Liian ujo työelämään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli ihan paha mieli puolestasi :( Tuohan on selkeää kiusaamista. Itsekin olen ujo ja joskus varsinkin nuorempana sain kuulla siitä. Mutta iän myötä saanut itsevarmuutta. Nykyisessä työpaikassani sain kuulla että eristäydyn porukasta, kun en käy kahvitauolla heidän kanssa, lounaalla kyllä käyn pienemmällä porukalla. Mua ei vaan kiinnosta jakaa isolle ryhmälle (osittain ihan vierasta porukkaa joiden kanssa en edes tee töitä) mun asioita, enkä kaipaa työpaikaltani niin paljon kontakteja, introvertti kun oon. Kerroin esimiehelle ja sen mielestä jokainen saa tehdä niin kuin haluaa eikä ketään saa häiritä. Tämä kyseinen tyyppi aiheutti sitten paljon isompiakin ongelmia monen työntekijän välille ja lopulta johdon oli pakko puuttua sen käytökseen ja antaa varoitus. Kannattaa vaatia esimieheltä toimenpiteitä ja olla liittoon/työsuojeluun yhteydessä. Kannattaa myös oppia pitämään puoliaan, näin mäkin jouduin tekemään ja osaan nykyään vetää rajat ja sanoa heti huonosta käytöksestä. Oot yhtä arvokas työntekijä ja ihminen kuin muutkin, älä anna kohdella itseäsi huonosti!

Piti vielä lisätä että jos työt kasaantuu, jätät vaan tekemättä, sanot ettet ehdi. Jos ei siinäkään pidä puoliaan saa jatkuvasti istua ylitöissä auttamassa muita. Ei ne työt tekemällä lopu ja jos on liikaa väkeä, ei muut voi venyä jatkuvasti. Kannattaa siis kasvattaa selkärankaa ja oppia sanomaan ”ei”. Ihmiset kohtelee niin kuin antaa niiden kohdella itseään, näytä niille että sua ei kohdella miten huvittaa.

Sama

Ähh siis liian vähän väkeä töissä piti lukea, mutta teillähän ei taida olla.

Voi ei, toi on ihan hirveetä. Oisko sun mahdollista vaihtaa työpaikkaa? Tosin noi ongelmat tuntuu seuraavan joka paikkaan.

Samaistun, välillä tekisi mieli vaan vetää noita ilkeilijöitä turpaan. Minua edellisessä työpaikassa joku heti kommentoi kun en liittynyt heidän juorukerhoon ja kun sitten punastuin piti siitäkin heti kommentoida ja seuraavana päivänä kehui hiuksiani wtf? Mikä näitä vaivaa kun ei voi vaan jättää toisia rauhaan.

Itse olen myös aika ujo ihminen. Minulla on paha kiusaamistausta ja vieläkin jännitän ihmisten kanssa olemista ja varsinkin kaikkia uusia tilanteita. Esillä olo on kamalaa ja mieluummin haluaisin tehdä työtä omassa rauhassa. Myös kaikki stressi ja kiire saavat minut vielä huonompaan kuntoon ja jännitän myös paljon sitä, että jos teen jonkun virheen. Olen vasta nuori ihminen ja ollut vielä aika vähissä työpaikoissa. Silti olen nyt jo huomannut sen kuinka ihmiset ovat monesti kommentoineet kuinka ujo olen, vitsailleet kuinka "tuo ei puhu mitään" ja muutenkin naureskelleet jos esim olen tauolla istunut vaan omissa oloissani. Joku jopa kerran pukkasi leikillä kylkeen, kun muut nauroivat jotain asiaa ja itseä se ei naurattanut ja istuin totisena. No, saivat muut ainakin lisää aihetta nauruun. Joskus eräs ihminen myös neuvoi minua kuinka pitää puhua ja missä pitäisi istua ja hänestä tein kaiken väärin. Haukkui myös kuinka hidas olen ja hän sitten näytti kuinka pitäisi hommat hoitua. Olin vasta harjoittelija tuolloin ja olen aina halunnut tehdä asiat kunnolla ja tarkasti. Tässä tilanteessa ei myöskään ollut niin kiire ja tuo hänen neuvontansa ei ollut asiallista.

Olen luontaisestikin introvertti ja toisaalta ikävät kokemukset vielä tehneet lisää haittaa. Minua myös pelottaa se miten tulen pärjäämään. Osaan olla ihan asiallinen ihminen ja haluan tehdä työni hyvin. En vaan hanki jaksaa toisten ilkeilyä ja jään helposti muiden jalkoihin, kun olen liiankin myöntyväinen ja en osaa tarpeeksi pitää puoliani. Stressiä en jaksa kauaa. En tiedä mihin minunkin pitäisi suunnata. Asiaa ei helpota se, etten meinaa päästä opiskelmaan ja monet duunariammatit ovat tunnettuja siitä, että pitää olla sosiaalinen ja sietää stressiä. Tietysti lähes kaikki ammatit jo tällaisiä. En tiedä miten minun oikein käy. Olen miettinyt lähes kaikkea ja yrittäjäksi ryhtymistäkin, mutta ei minulla ole resursseja siihenkään. Mitään "myrkkyjä" en halua syödä ja en ole edes mitenkään sairas. Itse en sentään punastele, mutta muuten pää "hajoaa" helposti ja väsyn nopeasti stressiin. En taida mitenkään olla unelma työntekijä. Tosin muuten tunnollinen, tarkka, ystävällinen ja muuten minun kanssani ei olisi ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, toi on ihan hirveetä. Oisko sun mahdollista vaihtaa työpaikkaa? Tosin noi ongelmat tuntuu seuraavan joka paikkaan.

Samaistun, välillä tekisi mieli vaan vetää noita ilkeilijöitä turpaan. Minua edellisessä työpaikassa joku heti kommentoi kun en liittynyt heidän juorukerhoon ja kun sitten punastuin piti siitäkin heti kommentoida ja seuraavana päivänä kehui hiuksiani wtf? Mikä näitä vaivaa kun ei voi vaan jättää toisia rauhaan.

Nää on näitä sivistymättömiä, kaksinaamaisia käärmeitä, on meilläkin muutama sellainen, jotka juoruaa ja haukkuu kaikkia. Aluksi pelkäsin nuorempana niitä, opin pysymään kaukana, nehän ei siitä tykkää ja nykyään jopa huvittaa. Muiden mukavien kanssa juttelen normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ala? Ilmeisesti yksityinen yritys?

En halua kertoa alaa. Ei ole yksityinen kyseessä. Ap

Miten niitä muita töitä sälytetään sinulle? Sanot vain aina, että ei käy ja jätät sitten tekemättä. Ei se työn vastuuhenkilö voi sinua siitä syyttää. 

Minäkin olin superujo punastelija, joka näki painajaisia koulun esitelmänpidoista, mutta jostain syystä minusta tuli opettaja. Luokan edessä minua ei jännitäkään ollenkaan. Opettajainhuoneessa sen sijaan punastelen ja änkytän, vaikka olen kuulunut kalustoon jo 20 vuotta eikä minua mitenkään painosteta tai kiusata vaan kohdellaan ihan normaalisti ja asiallisesti. Vanhempainillat ovat hirveitä!

Siis työkyvyttömyyseläkkeelle ujouden perusteella? Ei mene läpi.

Joko menet johonkin terapiaan, jolla saat tilanteen korjattua. Tai sitten vaihdat alaa, jotta voit tehdä sellaista duunia missä ei joudu olemaan tekemisissä kollegojen, asiakkaiden tai muidenkaan ihmisten kanssa (eipä tule näin äkkiseltään mieleen yhtään, mutta on niitäkin varmaan).

Menee läpi, jos osaa asetalla sanansa oikein. Itse pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle tässä alkuvuonna. Olen akateeminen nelikymppinen.

Vierailija kirjoitti:

Siis työkyvyttömyyseläkkeelle ujouden perusteella? Ei mene läpi.

Joko menet johonkin terapiaan, jolla saat tilanteen korjattua. Tai sitten vaihdat alaa, jotta voit tehdä sellaista duunia missä ei joudu olemaan tekemisissä kollegojen, asiakkaiden tai muidenkaan ihmisten kanssa (eipä tule näin äkkiseltään mieleen yhtään, mutta on niitäkin varmaan).

Menee läpi, jos osaa asetalla sanansa oikein. Itse pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle tässä alkuvuonna. Olen akateeminen nelikymppinen.

Millä diagnooseilla pääsit? Minulla psyykkisiä ja fyysisiä diagnooseja, jotka kombona aiheuttavat työkyvyttömyyden. Mutta kun mikään niistä kuulemma ei yksistään riittäisi eläkkeeseen, niin kieltäydytään edes kirjoittamasta eläkepapereita.

Anoppi ja mieheni perhe kiusasi aikoinaan ujouteni takia. Aina leikittiin ettei ymmärretä, huomata, kuulla ja valitettiin että kun ei puhua hölpötä. Puhun tavallisesti kyllä asiasta en asian vierestä. En ole koskaan hallinnut tuota hölötystä. Että tämmöistä kiusaamista, saivat kai sairaasti siitä kiksejä. En tykkää.

Vaihda ap työpaikkaa, elämä on liian lyhyt kitumiseen tuollaisessa työpaikassa. Sellasella ihmisellä joka kiusaa ujoa & punastelevaa on itsellään jotain pahasti pielessä.. Ei tulisi mieleenkään kohdella toista noin.

Olen itse töissä rahoitusalalla ja esim. jotkut luotottajat tekevät yksin töitä (kotona tai työpaikalla) ollen vain viestein/puheluin yhteydessä kollegoihin, asiakkaisiin ei ollenkaan.

Vaihtoehtoja yksin työskenteleviin ammatteihin kyllä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei aloittaja ja muut joilla on sama ongelma! En tiedä onko tätä mainittu kun en jaksanut koko keskustelua lukea läpi mutta beetasalpaaja poistaa punastelun ja muut jännittämisen oireet (kuten hikoilun, käsien tärinän jne.) ihan kokonaan. Todella iso osa esim. poliitikoista käyttää beetasalpaajaa esiintymisjännityksen takia säännöllisesti ja siihen on helppo saada resepti asiantuntevalta lääkäriltä (eli mieluummiin yksityiseltä).

Se ei sitten poista henkistä jännittämistä ollenkaan, ainoastaan fyysiset oireet. 

Ihan mielenkiinnosta, millaisella beetasalpaaja annostuksella saisi punastelun pois kokonaan? Itse käytän propralia jännitysoireisiin, kerralla 2 * 40 mg. Auttaa vähän muihin oireisiin, mutta ei todellakaan poista punastelua.

Enkä ole saanut punastelua piiloon Joe Blascon peiteväreilläkään. Punastelen päivittäin, ihan milloin vaan ja mistä vaan. Työelämässä on välillä raskasta tämän takia, mutta pärjään silti. Työkaverit on kuitenkin enimmäkseen ihan mukavia, eikä kukaan niistä ole koskaan kommentoinut punasteluani mitenkään (ja tästä olen ihan oikeasti kiitollinen).

Punainen bebanten auttaa.

Ole sitten rohkea työtön.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi ja mieheni perhe kiusasi aikoinaan ujouteni takia. Aina leikittiin ettei ymmärretä, huomata, kuulla ja valitettiin että kun ei puhua hölpötä. Puhun tavallisesti kyllä asiasta en asian vierestä. En ole koskaan hallinnut tuota hölötystä. Että tämmöistä kiusaamista, saivat kai sairaasti siitä kiksejä. En tykkää.

Mulla samoin. Anoppi oli sairaalloisen kateellinen pojastaan ja aina kiusasi minua. Sua on niin kiva kiusata ja naurua päälle. 

En jaksanut lukea kommentteja, mutta työkaverit ovat siis huomanneet ujoutesi punastumisestasi ja nyt punastut epämiellyttävissä ja ahdistavissa tilanteissa. Ja se saa sinut tuntemaan entistä huonommin ja häpeämään punastusta joka pahentaa tilannetta entisestään ja saa sinut entistä enemmän kipsiin?

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Pois koko paikasta jos on kiusaamista eikä esimies tee mitään tai ei välitä.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tässä aloituksen kuvauksen perusteella mistään ujoudesta ole kyse, vaan työpaikkakiusaamisesta. Ja ap:n puolelta vaikuttaa että pahempi ongelma on kyvyttömyys sanoa ei ja laittaa rajoja kuin se punastelu tai ujous. Kyllähän monellakin työpaikalla kuormitetaan kilttiä liioilla töillä, jos se ainaa vaan suostuu eikä riittävän vahvasti tee selvästi että en ehdi, en halua, en pysty kun on omatkin työt.

Tosin tuo ettei edes kysyttäessä auteta, ja sitten lässytetään että voi kun et kysynyt kun olet niin ujo on ihan kiusaamistoimintaa. Samoin kuin nuo muut kuvatut. Tuollaiselta työpaikalta kannattaisi pyrkiä pois, varsinkin kun esimies ei ota kiusaamista vakavasti.

Kyllä esimiehelläkin on esimies, johon voi ottaa yhteyden. Kävisin ensin juttelemassa työterveydessä.

En ymmärrä kommenttiasi 117. Voisitko selventää mitä tarkoitat?

Vaikuttaa siltä että ongelma on muissa, ei sinussa. Sinua kiusataan työpaikallasi, ja sen pitää loppua.

Tuo matkiminen ym. on selkeää työpaikkakiusaamista. Sinulla on ollut huono tuuri työpaikkojen kanssa. Pystytkö kouluttautumaan lisää, niin voisit hakea toisenlaista työpaikkaa? Itse olen myös tosi ujo ja tullut sen takia jossain työpaikoissa huonosti kohdelluksi. Mutta kun on tarpeeksi osaamista ja löytää työpaikan, jossa on parempi ilmapiiri, voi ujokin päästä vaikka miten pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis työkyvyttömyyseläkkeelle ujouden perusteella? Ei mene läpi.

Joko menet johonkin terapiaan, jolla saat tilanteen korjattua. Tai sitten vaihdat alaa, jotta voit tehdä sellaista duunia missä ei joudu olemaan tekemisissä kollegojen, asiakkaiden tai muidenkaan ihmisten kanssa (eipä tule näin äkkiseltään mieleen yhtään, mutta on niitäkin varmaan).

Menee läpi, jos osaa asetalla sanansa oikein. Itse pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle tässä alkuvuonna. Olen akateeminen nelikymppinen.

Millä diagnooseilla pääsit? Minulla psyykkisiä ja fyysisiä diagnooseja, jotka kombona aiheuttavat työkyvyttömyyden. Mutta kun mikään niistä kuulemma ei yksistään riittäisi eläkkeeseen, niin kieltäydytään edes kirjoittamasta eläkepapereita.

Ratkaisevaa ei ole kunto, vaan byrokratia. Diagnooseja oli tässä tasan yksi, mutta sellainen mt-puolen asia, johon ei ole olemassa hoitosuosituksia meidän järjestelmässämme. Siksipä mitään ei ole ikään kuin tehtävissä. Jos olisi jotain lääke- tai muuta soveltuvaa hoitoa, niin sellaista olisi käyty läpi. Auttoi sekin, että minulla oli ollut vuosia hoitokontakteja ennen kuin katsottiin, että tilanteeni on huonontunut. Olin ensin työttömänä muutaman vuoden, sitten vuoden sairauslomalla ja joitain viikkoja kuntoutustuella. Sain hankittua ajan lääkärille kuntoutustukijakson alkuun. Sanoin, että olin joskus aiemmin ollut vastahakoinen lääkärien ehdotuksille, mutta että voisin omasta puolestani jäädä kyllä ihan eläkkeelle. Lääkäri kirjoitti vastaavan paperin ja muutaman viikon sisällä minulle tuli ohut kirje, jossa oli eläkepäätös ja -kortti.

Oletko harkinnut työpaikan vaihtoa, tarkoitan sellaiseen työhön, jossa saisit itse määrätä työtahdin ja jossa ei olisi paljon väkeä. Toisaalta sinun täytyy etsiä jonkinlainen siedätyshoito, muu kuin psykiatrinen, jos se ei kerran ole auttanut.