Naiset, moikkaatteko teini-ikäisiä tai nuorempia naapureita rakennuksessanne?
Muutin Helsinkiin äskettäin, ja olen ajatellut että haluan pitää hyvät naapurivälit. Moikkaan kaikkia naapureita rakennuksessa kohteliaasti.
Olen huomannut että teini-ikäisiä (10-13v) tai nuorempia moikatessa he eivät edes katso takaisin, ja usein sanovat jotain sarkastisen kuuloista kuten "mööööööööi" takaisin ja tuijottavat puhelinta. Tuli jotenkin outo olo, että pitäisikö vaan olla moikkaamatta nuoria kun heillä ei ole mitään tapoja.
N35
Kommentit (27)
Heh. Moikkaan. Mutta meidän rapussa ei asu muita lapsia kuin oma teinini. Nuorin on n.kolmekymppinen poikamies.
Muutoinkin kaikki on yksineläjiä, ei ole parisuhteellisia rapussa ollenkaan, minäkin asun lapsen kanssa kahden.
Mutta kaikkia moikkaan vaikka ujo ja arka olen, harvoin onneksi näkee ketään. Rauhallinen talo.
Alakerran 9kymppisen mummon kanssa vaihdan aina muutaman sanan, se tykkää puuhastella pihatöissä heti kevään tullen ja syksyyn asti, on ikäsekseen hyvässä hapessa. Että jos jotain näkee niin yleensä sitä.
Toisten rappujen ihmisille en moikkaa, elleivät satu roskapaikkaan (sinne mennään avaimella ovesta) samaan aikaan.
Oman teinini olen käskenyt moikkaamaan naapureita jos tulevat rapussa vastaan.
En asu Helsingissä vaan sieltä 300km viistoon jonnekin päin.
Moikkaan kaikkia naapureita (paitsi muutamaa jotka eivät ikinä moikkaan takaisin eivätkä selvästi tykkää moikkailusta, vihaista porukkaa). Teinit eivät tosin kaikki moikkaa takaisin (yhden tiedän olevan lievästi autistinen). Moikkaan silti, ehkä joku päivä on vähemmän angstinen ja moikkaavat takaisin.
N25
Moikkaa kaikkia. Minusta taas nuoret moikkaavat tosi hyvin, toisin kuin jotkut kiireiset aikuiset. Ehkä olen sitten nuorille joku vanhatäti, kun olen 50+. Moni nuori jopa avaa oven. Se on niin jotenkin hellyttää, kun on joku 10-15v tekee sen.
Moni vanhempi voisi olla ylpeä lapsistaan ja nuorista, kun huomioivat tälläisen vanhan lapsettoman kurpan.
Moikkaan kaikkia tasapuolisesti. Meillä on ns. mummotalo, ja teinitkin käyvät mummolassa, mistä minä nimiä tietäisin. Sitä paitsi muistan että katsoin hyvin tarkasti sen ikäisenä 12-17 millainen haluan olla aikuisena. Lisäksi olin niin ujo, ettei minusta ollut ensimmäisenä tervehtimään.
Väitän, että aikuisen iloinen hymy kasvattaa.
t. Koko kylä kasvattaa -linjalainen
Vierailija kirjoitti:
Moikkaa kaikkia. Minusta taas nuoret moikkaavat tosi hyvin, toisin kuin jotkut kiireiset aikuiset. Ehkä olen sitten nuorille joku vanhatäti, kun olen 50+. Moni nuori jopa avaa oven. Se on niin jotenkin hellyttää, kun on joku 10-15v tekee sen.
Moni vanhempi voisi olla ylpeä lapsistaan ja nuorista, kun huomioivat tälläisen vanhan lapsettoman kurpan.
Päätit sitten keskittyä ajattelemaan itseäsi, etkä niitä lapsia, joku mahdollisesti "tuleva ikäkammoinen" ikis...
Moikkaan kaikkia, joihin saan katsekontaktin. Sen estää usein huppu vastaantulijan silmillä tai intensiivinen puhelimeen tuijottelu. Moikkaamattomuus ei koske vain teinejä, jotkut vanhemmatkaan ihmiset eivät tervehdin, vaikka asuttu samassa talossa yli kymmenen vuotta. Kohteliaisuus ei siis ole iästä kiinni.