Olisitko pettynyt, jos olisit tohtori ja lapsestasi tulisi parturi-kampaaja?
Toisaalta vamhempana olisit narsisti, joka on muita ylempänä ja haukkuu muita ja on niin mustasukkainen, että yksikään parisuhde ei onnistu.
Lapsesi olisivat kaikkein parhaimpia ja tarjoaisit heille kalleimmat harrastukset ja lopputulos lapsi, joka kapinoi kuin hullu ja kääntää selkänsä sinulle.
Ehkä aiheestakin..
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisin lammaspaimen, olisin pettynyt, jos lapsestani tulisi parturi-kampaaja.
Kyllä mäkin olisin, elää voi ilman parturi-kampaajien palvelujakin.
No siis tietysti varmaan tuolla koulutuksella olettaisin että lapsestani tulisi akateemisesti koulutettu. Mutta onko sekään mikään tae mistään? Lapsi voi olla joku sosiaalisesti kyvytön autisti tohtorinhatulla, tai sitten sosiaalinen ja rakastettu parturi-kampaaja, jolla on ystäviä ja jota ei jätetä yksin. Niin että esim siinä tapauksessa tilanne voisi olla erilainen. Ylipäänsä olisi parasta jos lapsi tekisi omat valintansa ja olisi onnellinen valintansa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sai lapsi valita oman tiensä. Tyytyväisenä lähtee aamuisin opinahjoon, ja pakertaa tehtäviensä parissa, kun tietää sitä omaa tulevaisuuttaan ja omaa elämäänsä varten tekevänsä. Tuplatutkinto ammattikoulusta, siitä jatkaa ammattikorkeaan.
Minä jäin lukion ja ammattikoulun jälkeen työelämään. Sukulaiset moitti päätöstä, kuin myös vanhemmat. Niistä tuntemuksista oppineena en puutu lapseni koulunkäyntiin muutoin kuin avustamalla läksyissä ja oppimateriaalien hankinnoissa.
Hienoa kypsyyttä vanhemmuudessa ja parhainta menestystä lapsen opintopolkuun.
En tietenkään olisi pettynyt. Jokainen saa valita haluamansa alan, sekä myös kouluttautua uudelleen elämänsä aikana. Ei aikuisten lasten valinnat kuulu enää vanhemmille, vaan heille itselleen. Jos mielipidettäni ei kysytä, niin tsemppaisin lastani eteenpäin valitsemallaan urapolulla.
Jos lapseni päättäisi olla tekemättä mitään (ei opiskelisi tai tekisi töitä), vaikka pystyisi, silloin olisin pettynyt.. Olen aina arvostanut ahkeraa työn tekoa, jolla tienataan oma elanto, ammatti on minusta toissijainen.
Vierailija kirjoitti:
Menestyneenä yrittäjänä toivon ainoastaan ettei lapsestani tule jotain SDP:n kannattajaa, joka valittaa joka asiasta ja ettei saa tarpeeksi palkkaa.
Jeps.
Koska sinne töihin pitää lähteä lähes joka armas päivä, niin todellakin toivon, että lapseni ja lapsenlapseni valitsevat ammatikseen jotain, mitä tykkäävät tehdä. Se tekee työnteosta mielekästä ja ainakin henkisesti kevyempää. Ja on yhteiskunnallisestikin järkevää, että ihmiset tekevät juuri sitä, missä ovat lahjakkaita.
Mitäs vikaa ammatissa, jossa varmasti on töitä.
Mun äiti on sairaanhoitaja ja se on kyllä ihan tyytyväinen että minusta tuli parturi-kampaaja. Isäkin, joka kuljetusalalla, sanonut että parturi-kampaajahan on kiva ammatti. Saan kyllä sitten myös huoltaa koko perheen hiukset, mutta kaukaisemmilta sukulaisilta ja kavereilta pyydän maksun. :)