Miksi moni miettii niin paljon sitä että mitä muut ajattelee?
Mistä tällainen, että mietitään ylipaljon sitä mitä muut on asiasta mieltä tai mitä he siitä ajattelee, johtuu? Liittyykö se ehkä itsetuntoon? Arvosteluun tottumiseen? Kykyyn tehdä olia valintoja? Epävarmuutta?
Minusta olisi hienoa jos ihmiset tekisi enemmän niin kuin itse haluavat eivätkä aina miettisi, että mitä ne muut tästä nyt ajattelee.
Kommentit (19)
Lasten nimistä kyselemistä en ole ikinä ymmärtänyt. Siis mitä ihmettä niiden ulkopuolisten mielipiteet tuo asiaa? Ihanko oikeasti joku jättää lapsensa nimeämättä Aavaksi, koska jonkun mielestä se on ankea nimi?
Niin.. Kummasti jengi ihmettelee, kun syyskuussa olen shorteissa ja T-paidassa ja joku pipoon pukeutunutkin kaupassa alkaa jotain sepittään että nyt on syksy.. Ihmiset on monesti kipakoita antamaan typeriä kommenttejaan ja mielipiteitään, niin ehkä jos on opetettu miellittymään niin se on helvettiä, kun sitten ei tee niinkuin itsestä tuntuu parhaalta.
Olin itse nuorempana tämmöinen ja ainakin silloin liittyi itsetunto ongelmiin. Sitä koki olevansa muitten arvostelun kohteena kaikkialla ja siksi muitten mielipiteillä oli väliä. Vanhempana tämä liittyi empatiaan kun halusi ottaa muut niin paljon huomioon niin sitä kelasi. Nyt vielä vanhempana (40v) sitä ei enää ole jaksanut muista liikaa miettiä. Eikä stressaa ulkonäköään enää.
Tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi on aika monella. Ei siinä ole mitään pahaa.
Ihminen on laumaeläin, jolle on edun mukaista miellyttää lajitovereitaan.
Tietyissä asioissa pitääkin miettiä mitä muut ajattelee. Toisissa asioissa sitten on enemmän ok mennä omalla tavalla. Pelkällä itsekkäällä ajattelulla yhteiskunta ajautuisi nopeasti kaaokseen ja kurjuuteen.
Mietin lähinnä silloin, jos saan julkisella paikalla paniikkihäiriökohtauksen ja jotkut tuijottavat, että mitä oikein alan "sekoilemaan" yhtäkkiä. En todellakaan siis kerjää kohtauksella mitään huomiota, päinvastoin.
En mä ehdi miettimään mitä muut ajattelee. Oonkohan koskaan edes miettinyt? Puoli vuosisataa elämää elettynä, kun ehtis edes itse miettiä ensin mitä itse oikeasti ajattelee asioista😂
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on laumaeläin, jolle on edun mukaista miellyttää lajitovereitaan.
Niin kauan kun ei riko lakia, tmv.voit tehdä niin kuin ite tykkäät.
Olemme sosiaalisia laumaeläimiä ja evoluution aikana on ollut ryhmän selviytymisen kannalta hyödyksi että yksilöt ottavat huomioon myös muita yhteisön jäseniä.
Olen itse päässyt tästä taudista aika hyvin eroon ja täytyy sanoa että se on äärimmäisen vapauttavaa!
Vierailija kirjoitti:
Lasten nimistä kyselemistä en ole ikinä ymmärtänyt. Siis mitä ihmettä niiden ulkopuolisten mielipiteet tuo asiaa? Ihanko oikeasti joku jättää lapsensa nimeämättä Aavaksi, koska jonkun mielestä se on ankea nimi?
No onhan hyvä ettei suvussa ole montaa lasta joilla on sama etunimi .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on laumaeläin, jolle on edun mukaista miellyttää lajitovereitaan.
Niin kauan kun ei riko lakia, tmv.voit tehdä niin kuin ite tykkäät.
Lakeja, ihmisiä ja tavaroita saa kyllä rikkoa jos vain haluaa. Seurauksia tässä ei kysytty.
Itsetuntoasia. Halutaan olla samanlaisia kuin muut. Epävarmoissa tilanteissa kysytään muiden mielipide esim vaatteisiin tai vaikka lapsen nimeämiseen liittyen.
Hoidan omat hommani! En piittaa muiden kritiikistä.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja esimerkkejä tästä mm. pukeutumisvalinnat, lasten nimeäminen, hiustyylit, kodin sisustus jne.
Mä taas huomaan itsessäni sen, että jos vaikka liukastun ja kaadun, sattui kuinka paljon tahansa, niin eka reaktio on se, että näkikö kukaan 😅!
Monella varmaan kasvatus ja maan kulttuuri vaikuttaa. Kun on tullut vähän joka tuutista "mitä ne meistäkin ajattelee"-henkistä juttua vuosikymmeniä niin kaipa se jossain näkyy.
Äidilläni oli kauhea pelko siitä mitä muut ajattelee. Äiti häpesi itseään kaikin tavoin ja mietti mitä muut ajattelee. Minä ja veljeni ollaan ihan toisenlaisia. Saatiin äidin käytöksestä tarpeeksi.
Toisaalta liian eksentriset tai jonkinlaisesta dysforiasta kärsivät ihmiset haluavat usein erottautua muista pelkästään huomion vuoksi. Keskitie on paras ja omista asioista huolehtiminen on yleensä viisain lähestymistapa.
Niin ja esimerkkejä tästä mm. pukeutumisvalinnat, lasten nimeäminen, hiustyylit, kodin sisustus jne.