Naiset! Onko kukaan mies koskaan haukkunut ulkonäköäsi?

Mä olen pitkä, hoikka ja nätti. Useimmiten kehutaan. Mutta useampikin poika/mies, niin tuttu kuin tuntematonkin, on huomautellut rinnoistani. Ovat kuulemma maailman pienimmät tai olemattomat tai mitä milloinkin. Joskus joku on kopeloinutkin. Onhan se tuntunut kurjalta, enkä edes mitenkään rinnaton ole.

Kaksikymppisenä ihastukseni kommentoi minulla olevan liian pienet tissit ja liian isot reidet. Hänen kaverinsa naureskeli myös kuulteni, että ihastukseni exällä oli edes hyvä perse toisin kuin mulla. :/ Juu, ihastus jäi lyhytaikaiseksi ja itsetuntoni oli kauan todella maassa kun häpesin rumuutta ja kelpaamattomuuttani.

Ainoastaan pakkien jälkeen, tuntemattomat, todennäköisesti kännissä olleet. Aloitteita ei ole tarvinnut torjua eikä haukkumisia kuunnella sen jälkeen kun korjasin omat käytöstapani = opin viestimään "pysy kaukana, olen bitch"-katseella.

Katse ei onneksi toimi normaaleihin miehiin, jotka haluavat vain tietää onko bussi mennyt, tai haluavat jakaa ilonsa sateenkaaresta taivaalla! 😻

Baareissa näitä haukkuja kuulee varmaan eniten.  Pahiten mieleeni jäänyt on, kun pultsari tyyppinen mies kysyi miesystävältäni että ''Miten sä pystyt olemaan tollasen kanssa?'' Jotenkin järkytti että puliukkokin arvotti minut noin alas. Myös tyyliin: ''Et sinä ainakaan mikään missi ole'' tai ''olisitpa vähän söpömpi'' arvosteluja. Nuorempana muistan myös kun 2 kundia tuli kaukaa vastaan ja mun kohdallani sanoi: ''ai se olikin tollanen HEHHEH''.

Vaikka olen saanut myös vilpittömän oloisia kehuja ulkonäöstäni selväpäisiltä miehiltä, eivät ne ole korvanneet sellaista aukkoa joka on jäänyt negatiivisista. Jotenkin ne negatiiviset on helpompi uskoa kuin kauniit kommentit :(

Kerran poikakaveri sanoi poskiani vähän liian pyöreiksi.

Siitä tuli ex.

Olin tuolloin 168cm ja 56 kg.

Minua haukkui koko yläasteen ajan luokallani ollut poika lihavaksi mitä kekseliäimmillä tavoilla. Vaikka olimme suurimman osan ajasta melko hyvissä väleissä, aina jos tuli jotain kinaa, alkoi ilkkuminen vartalostani ja siitä, miten lihava olin. Ajoittain myös muut luokan pojat menivät mukaan tuohon ilkkumiseen.

Olin silloin 169 cm pitkä ja painoin 59 kiloa, eli olin aivan normaalipainoinen. Saatoin kuitenkin olla luokan isoimpia tyttöjä, koska suurin osa muista oli aika lyhyitä ja pienikokoisia. Ärsyttävintä asiassa oli se, että kyseinen haukkuja oli ja on edelleen todella ylipainoinen. Yläasteesta on 15 vuotta aikaa, mutta edelleen yhteiskunnassamme vallitsee tuo normi, että mies saa olla miten lihava tai ruma tahansa, mutta kokee silti oikeudekseen pilkata naisia mitä inhottavimmin tavoin näiden ulkonäköön liittyen.

Tuo haukkuminen on aiheuttanut minulle todella syvän häpeän omasta vartalostani ja ulkonäöstäni, vaikka kuinka yrittäisin asiaa järkeillä mielessäni. Ei järki auta tuollaiseen henkiseen haavaan.

Vierailija kirjoitti:

Exä sanoi etten koskaan saa miestä joka haluaisi olla kanssani, koska minulla on rumat häpyhuulet.

Anna kun arvaan, huulesi ovat isot ja ulkonevat? Voin sanoa, että minusta ja monesta muustakin miehestä sellaiset ovat ihan parhaat :) Toivottavasti olet sellaisen miehen jo saanutkin.

Lapsen ja teininä veli keksi haukkumanimiä vähän väliä. Kaduilla olen kuullut huorittelua vaikka päällä olisi löysät kollarit ja huppari enkä edes näytä mitenkään ihmeelliseltä.

Ihminen johon olin aluksi todella ihastunut sai jotenkin kiedottua pikkusormensa ympärille ihan vain olemalla mukava, silloin kun mulla oli muuten vaikea elämäntilanne. Mukavuus vaihtui vaivihkaa vähättelyksi ja pilkkaamiseksi.

Hiukseni olivat väärän väriset, tyylini liian outo ja ylipäätään kaikki tuntui olevan väärin. Kerran hän tökki vatsaani ja tokaisi "voisit kiinteyttää vähän", vaikka lähentelen enemmän ali- kuin ylipainoa eikä hän itsekkään mitenkään "kiinteä" ollut. Hän myös tiesi aivan hyvin että mulla on ollut aiemmin ongelmia syömisen kanssa.

Kerran hän kysyi miksi olen aloittanut meikkaamisen. Kun kerroin että aknen takia, hän sanoi että aknenaamainen jolla on meikkiä tuo lähinnä mieleen pähkinävalkosuklaalevyn ja nauroi räkäisesti päälle. Sama ihminen puhui rumasti myös muista tuntemistaan naisista, jopa omasta siskostaan. Huoritteli eksiään yms. muuta ihanaa. Ja tämä ihminen oikeasti vaikutti aluksi todella kultaiselta ja ihanalta... Emme siis edes seurustelleet, vaan koko kuvio oli pelkkää epämääräistä säätöä. Onneksi avasin sitten silmäni ja jätin kyseisen limanuljaskan omaan arvoonsa

Muutama tuntematon on kommentoinut joskus nuoruudessa. Muutoin olen saanut olla rauhassa. Ulkonäön haukkuminen antaa ihmisestä niin totaalisen juntin kuvan, ihminen nolaa itsensä täydellisesti - eikä ilmeisesti itse tajua sitä. En siihen kyllä live-elämässä törmää onneksi, mutta kyllä tällä palstallakin on välillä todella asiatonta kommentointia.

Oltiin kaverin kanssa Esplanadilla Teatteri-ravintolan iltajonossa. Edessä 2 supertyylikästä sliipattua kolmekymppistä miestä. Toinen kääntyi katsomaan meitä, mittasi päästä varpaisiin, käänsi selän ja sanoi kaverille: "Nääh, liian paksuja." (156cm 53 kg, 166 cm 60kg).

Nää nyt on näitä. Kaikenlaista kommenttia tulee elämässä eteen. Ei niin vakavaa.

On, oikeastaan olen kuullut ikäviä kommentteja todella paljon ja ihan nuoresta asti. Ehkä syy on siinä, että jos ei ole saanut vastakaikua, niin puretaan turhautuminen ilkeisiin kommentteihin. Pahinta on ollut sellaiset kännissä ladatut kommentit kuten "olet täyshu*ra". Kyseinen mies pyysi minua muutama kuukautta sen jälkeen ulos. En lähtenyt. Ei tuollasta ikinä voi unohtaa. 

Tuollaisista kommenteista myös katoaa kynnys, mitä ihminen sietää. 

On haukuttu. Läskiperseeksi, rumaksi, vinohampaaksi ja vaikka miksi. Toisaalta myös kauniiksi, enkeliksi, jumalattareksi ja seksikkääksi. Ei hajuakaan, miltä oikeasti näytän.

Vierailija kirjoitti:

On haukuttu. Läskiperseeksi, rumaksi, vinohampaaksi ja vaikka miksi. Toisaalta myös kauniiksi, enkeliksi, jumalattareksi ja seksikkääksi. Ei hajuakaan, miltä oikeasti näytän.

Oletko minä :D

Ulkonäköäni on arvostelu teini-iästä asti. Muuten ei niin haittaa ja on minulla puhevikakin mikä kerää ison osan negatiivisesta huomiosta. (oikeasti vielä aikuistenkin keskuudessa) Joku aika sitten olin laittautunut iltaa varten ja hyvällä mielellä kävelin kaupungilla ja tunsin oloni nätiksi, kun tuntematon mies arvosteli kovaan ääneen rumia sääriäni. Osu ja upposi. Olen aina inhonnut länkisääriäni, mutta minkä niille voin.Tuli paha mieli pitkäksi aikaa, ihan sama vaikka oli vanha känninen mies. Muuten omaan suht hyvän itsetunnon, mutta jokunen heikko kohta löytyy. En ymmärrä miksi pitää sanoa ylipäätänsä mitään, jos ei ole hyvää sanottavaa.

Joo 😂 olisin kuulemma tosi kaunis jos laihtuisin 20 kiloa. Vastasin että oon jo nyt.

onneksi naiset ei koskaan hauku miehiä. uhriutukaa nyt oikein porukalla. 

Teininä juu. Olin pojille maharadza (koska minulla oli vähän vatsaa) ja rillirousku (no, silmälasit). Aikuisena en ole kuullut yhtään mitään kommenttia, en hyvää en huonoa. Eläköön tavallisuus. :D Vaikka tavallaan kyllä hämmentää tämä näkymättömyys.

Kyllä. Lukuisia kertoja. Sekä tuttuja että tuntemattomia. Suurin osa ollut selvänä, mutta aina ei tiedä. Nuorena haukuttiin, kun ei ollut rintoja. Sitten haukuttiin, kun kasvoi rinnat - olivat kuulemma liian suuret. Naama näyttää kuulemma petolinnun peräpuolelta. Kokonaisuus on yhtä seksikäs kuin tiskirätti. Kun sain vakavan sairaskohtauksen useampi mies on sen jälkeen haukkunut kävelytyyliäni, se on kuulemma ruma ja epänaisellinen v*tun vammaisen kävelytyyli. Mukavia ihmisiä...

Kyllä, puolisoni pilkkakommenteilta ei jäänyt paitsi yksikään kohta kehostani. Kolme vuotta kuuntelin, sitten jätin. Nykyinen ei ole sanonut mitään.

Teininä kaksi tuntematonta poikaa haukkui minua.

En muista, että kukaan ois haukkunut rumaksi. On kyllä pyydetty johonkin filmiin, se sattui uimastadionilla. On kysytty vielä vanhana onko mulla oma tukka. Nuorena joku poika kysyi onko sulla tekohampaat, oli kuulema niin tasaiset hampaat, omat on. Vielä nyt isoäiti-iässä miehet lähtee seuraamaan, usein  tullaan spontaanisti pyytämään jonnekin. Mieheni on tottunut, että jos kuljetaan erikseen, niin hetken kuluttua mulla on vierasta miesseuraa. Me ollaan jo ihan totuttu, ollaanhan me oltu 4 vuotta työtovereita jo ennen naimisiinmenoa. Miniällä oli hauskaa kun vieraat miehet seuraa anoppia isolla parkkipaikalla ja haluaa tutustua. Onneksi minä pidän miehistä. Olen kuullut, että olen seksikäs ja aina iloinen. Päiväkodissa sain kuulla lapsilta:" et sä voi olla Ellan mummo".