Lue keskustelun säännöt.
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3693)
Vierailija kirjoitti:
Olin parisuhteessa ja vaivasi vähän kumppanin ja hänen työkaverin suhde..
No yks yö näin hyvin yksityiskohtaisen ja tarkan unen. Tapahtumista mitä oli tapahtunut kumppanin ja tän työkaverin välillä. Uni oli jotenkin älyttömän todentuntuinen. Mä en päässy yli siitä mitenkään..
Otin sitten puheeksi ja väritin asioita että olen kuullut tälläistä, et mitä hittoa?
Puoliso tunnusti kaiken ja toi mun uni oli ollut todella tarkka...
Pidin tätä yliluonnollisena tosi kauan sit törmäsin alitajunta kirjaan ja tajusin että vaikka tietoinen mieli ei ollut huomannut kaikkea. Alitajunta oli.
Juu, näitä visioita tulee joskus liiankin selvästi. Esim. samassa tilassa minun kanssani nukkunut näki r aiskausunen (minut on r aiskattu). Lisäksi olen nähnyt yhdestä henkilöstä ihan häntä katsomalla, että on ollut vankilassa, vaikkei ollut minkään "linnakundin" näköinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa näistä kokemuksista on kohtaamisia pimeyden henkivaltojen kanssa. Jeesus Kristus on tie totuus ja elämä. Ainoa totuus ainoa tie ja ainoa elämä, muuta tietä valoon ei ole.
Jeesusta on tosiaan turvallista seurata tiukasti, varsinkin jos on itse demonien ympäröimänä ;)
Vierailija kirjoitti:
Lapsena nukuin sisarukseni kanssa samassa huoneessa kerrossängyssä. Heräsin yöllä vessahätään ja huomasin, että isäni piti huoneemme ovea auki kun sisarukseni tuli vessasta ja kömpi sänkyyn. Isäni nosti katseeni minuun, elehti kädellään että mene nyt sinäkin sitten ja piti ovea auki. Kuljin hänen ohitseen käytävään ja kohti vessaa. Vessa oli vanhempieni makuuhuoneen vieressä, jonne katsoin ohikävellessä ja näin äitini ja isäni nukkuvan. Hätääntyneenä katsoin taakseni ovea auki pitävää "isääni", joka nauroi äänettömästi ja tuli itsekin käytävään ja käveli rappusista alakertaan. Aamulla puhuin sisarukselleni tästä ja hän kertoi kyllä käyneensä vessassa, mutta ei nähnyt isää.
Isä vilpittömästi katsoo lastensa perään ja huolehtii, jopa henkisen kyvyn kauttakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena nukuin sisarukseni kanssa samassa huoneessa kerrossängyssä. Heräsin yöllä vessahätään ja huomasin, että isäni piti huoneemme ovea auki kun sisarukseni tuli vessasta ja kömpi sänkyyn. Isäni nosti katseeni minuun, elehti kädellään että mene nyt sinäkin sitten ja piti ovea auki. Kuljin hänen ohitseen käytävään ja kohti vessaa. Vessa oli vanhempieni makuuhuoneen vieressä, jonne katsoin ohikävellessä ja näin äitini ja isäni nukkuvan. Hätääntyneenä katsoin taakseni ovea auki pitävää "isääni", joka nauroi äänettömästi ja tuli itsekin käytävään ja käveli rappusista alakertaan. Aamulla puhuin sisarukselleni tästä ja hän kertoi kyllä käyneensä vessassa, mutta ei nähnyt isää.
Isä vilpittömästi katsoo lastensa perään ja huolehtii, jopa henkisen kyvyn kauttakin.
Kerroitko isälles, mitä hän sanoi ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni näki yhtenä yönä kummisetänsä vuoteen vieressä. Seuraavana päivänä kuuli, että tämä oli kuollut. Samoin näki unta reilu viikko ennen äidin kuolemaa, että kaksi nunnaa ohjasi äitiä sisään jostain isosta ovesta. Äiti kuoli yllättäen ja aika nuorella iällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin lapsena/ teininä unta tulevasta miehestäni- olin siinä unessa onnellinen ja pystyin vielä vuosienkin päästä tarkalleen kuvailemaan miltä se unen mies näytti ja kuulosti. Sanotaan, että nimensä oli vaikka "Jeppe". Sittemmin lähes unohdin koko toden tuntuisen unen ja elin normaalin nuoruuden, kasvoin aikuiseksi, opiskelin, menin naimisiin ja saimme lapsia puolisoni kanssa. Elämä kuljetti ja vaihdoin jopa alaa koska entinen ei enää sytyttänyt.
Sittemmin muutin takaisin kotiseudulle perheeni kanssa ja aloitin uudessa työpaikassa. Taju meinasi lähteä kun tapasin työni kautta erään tutun oloisen "Jepen"- meillä on samanlaiset taustat, arvomaailma, ikäkin suht lähellä, harrastukset on melko samoja enkä osaa selittää mikä meitä vetää toisissamme puoleensa. Mitään ei ole tapahtunut koska olen parisuhteessa, mutta jotain tässä on. Jeppe jopa näyttää ja kuulostaa siltä mitä hän oli u
En ole tyhmä- en tietenkään aio tehdä asialle mitään. Eniten tuossa unessa juurikin häiritsee se, että tämä "Jeppe" oli siinä mieheni.
Ajattelen, että ainakin meidän oli tarkoituskin kohdata ja olla ystäviä. Jokainen tarvitsee hyviä ystäviä eikä siinä ole merkitystä millään unella tai sukupuolella.
On silti luonnollista, että.tuohon sielunkummpaniin ihastuu ainakin vähäksi aikaa, vaikka ei aikoisikaan koskaan mitään tehdä asialle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Putosin portaita alas ilman että kallo halkesi.
Tilasin vaimolleni kivan ja aika kalliin lahjan ystävänpäiväksi, mutta saapuneessa paketissa olikin viritysosia harrasteautooni.
Todella outo juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 15v kun heräsin yöllä mennäkseni juomaan vettä. Unenpöpperössä kävelin huoneestani eteisen käytävää pitkin olohuoneen läpi keittiöön ja huomasin että äitini nukkuu olohuoneen sohvalla. Ensimmäisenä huomasin äidin pitkät mustat hiukset levällään tyynyllä ja mietin että isä on varmaan kuorsannut kun äiti on siirtynyt sohvalle nukkumaan. Tämä ei siis ollut mitenkään tavatonta.
Aamulla mainitsin ohimennen asiasta äidille jotenkin tyyliin kuorsasko iskä taas kun nukuit sohvalla ja äiti vastasi hämmentyneenä että nukkui kyllä koko yön sängyssään, ei sohvalla missään vaiheessa yötä. Pitkään mietin kuka sohvalla sitten oli yöllä ollut, ja tulin siihen tulokseen että olen ollut ehkä sitten juomaan mennessäni vielä niin uninen että en ole nähnyt kunnolla tai äiti on unissaan siirtynyt makuuhuoneesta sohvalle hetkeksi nukkumaan. Vaikka tästä on 25 vuotta aikaa, muistan tämän vieläkin elävästi.
Toinen tapaus sattui lukioikäisenä kun olin erään ystäväni luona yökylässä. Hän asui todella vanhassa valtavan suuressa talossa, joka oli joskus sodan aikaan toiminut sairastupana tms ja puhuttiin että siellä kummitteli. Olin tupakalla parvekkeella, parvekkeen ovi kiinni. Yhtäkkiä minulle tuli jotenkin ahdistava olo ja tunsin ihan selvästi kuinka joku/jokin seisoi aivan kiinni selässäni ja hengitti raskaasti niskaani. Lähdin aika helkkarin nopeasti sisälle takaisin. Tapahtuneen olen selittänyt itselleni niin että joku kovin hengityksen kuuloinen ja tuntuinen tuulenpuuska osui kohdalleni. Mutta seuraavaa tapahtunutta en pystynyt enää mitenkään selittämään: olimme kaksin työn ystäväni kotona ja yön aikana iso ja raskas sohva oli mystisesti siirtynyt alakerrasta yläkertaan. Talossa ei ollut ketään meidän lisäksemme emmekä olisi saaneet sohvaa siirrettyä mitenkään. En tiedä tänä päivänäkään kuka/ mikä tuon sohvan yläkertaan portaita pitkin yön aikana siirsi ja ennenkaikkea miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vietin lapsuuteni vanhassa rintamamiestalossa, missä isäni vanhemmat olivat aikanaan asuneet, mutta myöhemmin muuttaneet omiin asuntoihinsa. Tunsin isänisäni melko huonosti, muistan käyneeni hänen kotonaan ja saaneeni häneltä sisu-pastilleja, mutta siihen muistikuvani jotakuinkin jäävätkin. Minulle ei koskaan lapsena kerrottu, että hänellä oli pahoja mielenterveysongelmia ja hän oli mm. nuorempana jonakin yönä ns. seonnut ja alkanut raahata lapsiaan sängyistään saunaan "kastettavaksi". Hän oli myös linnoittautunut kotimme perimmäiseen huoneeseen, joka nyttemmin on olohuone, kuukausiksi ja istunut yksin pimeässä, syönyt kuulemma pelkkää suolasilliä ja juonut viinaa. Olin alle kouluikäinen kun hän kuoli.
Muistan äitini joskus maininneen ohimennen, että on kokenut kaikenlaista omituista elämänsä aikana, mutta kun kysyin tarkemmin, hän kieltäytyi kertomasta ja sanoi ettei halua pelotella minua.Vasta kun olin parikymppi
Eikö Aavedata ohjelmassa oo just näitä -Suomen kummittelevin koti jaksoja ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran moni on nähnyt tummia varjohahmoja tai muita vastaavia, niin onko kukaan koskaan "kohdannut" niitä suoraan? Puhutellut, mennyt lähemmäs, katsonut suoraan kohti... Mitä silloin tapahtui? Vai onko pelko tai hämmennys niin vahvana aina, ettei niin tule tehtyä? Kiinnostaisi kuulla. En ole vielä lukenut koko ketjua, joten sori, jos tähän on jo tullut vastauksia.
On , muttei kukaan uskoisi kuitenkaan, mitä tapahtui.
Kerro nyt osa kuitenkin ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin mystisestä syystä uuteen työkaveriin. Myöhemmin huomasin sukujuttuja penkoessani, että hänen esi-isänsä oli ollut mäkitupalainen saman tilan mailla kuin minun esi-isäni. Tarkemmin pengottuani huomasin, että sukujemme välillä oli ollut jopa avioliitto 1800-luvulla. Genin perusteella meillä on yhden toisen haaran kautta myös yhteinen esi-isä, ollaankohan tyyliin seitsemänsiä serkkuja. En saanut häntä, mutta edelleen hyvin lämpimät tunteet häntä kohtaan.
Minulla on tapailumies. Löysin hänet netistä. Hän on vähän eksoottisen näköinen, sellaista aikuisviihdekaupan tallirenki -tyyppiä. Miehen työpaikka on vanha ja historiallinen maatila. Sattumoisin esiäitini oli sen leskivaltitar aikoinaan.
Mitä kaikkea tuosta asetelmasta saisi, jos tahtoisi kuvitella!
Näkyy näitä hömppäuskovaisia riittävän, kaikkea sitä kuuleekin. Tällaiset "yliluonnolliset asiat, huuhaata kaikki, mutta uskovaisia on helppo höynäyttää. Sinne uppoaa kaikki, varsinkin nämä "tosiasiat", joihin vain älyköt uskovat, kuten he itse kehuvat sellaisia olevansa.
Vierailija kirjoitti:
Näkyy näitä hömppäuskovaisia riittävän, kaikkea sitä kuuleekin. Tällaiset "yliluonnolliset asiat, huuhaata kaikki, mutta uskovaisia on helppo höynäyttää. Sinne uppoaa kaikki, varsinkin nämä "tosiasiat", joihin vain älyköt uskovat, kuten he itse kehuvat sellaisia olevansa.
Mee pois.
Vierailija kirjoitti:
Näin lapsena/ teininä unta tulevasta miehestäni- olin siinä unessa onnellinen ja pystyin vielä vuosienkin päästä tarkalleen kuvailemaan miltä se unen mies näytti ja kuulosti. Sanotaan, että nimensä oli vaikka "Jeppe". Sittemmin lähes unohdin koko toden tuntuisen unen ja elin normaalin nuoruuden, kasvoin aikuiseksi, opiskelin, menin naimisiin ja saimme lapsia puolisoni kanssa. Elämä kuljetti ja vaihdoin jopa alaa koska entinen ei enää sytyttänyt.
Sittemmin muutin takaisin kotiseudulle perheeni kanssa ja aloitin uudessa työpaikassa. Taju meinasi lähteä kun tapasin työni kautta erään tutun oloisen "Jepen"- meillä on samanlaiset taustat, arvomaailma, ikäkin suht lähellä, harrastukset on melko samoja enkä osaa selittää mikä meitä vetää toisissamme puoleensa. Mitään ei ole tapahtunut koska olen parisuhteessa, mutta jotain tässä on. Jeppe jopa näyttää ja kuulostaa siltä mitä hän oli unessani. Ja miten ihmeessä alavalintammekin on osun
Minulle on maailman meno tuonut ihmisen, jonka nimen kuulin ensi kertaa 90-luvulla radiosta ja luinkin sen jostain. Kiinnostuin hahmosta, mutta asioista tietävä, skenessä pyörivä lähimmäinen ei arvostanut häntä.
Sittemmin luin hänen kirjoittamiaan lehtiartikkeleita, ja totesin ne kelvollisiksi. Eräässä vilisi tuttuja nimiä: tunsimme samoja ihmisiä.
Jossain vaiheessa hän oli muuttanut naapurikaupunkiin, mutta emme koskaan törmänneet toisiimme. Kumpikin oli myös tahollaan suhteessa. Kuulin em. läheiseltä jotain hänen edesottamuksistaan. Itselleni tuntemattomasta syystä hain syksyllä hänen nimeään netistä. Kahden kuukauden päästä satuin puhumaan hänelle, vaikken edes tunnistanut kenen kanssa juttelin.
Nyt meillä on menossa enemmän tai vähemmän tunnepitoinen kaveruus. On selvinnyt, että tiemme ovat sivunneet toisiaan jo 80-luvulla ja pitkin Suomea. Ollaan oltu monessa paikassa yhtä aikaa, mutta kävelty toistemme ohi.
Ehkä vasta nyt on oikea aika.
Vierailija kirjoitti:
Näkyy näitä hömppäuskovaisia riittävän, kaikkea sitä kuuleekin. Tällaiset "yliluonnolliset asiat, huuhaata kaikki, mutta uskovaisia on helppo höynäyttää. Sinne uppoaa kaikki, varsinkin nämä "tosiasiat", joihin vain älyköt uskovat, kuten he itse kehuvat sellaisia olevansa.
Eivät kaikki usko, lue selostukset tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin lapsena/ teininä unta tulevasta miehestäni- olin siinä unessa onnellinen ja pystyin vielä vuosienkin päästä tarkalleen kuvailemaan miltä se unen mies näytti ja kuulosti. Sanotaan, että nimensä oli vaikka "Jeppe". Sittemmin lähes unohdin koko toden tuntuisen unen ja elin normaalin nuoruuden, kasvoin aikuiseksi, opiskelin, menin naimisiin ja saimme lapsia puolisoni kanssa. Elämä kuljetti ja vaihdoin jopa alaa koska entinen ei enää sytyttänyt.
Sittemmin muutin takaisin kotiseudulle perheeni kanssa ja aloitin uudessa työpaikassa. Taju meinasi lähteä kun tapasin työni kautta erään tutun oloisen "Jepen"- meillä on samanlaiset taustat, arvomaailma, ikäkin suht lähellä, harrastukset on melko samoja enkä osaa selittää mikä meitä vetää toisissamme puoleensa. Mitään ei ole tapahtunut koska olen parisuhteessa, mutta jotain tässä on. Jeppe jopa näyttää ja kuulostaa siltä mitä hän oli u
Me emme muuten tavanneet lähikaupungissa, mistä hän oli jo ehtinyt muuttaa poiskin.
Simultaanitulkkausta?