansa.

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin sitäkin! Mutta ei. Kuulemma oli ollut matala, nauravainen miehen ääni, mulla korkea ja olen siis nainen

Todennäköisin syy on häiriö yhteydessä, oma äänesi on kuulunut ensin vääristyneenä läpi ja heti perään oikeana. Harvinaista kyllä, mutta ei tavatonta.

Miksi pitäisi sinulle kertoa, kun et itsekään kerro?

Uppista

Vierailija kirjoitti:

Unihalvausten kautta valveuniin ja niistä sitten ihan toden tuntuiseen tilaan. Pimeintä on, että olen löytänyt useita kadottamiani esineitä tuon avulla, aamulla sitten vaan tsekkaamaan ne paikat ja kappas..

Jos joku tavara ei vaan löydy, muistan lopulta antaa unen tehdä tehtävänsä. Rentoudun, päätän, että aamulla löytyy ja useimmiten löytyy. Kun herää, muistuu mieleen vielä se yksi paikka, mistä ei ole katsottu...

Tilasin sukulaiseni kuolintodistuksen Kansallisarkistosta. Heti tilauksen tehtyäni jokin sanoi mulle päänsisäisesti, että mistä on ollut  kyse. Todistus tuli postissa ja näin oli. Tiesin ennen avaamista.

Tiesin jotenkin etukäteen, että työkaveri on muuttamassa ulkomaille. Jopa maa meni oikein, ei ollut mikään tyypillinen tyyliin USA tai Saksa. Tuliko tieto unessa, en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Jaaha, lainaus ei siis onnistunut. Edellinen kommentti oli siis vastaus henkilölle, joka puhui hautausmaalla olevan tyttärensä kanssa puhelimessa, kuuli taustalta iloista puhetta ja luuli tyttärellään olevan seuraa. Tytär olikin ollut ihan yksin. /3521

- - -

Noin käy, jos toinen puhuu kajaripuhelua tai luureilla tms ja ääni kiertää. Vanha sukulainen aina ensin valittaa, että jonkun toisen puhelu kuuluu meidän linjallamme.  Häiriö häviää, kun hän sulkee telkkarinsa.

Se siitä yliluonnollisesta.

Löysätkääpä nyt sitä pipoa, kun näyttää olevan liian kireällä. Vai olisiko aika herätä unesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaaha, lainaus ei siis onnistunut. Edellinen kommentti oli siis vastaus henkilölle, joka puhui hautausmaalla olevan tyttärensä kanssa puhelimessa, kuuli taustalta iloista puhetta ja luuli tyttärellään olevan seuraa. Tytär olikin ollut ihan yksin. /3521

 

- - -

 

Noin käy, jos toinen puhuu kajaripuhelua tai luureilla tms ja ääni kiertää. Vanha sukulainen aina ensin valittaa, että jonkun toisen puhelu kuuluu meidän linjallamme.  Häiriö häviää, kun hän sulkee telkkarinsa.

 

Se siitä yliluonnollisesta.

"Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin"

Puhuin  siskoni kanssa  puhelimessa äitini lähestyvistä synttäreistä ja äkkiä kuulimme molemmat miten vieressäni römäkkä miesääni sanoi "äiti!" Minä säikähdin ja melkein kusin housuun,siskoni ihmetellessä, että kukas siellä on. 

Naapurista ääni ei voinut tulla noin selkeästi,että siskokin sen kuuli kuin mies olisi puhunut olkani takana