Lue keskustelun säännöt.
Isäni yrittää pakottaa minua hakeutumaan insinööriopintoihin
31.03.2019 |
Onko kohtalotovereita? Oon siis 20-vuotias miehenalku, joka pääsi lukiosta viime keväänä. Oon aina ollut enemmänkin luova ja impulsiivinen kuin käytännönläheinen ihminen, mut faijani yrittää leipoa minusta jotain insinööriä (ehkä siksi että matikassa oon kuitenkin ollut hyvä), ja suoraan sanottuna ei kiinnostaisi yhtään hakeutua niihin opintoihin. Enemmän oon kiinnostunut kuvataiteista, maalaamisesta, kirjallisuudesta, ja hakisin mieluummin sekä yliopistolle että amkin puolelle taideopintoihin, mut harmittaa, ettei faija hyväksy näitä valintoja..
Kommentit (65)
Noilla sun kiinnostuksen kohteilla on sama hypätä opiskelut yli ja jäädä suoraan työttömäksi.
Inssiksi luet jos haluat edes mahdollisuuden pääst töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noita mainitsemiasi juttuja voi ihan hyvin harrastaa vapaa-ajalla vaikka tekisikin palkkatöinään insinöörihommia. Taidemaalarina on vaikea hankkia elantoaan tai kirjallisuudella. Insinöörin tutkinto ei varmaan sulje pois mitään työpaikkaa mutta kuvataideopinnot kyllä sulkevat.
Faijasi haluaa vain ajatella parastasi ja neuvoa sinulle tulevaisuutesi kannalta vakaampaa suuntaa. Taiteilijat jne. ei ole nykypäivänä kauhean vakaa ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Mikä vika insinöörissä???
Justiinsahan ap sanoi, ettei kiinnosta! Oliso se riittävä vika?
Kyllä sanoisin, että kannattaa etsiä omiin kiinnostuksen kohteisiin kuitenkin työllistävä näkökulma, esim. pelisuunnittelu, graafinen suunnittelu tms. Vaikka ajattelen kyllä niinkin, että tekemisestään (myös opiskelusta) pitää nauttia. Työllistyminen tulevaisuudessa mahdollistaa kuitenkin sitten monia muita asioita. Entäs arkkitehtuuri, jos matikka ja kuvataiteet sujuu?
Terkuin sekä kuvataidetta että kirjallisuutta opiskellut 29-vuotias haahuilija :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäilenpä, että sinulla ei ole kunnon käsitystä siitä, miten monipuolisia hommia insinööri voi tehdä. Myös luovuutta voi käyttää monessa hommassa. Googlaa esim. Aalto Mechatronic Circus. Jos asut lähellä Espoota, tule 4.4. paikan päälle katsomaan.
Sulla on Suomessa kymmeniä tuhansia kohtalotovereita.
Isäsi on idiootti. Jos et insinööriksi halua niin et insinööriksi hae. Niin yksinkertaista.
Jos isäsi ei anna periksi ja aina vain paasaa että sun täytyy opiskella insinööriksi niin valehtele sille että haet insinööriksi muiden opintojen lisäksi. Sitten vain valehtelet että et päässyt insinööriopintoihin.
Jos isäsi on niin totaalisen suuri idiootti että hän vaatii nähdä ne hakupaperit niin sun täytyy valehdella vähän enemmän: hae oikeasti insinööriopintoihin ja mene pääsykokeeseen ja ota pääsykokeesta nolla pistettä. Et pääse insinööriopintoihin, mene opiskelemaan jotain muuta. Mutta parempi on jos voit vain vähät välittää siitä mitä isäsi vaatii ja paasaa. Suuridiooteista ei tarvitse välittää.
...
Tiedän mistä puhun, koska: olen ollut masennuksen vuoksi eläkkeellä jo kymmenen vuotta, ja yhä mun isä paasaa että mun pitää hakea opiskelemaan insinööriksi. Mua ei oo insinöörijutut koskaan kiinnostanut ja mun mielenterveys ei kestä minkäänlaisia opintoja, mutta se paasaa noin joka kerta kun me tavataan, joten en suostu tapaamaan sitä edes joka vuosi. Sen päähän ei vain mahdu että musta ei tule insinööriä. Ehkä sen kuolinvuoteella se vihdoin lopettaa paasauksen nimeltä "ala opiskella insinööriksi". Ehkä se sitten vain valittaa "susta olisi pitänyt tulla insinööri!"
Isälläni ei ole koskaan mitään muuta sanottavaa kuin "ryhdy insinööriksi" mutta sitä se sanoo joka tilaisuuden tullen. Aikamoinen daiju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Insinöörihommissa tarvitaan luovuutta. Insinöörit voivat tehdä lähes mitä vain.
Vierailija kirjoitti:
Insinöörihommissa tarvitaan luovuutta. Insinöörit voivat tehdä lähes mitä vain.
Voi olla, mutta mulla kun ei ole kiinnostusta mihinkään koneisiin, laitteisiin tms. Ja vaikka oon hyvä matikassa, niin fysiikka ja kemia taas eivät ole ikinä innostaneet yhtään, ja oon ymmärtänyt että nämäkin on aika isoissa rooleissa inssiopinnoissa.. Mieluummin hakisin jopa kaupalliselle alalle, kuin inssiksi.
- AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä hae insinööriopintoihin. Minulla oli sama tilanne lukion jälkeen, kuin sinulla. Perheeni ajatteli tietysti parastani ja ehdotti voimakkaasti kaupallisteknistä alaa minulle. Epäonnekseni satuin vielä pääsemään insinööriopintoihin.
Jos sinulla on voimakas tunne esim. kuvataiteesta, hae sitä opiskelemaan. Ihmisen pitää seurata sydämensä ääntä. Kyllä elämä kantaa, ja löydät oman paikkasi, jos uskallat vain luottaa.
Mikään ei sotke ihmisen sisäistä ääntä niin paljon, kuin ulkopuolelta tulevat neuvot. Mutta mistä toinen voisi tietää, mikä toisen ihmisen elämän tarkoitus on? Tai mitä ihmisen pitää kokea ja käydä läpi?
Siksi koitan antaa neuvoja vähän jos ollenkaan. Niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Noilla sun kiinnostuksen kohteilla on sama hypätä opiskelut yli ja jäädä suoraan työttömäksi.
Inssiksi luet jos haluat edes mahdollisuuden pääst töihin.
Mieluummin olen sillointällöin työttömänä ja teen jotain pienipalkkasta duunia, mikä kuitenkin kiinnostaa, kuin että tekisin ns "varmaa duunia" mitä vihaisin sydämeni pohjasta. Ja sitäpaitsi mulla on yksi tutun tuttu, joka on valmistunut inssiksi (vieläpä ihan hyvin paperein), muttei oo päivääkään ollut koulutustaan vastaavissa töissä, että ei se megavarmaa ole silläkään alalla..
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet ajattelevat, että taidetta opiskellakseen pitäisi olla jotenkin erityisen lahjakas.
Eikö suurin osa insinööreistäkin ole ihan rivi tyyppejä? Ei mitään neroja tai mestareita.
Yhtä hyvin voit taiteilijana olla keskinkertainen.
Rahaa taiteesi tekemisestä et luultavasti tule saamaan, mutta voit tehdä opetustyötä tai jotain muuta sivutyötä.
Kuuntele itseäsi mieluummin. Kun seuraa omia kiinnostuksen kohteitaan, saattaa tavata mahtavia ihmisiä jotka tekevät elämästä niin paljon parempaa. Itse olen luovalla alalla ja töitä riittää, tein kyllä muitakin kuin oman alani hommia osa-aikaisesti pitkään, siihen kannattaa asennoitua että niin voi käydä. Ihminen voi tehdä montaa eri työtä samanaikaisestikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla on Suomessa kymmeniä tuhansia kohtalotovereita.
Isäsi on idiootti. Jos et insinööriksi halua niin et insinööriksi hae. Niin yksinkertaista.
Jos isäsi ei anna periksi ja aina vain paasaa että sun täytyy opiskella insinööriksi niin valehtele sille että haet insinööriksi muiden opintojen lisäksi. Sitten vain valehtelet että et päässyt insinööriopintoihin.
Jos isäsi on niin totaalisen suuri idiootti että hän vaatii nähdä ne hakupaperit niin sun täytyy valehdella vähän enemmän: hae oikeasti insinööriopintoihin ja mene pääsykokeeseen ja ota pääsykokeesta nolla pistettä. Et pääse insinööriopintoihin, mene opiskelemaan jotain muuta. Mutta parempi on jos voit vain vähät välittää siitä mitä isäsi vaatii ja paasaa. Suuridiooteista ei tarvitse välittää.
...
Tiedän mistä puhun, koska: olen ollut masennuksen vuoksi eläkkeellä jo kymmenen vuotta, ja yhä mun isä paasaa että mun pitää hakea opiskelemaan insinööriksi. Mua ei oo insinöörijutut koskaan kiinnostanut ja mun mielenterveys ei kestä minkäänlaisia opintoja, mutta se paasaa noin joka kerta kun me tavataan, joten en suostu tapaamaan sitä edes joka vuosi. Sen päähän ei vain mahdu että musta ei tule insinööriä. Ehkä sen kuolinvuoteella se vihdoin lopettaa paasauksen nimeltä "ala opiskella insinööriksi". Ehkä se sitten vain valittaa "susta olisi pitänyt tulla insinööri!"
Isälläni ei ole koskaan mitään muuta sanottavaa kuin "ryhdy insinööriksi" mutta sitä se sanoo joka tilaisuuden tullen. Aikamoinen daiju.
Isäsi vaan tuntee sut ja tietää että ainut ongelmasi on luonteen heikkous ja laiskuus.
Parastasi ajattelee kun patistaa opiskelemaan.
Sano papparaiselle, että haluat oikeisiin töihin.
Kantapään kautta olen oppinut nämä yleisneuvot opintojen valitsemiseen:
1. Jos sua kiinnostaa jokin - opiskele sitä. Siten voit saada jonkinlaista merkitystä elämääsi mikä on miljoona kertaa enemmän kuin mitä useimmat ihmiset saa.
2. Jos sua ei mikään kiinnosta - opiskele jotain mikä työllistää hyvin. Siten voit saada rahaa, mikä ei ole melkein mitään, mutta on se jotain kuitenkin.
Mua ei kiinnostanut yhtikäs mikään, mitään en halunnut tehdä, joten etsin ja etsin ja etsin kunnes löysin oudoimmat ja eksoottisimmat opinnot ja menin sitten opiskelemaan sitä. En tykännyt niistä opinnoista mutta jatkoin kuitenkin loppuun kun mitäpä muutakaan olisin tehnyt. No, valmistuin ja en tietenkään saanut töitä. Joten sitten mulla ei ollut kumpaakaan: ei merkitystä elämässä eikä rahaa.
Lisäksi taideopinnot herkistävät ihmistä ja tekevät intuitiivisemmaksi, joten voit käyttää koulutuksen luomia ominaisuuksia hyödyksi muilla aloilla. Tiedän esim. yhden taiteilijan, joka on saanut mukavia summia raviveikkauksella ihan intuition avulla. Että keinot ovat monet tulla toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noilla sun kiinnostuksen kohteilla on sama hypätä opiskelut yli ja jäädä suoraan työttömäksi.
Inssiksi luet jos haluat edes mahdollisuuden pääst töihin.
Mieluummin olen sillointällöin työttömänä ja teen jotain pienipalkkasta duunia, mikä kuitenkin kiinnostaa, kuin että tekisin ns "varmaa duunia" mitä vihaisin sydämeni pohjasta. Ja sitäpaitsi mulla on yksi tutun tuttu, joka on valmistunut inssiksi (vieläpä ihan hyvin paperein), muttei oo päivääkään ollut koulutustaan vastaavissa töissä, että ei se megavarmaa ole silläkään alalla..
-AP
Kuten sanoin, inssinä sulla on edes mahdollisuus työllistyä.
Itsekkin olen inssi, ihan hyvin arvosanoin, en silti tee ihan koulutustani vastaavaa työtä, osin kyllä omasta tahdosta. Palkka on silti kohtuullinen 40 tuhatta vuodessa bruttona.
Arkkitehti vois olla ihan oikea "insinörtähtävä" tutkinto ja ammatti jossa kuitenkin saa piirtää ja olla luova.
Mikä vika insinöörissä???