Voisitko ottaa työpaikan vastaan kaukaa syrjäseudulta?
Pitkän kolmen vuoden työttömyyden jälkeen. Muita hakijoita ei ollut, mutta joudun jättämään kaiken tutun ja turvallisen taakseni työn takia. Tarjotaan korkeampaa palkkaa kuin mitä ilmoituksessa ilmoitettiin, koska tarvitsevat työntekijää kiireisesti. Työ alkaa ensi viikolla.. Mitä tekisitte?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes hait, jos et ole valmis ottamaan paikkaa vastaan?
Harkitsen työpaikan vastaanottamista, koska en halua olla hyödytön työttömänä ja tarvitsen rahaa.
Ottaisin vastaan. Sieltä pääsee pois jos ei viihdy.
Kyllä, mutta max 1h/suunta autolla ajomatkan päässä. Muuten menee melkein koko päivä töissäkäydessä, ei olisi vapaa-ajan ongelmia koska sitä ei olisi.
No mä otin toisinpäin, pienessä kaupungissa asuin ja isompaan kuljin pitkää matkaa monta vuotta. Kyllä yhtä lailla olisin syrjäseudultakin ottanut. Sieltä saa asuntojakin yleensä halvalla, ellei kyseessä ole kasvava paikka, joka tuo uusia asukkaita ja nostaa hintoja.
Joo, ehdottomasti kannattaa ottaa. Ja se on vielä aika helppoa kun ei ole lapsia ja puolisoa. Hyvän liksan perässä kannattaa mennä. Katselet rauhassa miltä elämä siellä tuntuu ja jos se ei muutaman vuoden sisällä miellytä, niin katselet toisen työn muulta. Olet kuitenkin saanut olla töissä koko ajan sitten.
Riippuisi kokonaistilanteesta. Eli mitä kaikkea joutuisi jättämään taakseen ja kuinka paljon mahdollisesti oma tai läheisten elämä hankaloituisi verattuna siihen, kuinka paljon muutosta hyötyisi. Tällä hetkellä, kun itse olen vakituisessa, hyväpalkkaisessa työssä, en voisi muutosta kuvitella, koska ensinnäkin vanhat vanhemmat tarvitsevat enenevässä määrin apua ja tukea ja tällä hetkellä olen se, joka pääasiassa heitä auttaa - suurperheellisellä isoveljellä ei pahemmin aikaa liikene isovanhempien ongelmiin, vaan tulevat mieleen lähinnä lastenhoitajaa tarvittaessa. Lisäksi vähintään yhtä iso syy olisi se paljon itsekkäämpi, eli omakin elämä hankaloituisi, kun vahemmat olisivat kauempana, eikä olisi tukiverkkoa ja esim. työmatkojen ajaksi varmaan koirien hoitajaa tiedossa. Samoin tuntuisi hankalalta jättää kaikki kaverit ja harrastukset.
Mutta, jos oikeasti olisin ollut työttömänä useamman vuoden, eikä tietoa varmasta työpaikasta lähiseuduilla olisi, niin lähtisin todennäköisesti ihan mihin vain korpeen ja yrittäisin keksiä ratkaisut muihin ongelmiin jollain tavoin. Eli sinun tilanteessasi uskoisin lähteväni viivana.
Juuri tällä hetkellä todennäköisesti en. Mieheni on vakituisessa työsuhteessa nykyisellä asuinpaikkakunnallamme, meillä on omistusasunto ja melko paljon lainaa. Saisi olla hyvä vakituinen paikka minulle tiedossa kauempana, jotta muutto voisi edes teoriassa olla järkevä ratkaisu meidän kokonaistilanteen kannalta. Jos sellainen työpaikka kuitenkin ilmaantuisi, jonka perässä muuttaminen olisi järkevää, niin kaupungin pienuus ei sinänsä olisi este - kunhan pääsisi siellä asumaan sellaisella sijainnilla, että ei tarvitsisi autoa (meillä ei ole kummallakaan edes ajokorttia). Pikkukaupunkiin muuttaminen voisi olla jopa mieleisempää kuin pääkaupunkiseudulle lähtö. Tällä hetkellä järkevintä meille on kuitenkin se, että mieheni pitää kiinni vakipaikastaan ja minä etsin töitä sellaisista paikoista, joihin pystyn kulkemaan nykyisestä asunnosta järkevästi julkisilla. Jos olisin sinkku ja asuisin vuokralla, niin tilanne olisi kokonaan toinen ja voisin ihan hyvin lähteä syrjäseudullekin. Koulutukseni on kuitenkin sellainen, että iso osa koulutusta vastaavista työpaikoista on isoissa kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
No mä otin toisinpäin, pienessä kaupungissa asuin ja isompaan kuljin pitkää matkaa monta vuotta. Kyllä yhtä lailla olisin syrjäseudultakin ottanut. Sieltä saa asuntojakin yleensä halvalla, ellei kyseessä ole kasvava paikka, joka tuo uusia asukkaita ja nostaa hintoja.
Asumiskustannuksia ei ole, joten sekin houkuttaa. Yritys tarjoaa työsuhde-asunnon palkan lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tällä hetkellä todennäköisesti en. Mieheni on vakituisessa työsuhteessa nykyisellä asuinpaikkakunnallamme, meillä on omistusasunto ja melko paljon lainaa. Saisi olla hyvä vakituinen paikka minulle tiedossa kauempana, jotta muutto voisi edes teoriassa olla järkevä ratkaisu meidän kokonaistilanteen kannalta. Jos sellainen työpaikka kuitenkin ilmaantuisi, jonka perässä muuttaminen olisi järkevää, niin kaupungin pienuus ei sinänsä olisi este - kunhan pääsisi siellä asumaan sellaisella sijainnilla, että ei tarvitsisi autoa (meillä ei ole kummallakaan edes ajokorttia). Pikkukaupunkiin muuttaminen voisi olla jopa mieleisempää kuin pääkaupunkiseudulle lähtö. Tällä hetkellä järkevintä meille on kuitenkin se, että mieheni pitää kiinni vakipaikastaan ja minä etsin töitä sellaisista paikoista, joihin pystyn kulkemaan nykyisestä asunnosta järkevästi julkisilla. Jos olisin sinkku ja asuisin vuokralla, niin tilanne olisi kokonaan toinen ja voisin ihan hyvin lähteä syrjäseudullekin. Koulutukseni on kuitenkin sellainen, että iso osa koulutusta vastaavista työpaikoista on isoissa kaupungeissa.
Alle vuoden määräaikainen työ tämä mitä tarjottiin
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, mutta max 1h/suunta autolla ajomatkan päässä. Muuten menee melkein koko päivä töissäkäydessä, ei olisi vapaa-ajan ongelmia koska sitä ei olisi.
Työsuhdeasunnosta on kuusi kilometriä työpaikalle
Olen työskennellyt lyhyehköjä pätkiä myös syrjäseuduilla.
Ihan mukavia kokemuksia, ei valittamista. Muutamassa paikassa oli varsinkin hyvä työporukka, joiden kanssa hengailtiin paljon. Vuokrattiin välillä esim. mökki ja pidettiin bileitä. Hauskaa oli.
En tietty välttämättä ihan tosi pitkäksi ajaksi jäisi, riippuu toki paikasta ja kaikesta muusta, mutta tuollainen 3-6 kk menee ihan mukavasti vielä.
Rahaa jäi säästöön, kun ei ollut paljon kulutusmahdollisuuksia ja asuminen oli halpaa.
Mä kuljin arkipäivät muualla, sain myös työnantajan kautta asunnon. Ei maksutta, mutta reippaasti alle markkinavuokran. Mies jäi toiselle paikkakunnalle. Meillä oli tilanne, että nuorin lapsi oli viimeistä vuotta lukiossa ja hoitanut koulunsa hyvin, joten jaksoin kulkea. Otin sitten lakkiaisten yhteyteen kesälomaa. Nyt ei kukaan perheestä enää asuu siellä, mieskin tuli perässä ja lapset on kaikki omillaan kuka missäkin, yksi on valmistunut ja muut opiskelee. Jos olis pienet lapset olleet, tilanne olisi ollut toinen. Jos olisin ollut perheetön, olisin ottanut lähes mitä tahansa mistä tahansa, kunhan ei olisi tarvinnut olla työtön eikä myydä mitään lehtiä, siinä oli raja.
Ei pikkukaupunki ole mitään syrjäseutua. Minä jo ihmettelin, että miten ap:lle on voitu niin hyväpalkkaista työtä olla tarjolla jossakin Kaalimaassa, Lomajärvellä tai muussa yhtä syrjäisessä paikassa.
Terveisiä Kittilästä, kyllä täälläkin työntekijjöitä riittää, juoruilusta huolimatta.
Olen ottanutkin parikin työpaikkaa vastaan aika syrjästä, mutta ne ovat kartuttaneet työkokemusta ja mahdollistaneet paremman työpaikan suuremmalta paikkakunnalta.