Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Michael Jacksonin syyllisyys?
03.04.2019 |
Katsoin dokkarin ja seuraavien syiden vuoksi kallistun Jacksonin syyllisyyden puolella seuraavan ajatuskulun perusteella:
(1) Dokumentoidut kuvat ja puhelut ym. Jacksonista lasten kanssa on eriskummallisia ja herättää ihmetystä ja epäilyä normaaliudesta. (2) Sitten tullut yhteensä viisi miestä (jotka viettäneet öitä Jacksonin kanssa) ja väittävät Jacksonin ahdistelleen heitä lapsena.
Tässä vaihessa epäilykseni vahvistuvat.
Lisäksi on ollut oikeudenkyntejä samasta aiheesta jo Jacksonin eläessä, Jacksonin henkilökunta kertonut julkisuuteen omat epäilyksensä ja ainakin yksi sukulainen sanonut Jaksonin olleen.
Todistustaakka on jo niin paljon että kallistun syyllisyyden puolelle.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jacksonista elämäkerran tehnyt Mike Smallcombe kertoo Mirror-lehden haastattelussa kiinnittäneensä dokumentissa huomiota muutamiin yksityiskohtiin, jotka ovat ristiriidassa Robsonin ja Safechuckin väitteiden kanssa.
9-vuotiaana Jacksonin Pepsi-mainoksen kuvauksissa tavannut Safechuck kertoo dokumentissa hyväksikäytön alkaneen vuonna 1988 ja kestäneen vuoteen 1992 asti.
Kirjailija Mike Smallcombe kertoo Mirrorille olevansa Safechuckin kertomuksesta ihmeissään, sillä hänen mukaansa osa Safechuckin kuvailemista paikoista Neverlandissa eivät olleet vielä edes olemassa vuosina 1988-1992.
Dokumentissa Safechuck sanoo Jacksonin hyväksikäyttäneen häntä tilan juna-asemalla olevassa huoneessa. Smallcomben mukaan juna-asema kuitenkin rakennettiin vasta 1994. Kirjailija pohtii Mirrorin haastattelussa, miksi Safechuckin kertomus tapahtumahetkestä poikkeaa hänen tiedoistaan.
– Neverlandin juna-aseman rakentaminen alkoi vuonna 1993 ja se avattiin osittain vasta 1994. James Safechuck oli tuolloin 16-vuotias. Ei ole mahdollista, että häntä hyväksikäytettiin juna-asemalla, sillä sitä ei ollut edes olemassa siihen aikaan. Siinä on kahden vuoden heitto, Smallcombe ihmettelee.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006056197.html
Kun alkaa valehtelemaan, kannattaisi ensin tarkistaa että edes vuodet täsmäävät kertomukseen...
Ei siltikään todista kokemusta vääräksi. Onhan tuo jo tuotu esille, että muistoihin piirtyvät jotkin asiat selvemmin kuin toiset. Esim. hyväksikäytössä se, mitä tehdään. Kaikki paikat, joissa tekoja tehty, voi olla vaikeampi muistaa. Ainakin Jamesin puheesta sai sellaisen kuvan, että koko Neverland seksualisoitui hänelle. Periaatteessa jokainen paikka oli potentiaalinen, minne saattoi mennä harrastamaan seksiä. Uskon, että muistaa teot selvemmin kuin sen, missä kaikkialla loppujen lopuksi tekoja tehtiin. Sekä Wade ja James kuvailivat, että kyseessä oli seksirutiini, joka toistui. Aloitettiin tietyllä tavalla ja edettiin tietyllä tavalla.
Tällaisella ajattelulla valitetavasti mennään siihen, että nämä miehet (ja oletetut uhrit yleensä kaikissa muissakin rikoksissa ikinä) voi kertoa mitä vain ja täysin todistettavasti puuta-heinää, mutta sillä ei ole väliä "koska muistot valehtelee ja trauma". Itse en ole dokkaria katsonut, mutta käsittääkseni mitään uusia todisteita ei ole tuotu esille, vaan tarina perustuu pelkästään ja täysin kahden miehen tunteita herättävään kertomukseen.
Kuitenkin miesten tunteita herättävissä tarinoissa on ristiriitoja, jotka teidän mielestä pitää katsoa sormien läpi, vaikka ne tarinat on kaikki mille homma perustuu. Jotkut uskovat syyllisyyteen, sillä "ei kukaan muuten väittäisi sellaista ja mitä he siitä saa?" No, ihmisiä on kaikenlaisia, ja raha on motivoinut ihmisiä läpi historian mitä kamalimpiin asioihin ja korvauksiahan he hakevat. Eli ei siis ole mitään pyyteetöntä tarinankerrontaa.
Mitä tässä nyt yritän sanoa on että en näe oikeuden tapahtuvan joukkolynkkauksessa, jossa ollaan kuultu vain syyttäjien tarina, johon ei saa edes suhtautua kriittisesti.
Ei perustunut vain kertomukseen. Katso dokkari, niin näet kuinka paljon todistusaineistoa on hyvin tiiviistä ja epäilyttävästä vuorovaikutuksesta.
Onko siis kyseessä todellakin uusi todistusaineisto, joka ei ollut käytettävissä MJ:n oikeusjutun aikoihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jacksonista elämäkerran tehnyt Mike Smallcombe kertoo Mirror-lehden haastattelussa kiinnittäneensä dokumentissa huomiota muutamiin yksityiskohtiin, jotka ovat ristiriidassa Robsonin ja Safechuckin väitteiden kanssa.
9-vuotiaana Jacksonin Pepsi-mainoksen kuvauksissa tavannut Safechuck kertoo dokumentissa hyväksikäytön alkaneen vuonna 1988 ja kestäneen vuoteen 1992 asti.
Kirjailija Mike Smallcombe kertoo Mirrorille olevansa Safechuckin kertomuksesta ihmeissään, sillä hänen mukaansa osa Safechuckin kuvailemista paikoista Neverlandissa eivät olleet vielä edes olemassa vuosina 1988-1992.
Dokumentissa Safechuck sanoo Jacksonin hyväksikäyttäneen häntä tilan juna-asemalla olevassa huoneessa. Smallcomben mukaan juna-asema kuitenkin rakennettiin vasta 1994. Kirjailija pohtii Mirrorin haastattelussa, miksi Safechuckin kertomus tapahtumahetkestä poikkeaa hänen tiedoistaan.
– Neverlandin juna-aseman rakentaminen alkoi vuonna 1993 ja se avattiin osittain vasta 1994. James Safechuck oli tuolloin 16-vuotias. Ei ole mahdollista, että häntä hyväksikäytettiin juna-asemalla, sillä sitä ei ollut edes olemassa siihen aikaan. Siinä on kahden vuoden heitto, Smallcombe ihmettelee.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006056197.html
Kun alkaa valehtelemaan, kannattaisi ensin tarkistaa että edes vuodet täsmäävät kertomukseen...
Kuinka tarkasti sinä muistat jotain usean vuoden päästä? Muistatko sinä minkäväriset tapetit oli vaarin huoneessa kun olit kymmenen.
Traumaattiset kokemukset voivat vääristää ajankulkua, varsinkin jos niitä on ollut useita, mistäs muistat millä kerroilla oltiin komerossa milloin jossain muussa huoneessa.
Valemuistot ovat mahdollisia, jolloin henkilö voi oikeasti uskoa että jotain tapahtui. Mutta vaikeaksi menee jos jokin tapahtumista on oikeasti tapahtumeet ja toiset pahat muistot tulleet syystä taikka toisesta. Milloin sitten erotetaan oikeat muistot? Ja jääkö syyllinen silloin ilman tuomiota?
Juna-asemat rakennettiin vasta kaksi vuotta sen jälkeen kun väitetty hyväksikäyttö oli siellä tapahtunut. Tuskin 16-vuotias nuorimies oli edes käynyt Neverlandissa silloin enää, todennäköisesti oli vain kuullut tai lukenut rakennuksista jälkikäteen ja lisäsi sen kertomukseensa saadakseen sille jotain uskottavuutta. Harmi vain ettei tarkastanut rakennusaikatauluja huolellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jacksonista elämäkerran tehnyt Mike Smallcombe kertoo Mirror-lehden haastattelussa kiinnittäneensä dokumentissa huomiota muutamiin yksityiskohtiin, jotka ovat ristiriidassa Robsonin ja Safechuckin väitteiden kanssa.
9-vuotiaana Jacksonin Pepsi-mainoksen kuvauksissa tavannut Safechuck kertoo dokumentissa hyväksikäytön alkaneen vuonna 1988 ja kestäneen vuoteen 1992 asti.
Kirjailija Mike Smallcombe kertoo Mirrorille olevansa Safechuckin kertomuksesta ihmeissään, sillä hänen mukaansa osa Safechuckin kuvailemista paikoista Neverlandissa eivät olleet vielä edes olemassa vuosina 1988-1992.
Dokumentissa Safechuck sanoo Jacksonin hyväksikäyttäneen häntä tilan juna-asemalla olevassa huoneessa. Smallcomben mukaan juna-asema kuitenkin rakennettiin vasta 1994. Kirjailija pohtii Mirrorin haastattelussa, miksi Safechuckin kertomus tapahtumahetkestä poikkeaa hänen tiedoistaan.
– Neverlandin juna-aseman rakentaminen alkoi vuonna 1993 ja se avattiin osittain vasta 1994. James Safechuck oli tuolloin 16-vuotias. Ei ole mahdollista, että häntä hyväksikäytettiin juna-asemalla, sillä sitä ei ollut edes olemassa siihen aikaan. Siinä on kahden vuoden heitto, Smallcombe ihmettelee.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006056197.html
Kun alkaa valehtelemaan, kannattaisi ensin tarkistaa että edes vuodet täsmäävät kertomukseen...
Ei siltikään todista kokemusta vääräksi. Onhan tuo jo tuotu esille, että muistoihin piirtyvät jotkin asiat selvemmin kuin toiset. Esim. hyväksikäytössä se, mitä tehdään. Kaikki paikat, joissa tekoja tehty, voi olla vaikeampi muistaa. Ainakin Jamesin puheesta sai sellaisen kuvan, että koko Neverland seksualisoitui hänelle. Periaatteessa jokainen paikka oli potentiaalinen, minne saattoi mennä harrastamaan seksiä. Uskon, että muistaa teot selvemmin kuin sen, missä kaikkialla loppujen lopuksi tekoja tehtiin. Sekä Wade ja James kuvailivat, että kyseessä oli seksirutiini, joka toistui. Aloitettiin tietyllä tavalla ja edettiin tietyllä tavalla.
Tällaisella ajattelulla valitetavasti mennään siihen, että nämä miehet (ja oletetut uhrit yleensä kaikissa muissakin rikoksissa ikinä) voi kertoa mitä vain ja täysin todistettavasti puuta-heinää, mutta sillä ei ole väliä "koska muistot valehtelee ja trauma". Itse en ole dokkaria katsonut, mutta käsittääkseni mitään uusia todisteita ei ole tuotu esille, vaan tarina perustuu pelkästään ja täysin kahden miehen tunteita herättävään kertomukseen.
Kuitenkin miesten tunteita herättävissä tarinoissa on ristiriitoja, jotka teidän mielestä pitää katsoa sormien läpi, vaikka ne tarinat on kaikki mille homma perustuu. Jotkut uskovat syyllisyyteen, sillä "ei kukaan muuten väittäisi sellaista ja mitä he siitä saa?" No, ihmisiä on kaikenlaisia, ja raha on motivoinut ihmisiä läpi historian mitä kamalimpiin asioihin ja korvauksiahan he hakevat. Eli ei siis ole mitään pyyteetöntä tarinankerrontaa.
Mitä tässä nyt yritän sanoa on että en näe oikeuden tapahtuvan joukkolynkkauksessa, jossa ollaan kuultu vain syyttäjien tarina, johon ei saa edes suhtautua kriittisesti.
Ei perustunut vain kertomukseen. Katso dokkari, niin näet kuinka paljon todistusaineistoa on hyvin tiiviistä ja epäilyttävästä vuorovaikutuksesta.
Onko siis kyseessä todellakin uusi todistusaineisto, joka ei ollut käytettävissä MJ:n oikeusjutun aikoihin?
No daa. Nämähän pojat ovat salanneet suhteen Michaeliin. Eivät nuo oikeusjutut käsitelleet heitä. Eri tyypit kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jacksonista elämäkerran tehnyt Mike Smallcombe kertoo Mirror-lehden haastattelussa kiinnittäneensä dokumentissa huomiota muutamiin yksityiskohtiin, jotka ovat ristiriidassa Robsonin ja Safechuckin väitteiden kanssa.
9-vuotiaana Jacksonin Pepsi-mainoksen kuvauksissa tavannut Safechuck kertoo dokumentissa hyväksikäytön alkaneen vuonna 1988 ja kestäneen vuoteen 1992 asti.
Kirjailija Mike Smallcombe kertoo Mirrorille olevansa Safechuckin kertomuksesta ihmeissään, sillä hänen mukaansa osa Safechuckin kuvailemista paikoista Neverlandissa eivät olleet vielä edes olemassa vuosina 1988-1992.
Dokumentissa Safechuck sanoo Jacksonin hyväksikäyttäneen häntä tilan juna-asemalla olevassa huoneessa. Smallcomben mukaan juna-asema kuitenkin rakennettiin vasta 1994. Kirjailija pohtii Mirrorin haastattelussa, miksi Safechuckin kertomus tapahtumahetkestä poikkeaa hänen tiedoistaan.
– Neverlandin juna-aseman rakentaminen alkoi vuonna 1993 ja se avattiin osittain vasta 1994. James Safechuck oli tuolloin 16-vuotias. Ei ole mahdollista, että häntä hyväksikäytettiin juna-asemalla, sillä sitä ei ollut edes olemassa siihen aikaan. Siinä on kahden vuoden heitto, Smallcombe ihmettelee.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006056197.html
Kun alkaa valehtelemaan, kannattaisi ensin tarkistaa että edes vuodet täsmäävät kertomukseen...
Ei siltikään todista kokemusta vääräksi. Onhan tuo jo tuotu esille, että muistoihin piirtyvät jotkin asiat selvemmin kuin toiset. Esim. hyväksikäytössä se, mitä tehdään. Kaikki paikat, joissa tekoja tehty, voi olla vaikeampi muistaa. Ainakin Jamesin puheesta sai sellaisen kuvan, että koko Neverland seksualisoitui hänelle. Periaatteessa jokainen paikka oli potentiaalinen, minne saattoi mennä harrastamaan seksiä. Uskon, että muistaa teot selvemmin kuin sen, missä kaikkialla loppujen lopuksi tekoja tehtiin. Sekä Wade ja James kuvailivat, että kyseessä oli seksirutiini, joka toistui. Aloitettiin tietyllä tavalla ja edettiin tietyllä tavalla.
Tällaisella ajattelulla valitetavasti mennään siihen, että nämä miehet (ja oletetut uhrit yleensä kaikissa muissakin rikoksissa ikinä) voi kertoa mitä vain ja täysin todistettavasti puuta-heinää, mutta sillä ei ole väliä "koska muistot valehtelee ja trauma". Itse en ole dokkaria katsonut, mutta käsittääkseni mitään uusia todisteita ei ole tuotu esille, vaan tarina perustuu pelkästään ja täysin kahden miehen tunteita herättävään kertomukseen.
Kuitenkin miesten tunteita herättävissä tarinoissa on ristiriitoja, jotka teidän mielestä pitää katsoa sormien läpi, vaikka ne tarinat on kaikki mille homma perustuu. Jotkut uskovat syyllisyyteen, sillä "ei kukaan muuten väittäisi sellaista ja mitä he siitä saa?" No, ihmisiä on kaikenlaisia, ja raha on motivoinut ihmisiä läpi historian mitä kamalimpiin asioihin ja korvauksiahan he hakevat. Eli ei siis ole mitään pyyteetöntä tarinankerrontaa.
Mitä tässä nyt yritän sanoa on että en näe oikeuden tapahtuvan joukkolynkkauksessa, jossa ollaan kuultu vain syyttäjien tarina, johon ei saa edes suhtautua kriittisesti.
Ei perustunut vain kertomukseen. Katso dokkari, niin näet kuinka paljon todistusaineistoa on hyvin tiiviistä ja epäilyttävästä vuorovaikutuksesta.
Kuinka paljon? Niin siis pari faksia ja puhelintallennetta monen vuoden ajalta?
Onpas hurja määrä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jacksonista elämäkerran tehnyt Mike Smallcombe kertoo Mirror-lehden haastattelussa kiinnittäneensä dokumentissa huomiota muutamiin yksityiskohtiin, jotka ovat ristiriidassa Robsonin ja Safechuckin väitteiden kanssa.
9-vuotiaana Jacksonin Pepsi-mainoksen kuvauksissa tavannut Safechuck kertoo dokumentissa hyväksikäytön alkaneen vuonna 1988 ja kestäneen vuoteen 1992 asti.
Kirjailija Mike Smallcombe kertoo Mirrorille olevansa Safechuckin kertomuksesta ihmeissään, sillä hänen mukaansa osa Safechuckin kuvailemista paikoista Neverlandissa eivät olleet vielä edes olemassa vuosina 1988-1992.
Dokumentissa Safechuck sanoo Jacksonin hyväksikäyttäneen häntä tilan juna-asemalla olevassa huoneessa. Smallcomben mukaan juna-asema kuitenkin rakennettiin vasta 1994. Kirjailija pohtii Mirrorin haastattelussa, miksi Safechuckin kertomus tapahtumahetkestä poikkeaa hänen tiedoistaan.
– Neverlandin juna-aseman rakentaminen alkoi vuonna 1993 ja se avattiin osittain vasta 1994. James Safechuck oli tuolloin 16-vuotias. Ei ole mahdollista, että häntä hyväksikäytettiin juna-asemalla, sillä sitä ei ollut edes olemassa siihen aikaan. Siinä on kahden vuoden heitto, Smallcombe ihmettelee.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006056197.html
Kun alkaa valehtelemaan, kannattaisi ensin tarkistaa että edes vuodet täsmäävät kertomukseen...
Kuinka tarkasti sinä muistat jotain usean vuoden päästä? Muistatko sinä minkäväriset tapetit oli vaarin huoneessa kun olit kymmenen.
Traumaattiset kokemukset voivat vääristää ajankulkua, varsinkin jos niitä on ollut useita, mistäs muistat millä kerroilla oltiin komerossa milloin jossain muussa huoneessa.
Valemuistot ovat mahdollisia, jolloin henkilö voi oikeasti uskoa että jotain tapahtui. Mutta vaikeaksi menee jos jokin tapahtumista on oikeasti tapahtumeet ja toiset pahat muistot tulleet syystä taikka toisesta. Milloin sitten erotetaan oikeat muistot? Ja jääkö syyllinen silloin ilman tuomiota?Juna-asemat rakennettiin vasta kaksi vuotta sen jälkeen kun väitetty hyväksikäyttö oli siellä tapahtunut. Tuskin 16-vuotias nuorimies oli edes käynyt Neverlandissa silloin enää, todennäköisesti oli vain kuullut tai lukenut rakennuksista jälkikäteen ja lisäsi sen kertomukseensa saadakseen sille jotain uskottavuutta. Harmi vain ettei tarkastanut rakennusaikatauluja huolellisesti.
Kyllä Jamesin perhe siellä kävi myöhemmin. Isompana vietti aikaa Neverlandissa, vaikka Michael ei välttämättä ollut paikalla. Siitähän oli kuva-aineistoakin, että James oli myös vanhempana Neverlandin juhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos unohdetaan seksi, niin silti on todella omituista, että MJ oli noin tiiviisti aina yhden pojan kanssa kerrallaan. Olivat kahdestaan hotellihuoneessa ja viettivät kaiken vapaa-ajan yhdessä kiertueella kuukausien ajan, nukkuivat samassa sängyssä, osteltiin sormuksia jne, oltiin kun paita ja peppu. Ja sitten jonkin ajan kuluttua otetaan uusi samanikäinen tai nuorempi poika jonka kanssa samat asiat toistuvat. Ja nämä pojat pidettiin aina erillään toisistaan siten, etteivät he ystävystyneet. Monissa kuvissa pojat istuvat Michaelin sylissä ym. mikä tekee läheisyydestä hyvin intiimin oloista kun kyse ei ole mistään taaperosta. Ihan parisuhteiltahan nuo minusta näyttää eikä Michaelilla muunlaisia parisuhteita ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuitenkaan kavereilla mitään tunnekuohuja kertoessaan ja taukojen pitämistä vaan tapahtumat sitten luetellaan tuosta vaan?
Etäännytys + totuttu puhumaan terapiassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietitäänpä sitä mikä näkyi ulospäin: kasvojen leikkely viittasi
mielenterveyden häiriöihin. Kuljeskeli käsi kädessä vaihtuvien
aina samanikäisten poikien kanssa ja avoimesti kertoi yhteisestä
sängystä. Tämä asia oli koko ajan kaikkien edessä, mutta silti siitä
vaiettiin. Ja se että tuomioistuin vapautti hänet saattoi johtua vain
todisteiden puutteesta...hyväksikäyttöjutuissa todistaminen monesti
juuri vaikeaa, koska kukaan ei ole näkemässä, mitä huoneessa tapahtui.
Pedofiili. Ei epäilystäkään.
Yksi Jackon pojista pystyi piirtämään tarkat kuvaukset läikistä, joita oli Jacksonin pakaroissa ja peniksessä. Hän pystyi myös kuvaamaan tarkasti miten lepotilassa olevan peniksen läikät siirtyivät kun penis oli erektiossa. Dokumentissa on sana sanaa vastaan, mutta tuossa tapauksessa on vaikea ymmärtää kuinka muuten 13-vuotiaalla pojalla olisi tietoa aikuisen kaverinsa erektiossa olevasta peniksestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jacksonista elämäkerran tehnyt Mike Smallcombe kertoo Mirror-lehden haastattelussa kiinnittäneensä dokumentissa huomiota muutamiin yksityiskohtiin, jotka ovat ristiriidassa Robsonin ja Safechuckin väitteiden kanssa.
9-vuotiaana Jacksonin Pepsi-mainoksen kuvauksissa tavannut Safechuck kertoo dokumentissa hyväksikäytön alkaneen vuonna 1988 ja kestäneen vuoteen 1992 asti.
Kirjailija Mike Smallcombe kertoo Mirrorille olevansa Safechuckin kertomuksesta ihmeissään, sillä hänen mukaansa osa Safechuckin kuvailemista paikoista Neverlandissa eivät olleet vielä edes olemassa vuosina 1988-1992.
Dokumentissa Safechuck sanoo Jacksonin hyväksikäyttäneen häntä tilan juna-asemalla olevassa huoneessa. Smallcomben mukaan juna-asema kuitenkin rakennettiin vasta 1994. Kirjailija pohtii Mirrorin haastattelussa, miksi Safechuckin kertomus tapahtumahetkestä poikkeaa hänen tiedoistaan.
– Neverlandin juna-aseman rakentaminen alkoi vuonna 1993 ja se avattiin osittain vasta 1994. James Safechuck oli tuolloin 16-vuotias. Ei ole mahdollista, että häntä hyväksikäytettiin juna-asemalla, sillä sitä ei ollut edes olemassa siihen aikaan. Siinä on kahden vuoden heitto, Smallcombe ihmettelee.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006056197.html
Kun alkaa valehtelemaan, kannattaisi ensin tarkistaa että edes vuodet täsmäävät kertomukseen...
Ei siltikään todista kokemusta vääräksi. Onhan tuo jo tuotu esille, että muistoihin piirtyvät jotkin asiat selvemmin kuin toiset. Esim. hyväksikäytössä se, mitä tehdään. Kaikki paikat, joissa tekoja tehty, voi olla vaikeampi muistaa. Ainakin Jamesin puheesta sai sellaisen kuvan, että koko Neverland seksualisoitui hänelle. Periaatteessa jokainen paikka oli potentiaalinen, minne saattoi mennä harrastamaan seksiä. Uskon, että muistaa teot selvemmin kuin sen, missä kaikkialla loppujen lopuksi tekoja tehtiin. Sekä Wade ja James kuvailivat, että kyseessä oli seksirutiini, joka toistui. Aloitettiin tietyllä tavalla ja edettiin tietyllä tavalla.
Tällaisella ajattelulla valitetavasti mennään siihen, että nämä miehet (ja oletetut uhrit yleensä kaikissa muissakin rikoksissa ikinä) voi kertoa mitä vain ja täysin todistettavasti puuta-heinää, mutta sillä ei ole väliä "koska muistot valehtelee ja trauma". Itse en ole dokkaria katsonut, mutta käsittääkseni mitään uusia todisteita ei ole tuotu esille, vaan tarina perustuu pelkästään ja täysin kahden miehen tunteita herättävään kertomukseen.
Kuitenkin miesten tunteita herättävissä tarinoissa on ristiriitoja, jotka teidän mielestä pitää katsoa sormien läpi, vaikka ne tarinat on kaikki mille homma perustuu. Jotkut uskovat syyllisyyteen, sillä "ei kukaan muuten väittäisi sellaista ja mitä he siitä saa?" No, ihmisiä on kaikenlaisia, ja raha on motivoinut ihmisiä läpi historian mitä kamalimpiin asioihin ja korvauksiahan he hakevat. Eli ei siis ole mitään pyyteetöntä tarinankerrontaa.
Mitä tässä nyt yritän sanoa on että en näe oikeuden tapahtuvan joukkolynkkauksessa, jossa ollaan kuultu vain syyttäjien tarina, johon ei saa edes suhtautua kriittisesti.
Ei perustunut vain kertomukseen. Katso dokkari, niin näet kuinka paljon todistusaineistoa on hyvin tiiviistä ja epäilyttävästä vuorovaikutuksesta.
Onko siis kyseessä todellakin uusi todistusaineisto, joka ei ollut käytettävissä MJ:n oikeusjutun aikoihin?
No daa. Nämähän pojat ovat salanneet suhteen Michaeliin. Eivät nuo oikeusjutut käsitelleet heitä. Eri tyypit kyseessä.
Varmaan tiesit, että Wade Rodson on yrittänyt nostaa kannetta MJ:n perikuntaa vastaan MJ:n kuoleman jälkeen monta kertaa (sen jälkeen kun perikunta kieltäytyi ottamasta häntä ohjaajaksi erääseen MJ:n tuotantoon perustuvaan esitykseen), mutta jokainen kerta oikeus kieltäytyi viemästä asiaa pidemmälle, sillä tarinoissa oli ristiriitoja ja epäuskottavuuksia liikaa. Jos todistusaineistoa olisi, homma olisi jo mennyt oikeuteen. Oikeuden kuitenkin tulee tarkastella asioita objektiivisesti ja asiantuntevasti. Tämän jälkeen tuli "dokumentti." Sillä kansa ei vaadi todisteita, tunne riittää.
Sehän oli kuitenkin koko maailman nähtävissä, että kulki
aina vaihtuvan "lempi"pojan kanssa käsi kädessä. Ei koskaan
tyttöjen. Avoimesti kertoi lasten kanssa nukkumisesta jne.
Eikö kellot tosiaan soi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jacksonista elämäkerran tehnyt Mike Smallcombe kertoo Mirror-lehden haastattelussa kiinnittäneensä dokumentissa huomiota muutamiin yksityiskohtiin, jotka ovat ristiriidassa Robsonin ja Safechuckin väitteiden kanssa.
9-vuotiaana Jacksonin Pepsi-mainoksen kuvauksissa tavannut Safechuck kertoo dokumentissa hyväksikäytön alkaneen vuonna 1988 ja kestäneen vuoteen 1992 asti.
Kirjailija Mike Smallcombe kertoo Mirrorille olevansa Safechuckin kertomuksesta ihmeissään, sillä hänen mukaansa osa Safechuckin kuvailemista paikoista Neverlandissa eivät olleet vielä edes olemassa vuosina 1988-1992.
Dokumentissa Safechuck sanoo Jacksonin hyväksikäyttäneen häntä tilan juna-asemalla olevassa huoneessa. Smallcomben mukaan juna-asema kuitenkin rakennettiin vasta 1994. Kirjailija pohtii Mirrorin haastattelussa, miksi Safechuckin kertomus tapahtumahetkestä poikkeaa hänen tiedoistaan.
– Neverlandin juna-aseman rakentaminen alkoi vuonna 1993 ja se avattiin osittain vasta 1994. James Safechuck oli tuolloin 16-vuotias. Ei ole mahdollista, että häntä hyväksikäytettiin juna-asemalla, sillä sitä ei ollut edes olemassa siihen aikaan. Siinä on kahden vuoden heitto, Smallcombe ihmettelee.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006056197.html
Kun alkaa valehtelemaan, kannattaisi ensin tarkistaa että edes vuodet täsmäävät kertomukseen...
Ei siltikään todista kokemusta vääräksi. Onhan tuo jo tuotu esille, että muistoihin piirtyvät jotkin asiat selvemmin kuin toiset. Esim. hyväksikäytössä se, mitä tehdään. Kaikki paikat, joissa tekoja tehty, voi olla vaikeampi muistaa. Ainakin Jamesin puheesta sai sellaisen kuvan, että koko Neverland seksualisoitui hänelle. Periaatteessa jokainen paikka oli potentiaalinen, minne saattoi mennä harrastamaan seksiä. Uskon, että muistaa teot selvemmin kuin sen, missä kaikkialla loppujen lopuksi tekoja tehtiin. Sekä Wade ja James kuvailivat, että kyseessä oli seksirutiini, joka toistui. Aloitettiin tietyllä tavalla ja edettiin tietyllä tavalla.
Jotenkin olettaisin, että jos hyväksikäytetty niin koko tilanne olisi niin radikaalisesti moeleenpainuva, että muistaisi esim. seinän ja muun tilan jota kattellu, kun ei halua kohdata pahoinpitelijänsä kasvoja.
Äiditkin ja lapset tässä dokkarissa liian iloisia puhuessaan asioista. Nousee ennemmikin mieleen dokkariin osallistujien julkisuuden / rahan himo, kuin oikea seksuaalinen hyväksikäyttö. Huonosti näyttelevät muka hyväksi käytetyt sekä heidän äitinsä. Aivan sairasta tienaa jonkun kustannuksella joka on ollut kuollut ja kuopattu yli vuosikymmen sitten.
Kuvitellaanpa Matti Espoosta, joka pitää ala-asteikäisiä lapsia
kämpässään ja vanhempien suostumuksella nukkuu heidän kanssa.
Alle murroikäisistä pojista valikoituu aina erityisystävä, jonka kanssa
"nukutaan" yhdessä ja kävellään ympäriinsä käsi kädessä. Naissuhteita
Matilla ei ole. Poika, joka vanhenee poistuu kuvioista ja uusi erikoisystävä
tulee tilalle. Eikö muutukin katselukulma kovasti, kun tekijänä olisikin joku
muu kuin I love the world-Michael.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tämän dokkarin kahteen jamppaan usko tipan vertaa. Ovat valehdelleet joistakin asioista ja jääneet myös kiinni.
Jackson oli tietysti todella, todella omituinen johtuen ehkäpä siitä että hänen ns normaali elämä päättyi 6- vuotiaana.
Kyllä minäkin häntä epäilen mutta tämän dokkarin todistuksilla en häntä kyllä tuomitsisi. Tässä haetaan rahaa ja julkisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Jos unohdetaan seksi, niin silti on todella omituista, että MJ oli noin tiiviisti aina yhden pojan kanssa kerrallaan. Olivat kahdestaan hotellihuoneessa ja viettivät kaiken vapaa-ajan yhdessä kiertueella kuukausien ajan, nukkuivat samassa sängyssä, osteltiin sormuksia jne, oltiin kun paita ja peppu. Ja sitten jonkin ajan kuluttua otetaan uusi samanikäinen tai nuorempi poika jonka kanssa samat asiat toistuvat. Ja nämä pojat pidettiin aina erillään toisistaan siten, etteivät he ystävystyneet. Monissa kuvissa pojat istuvat Michaelin sylissä ym. mikä tekee läheisyydestä hyvin intiimin oloista kun kyse ei ole mistään taaperosta. Ihan parisuhteiltahan nuo minusta näyttää eikä Michaelilla muunlaisia parisuhteita ollutkaan.
Onhan se omituista, joo, mutta ei kuitenkaan rikollista. MJ oli erikoinen ihminen ja varmasti bondasi näiden nuorten poikien kanssa, joiden kunnianhimoiset vanhemmat olivat valmiita mihin vain saadakseen lapsensa julkisuuteen. Muistetaan kuitenkin myös se, että MJ oli noihin aikoihin pitkiä aikoja kiertueilla, joten ei hän ihan senkään takia kuitenkaan pystynyt oikeasti olemaan koko aikaa poikien kanssa. Lisäksi poikien vanhemmat suorastaan tunkivat poikiaan MJ:n läheisyyteen, sillä halusivat poikansa viihdemaailmaan. Wade Robsonin äiti muutti lapsineen Australiasta Yhdysvaltoihin ja otti MJ:iin yhteyttä kerta toisensa jälkeen saadakseen poikansa MJ:n luokse.
MJ olisi todennäköisesti lähtenyt lusimaan ellei Wade olisi todistanut hänen puolestaan jälkimmäisellä kertaa. Aika karsea systeemi kyllä, että syytökset voidaan kieltää sillä perusteella, että löytyy joku jota Jackson ei hyväksikäyttänyt puolustamaan häntä. Ajatelkaapa jos raisk ausoikeudenkäynnit menisivät näin.
Ja se että valamiehistö ei pitänyt Gavinin äidistä oli syynä vapauttavaan tuomioon.
Selvä pyy. Ihminen kun on muutenkin kuulemma seksuaaalinen olio ja miksi Jackson olisi kieltänyt sen itseltään kun muutakaan ei ole noina vuosina näyttää. Ei oikein sovi tiettyyn manipulointiinkin taipuvaisen supertähden egolle.
Tuntuu että monilta meni ohi dokumentin loppupuoli, siinähän Wade selittää että suri Michaelia ja oli osa Jacksonin perhettä vielä tuossakin vaiheessa eikä nähnyt heidän suhteessaan mitään väärää tuolloin 22-vuotiaana kun todisti hänen puolestaan. Hän rakasti Michaelia ja oli tälle lojaali kuolemaan asti.
Havahtuminen tapahtui vasta myöhemmin vaikka oli yrittänyt työntää asioita mielestään. Sehän minusta oli juuri mielenkiintoisin osuus tässä dokumentissa ja tyypillistä juuri lapsena hyväksikäytetyille ja muuten traumatisoituneille.
ellboot kirjoitti:
Kuvitellaanpa Matti Espoosta, joka pitää ala-asteikäisiä lapsia
kämpässään ja vanhempien suostumuksella nukkuu heidän kanssa.
Alle murroikäisistä pojista valikoituu aina erityisystävä, jonka kanssa
"nukutaan" yhdessä ja kävellään ympäriinsä käsi kädessä. Naissuhteita
Matilla ei ole. Poika, joka vanhenee poistuu kuvioista ja uusi erikoisystävä
tulee tilalle. Eikö muutukin katselukulma kovasti, kun tekijänä olisikin joku
muu kuin I love the world-Michael.
Kuvitellaan myös se, että Matti on maailman kuuluisin ihminen, joka on syvästi lapsuudessaan traumatisoitunut ihminen. Tämä trauma saa hänet tuntemaan erityisen paljon empatiaa lapsia kohtaan. Matti tunetusti myös syytää miljoonia hyväntekeväisyyteen lasten hyväksi. Ja rakentaa hyvipuiston, jonne vähäosaiset lapset saavat tulla viettämään ikimuistoista aikaa perheineen.
Kuvitellaan myös, että koska Matti on maailman kuuluisin ihminen, hänen ympärillään pörrää jatkuvasti vanhempia, jotka tyrkyttävät lapsiaan Matin vaikutuspiiriin, sillä haluavat lapsensa kuuluisuuteen.
Matti muistaa oman lapsuutensa, jossa hirmuvaltiaan tavoin toimiva isä pakotti Matin töihin viihdemaailmaan, jonka seurauksena lapsuus loppui työuran alkaessa 6 vuotiaana. Mahdollisesti siitä syystä Matti voi samaistua näihin poikiin, joista yksi on jopa muutettu kotoaan toiselle mantereelle, sillä tämän äiti on poikansa suhteen hyvin kunnianhimoinen, ja ottaa Mattiin yhteyttä kerta toisensa jälkeen jotta saisi poikansa Matin luo ja tämän taustatanssijaksi. Lopulta Matti ystävystyy pojan kanssa ja ottaa hänet mukaan joihinkin töihinsä.
Alue: Aihe vapaa
Ei perustunut vain kertomukseen. Katso dokkari, niin näet kuinka paljon todistusaineistoa on hyvin tiiviistä ja epäilyttävästä vuorovaikutuksesta.