Koin että tein hyvän teon kun annoin lapseni adoptioon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole koskaan kertonut, miksi sen lapsesi annoit adoptioon. Olitte kuitenkin naimisissa, teillä oli koti ja kaikki asiat kunnossa.

Vastaan nyt ainakin tähän ettei ollut kaikki kunnossa. Mieshän oli väkivaltainen, rikollinen ja lääkärikin totesi psykopaatiksi. Hain kyllä apua eroon mutta sitä en saanut koska omistin pikkasen silloin mutta en olisi kuitenkaan yksin rahallisesti pärjännyt.

Ethän ole koskaan yksin rahallisesti pärjännyt ja aina on rahat vähissä. Jos nykyinen miehesi kuolee yllättäen pian, annatko toisenkin poikasi adoptioon? Touhusi on vastuutonta ja itsekästä, empatiatonta lapsia kohtaan.

En tietenkään anna. Pärjäisin siinä tapauksessa kyllä, koska saisin leskeneläkkeen ja mieheltäni jäisi omaisuutta. Edelliseltä mieheltäni ei jäänyt kuin velkaa ja koko pesä julistettiin konkurssiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä ettet hylkää adoptioon antamaasi lasta, etkä torju häntä jos hän haluaa ottaa yhteyttä sinuun.

Ehkä sä et nyt tiedä, mikä tässä on tärkeintä. Et ole ap, etkä elä hänen etkä hänen lapsensa elämää.

No kyllä se on aika yleinen toive adoptoiduilta, että biovanhemmat eivät hylkäisi toista kertaa. Ammattivalittajan tapauksessa on tosin jo liian myöhäistä.

Tärkeintä, puhuit siitä mikä on tärkeintä. Koska et ole osallinen tarinassa, et tiedä, mikä on tärkeintä. Voi että jotkut osaavat olla yksinkertaisia ja työntää omaa egoaan joka väliin. Et sinä ajattele aloittajaa etkä sitä lasta vaan haluat anonyyminä kehuja siitä, että sanot "oikeita lauseita" joilla saa paljon peukkuja ja joilla satutat hiukan aloittajaa, jota nytkin haluat sheimata ja hiukan halveksit ääneen.

Olen samaa mieltä lapsen toiveesta, etteivät biologinen vanhempi tai vanhemmat hylkäisi toista kertaa. Kokemusta minulla on lapsen näkökulmasta, niin omani kuin toisen biologisen vanhempani. Ei liity peukkuihin mitenkään, että lapset eivät voi unohtaa biologisia vanhempiaan ja odottavat hyväksyntää.  Aikuisen pitäisi ymmärtää lasten tunteita. eri

Tietenkin tulee ymmärtää lasten tunteita, mutta se ei tarkoita sitä, että tärkeintä olisi käyttyä tasan tuon kirjoittajan kuvaamalla tavalla. Sekin voi olla lapsen tunteiden ymmärtämistä, jos kokee, ettei halua olla yhteydessä, (puhun nyt yleisellä tasolla, en tästä keissistä) niin ei ole jotta ei sanoisi lapselleen mitään rumasti, kuten sanoisi, jos pakotetaan ajattelemaan vain lapsen tunteita, mutta ei saa ajatella omiaan. Mut on kasvttanut ihminen, jonka mielestä mun piti ajatella vain muiden tunteita ja toimia kuten tämäkin ihminen esitti, oppikirjan mukaan, vaikkei se ois ollut mulle tärkeintä eikä parasta. Pitää aina huomioida kokonaisuus, ja vanhempi tunteineen on osa sitä. Se loukkaa muita paljon enemmän, että yksi lopulta raivostuu heille ja alkaa huutaa vaikka lapselleen, koska ei ole saanut huolehtia siitä, mikä itselle on tärkeää. Ja sellaista kasvatusta on maassamme ollut paljon. Eli että evätään ihmiseltä oikeus siihen, mikä on itselle tärkeää jonkun ulospäin hyvälle näyttämisen takia. Se on aivan sairasta. Tärkeintä on, että jokainen saa tarvitsemaansa apua tässä ehkä voisi sanoa, mutta sehän ei olisi alentanut tarpeeksi aloittajaa eikä nostanut tuon viestin kirjoittajaa ihmisenä, joten hän ei voinut kirjoittaa mitään hyvää mieltä nostattavaa aloittajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole koskaan kertonut, miksi sen lapsesi annoit adoptioon. Olitte kuitenkin naimisissa, teillä oli koti ja kaikki asiat kunnossa.

Vastaan nyt ainakin tähän ettei ollut kaikki kunnossa. Mieshän oli väkivaltainen, rikollinen ja lääkärikin totesi psykopaatiksi. Hain kyllä apua eroon mutta sitä en saanut koska omistin pikkasen silloin mutta en olisi kuitenkaan yksin rahallisesti pärjännyt.

Ethän ole koskaan yksin rahallisesti pärjännyt ja aina on rahat vähissä. Jos nykyinen miehesi kuolee yllättäen pian, annatko toisenkin poikasi adoptioon? Touhusi on vastuutonta ja itsekästä, empatiatonta lapsia kohtaan.

En tietenkään anna. Pärjäisin siinä tapauksessa kyllä, koska saisin leskeneläkkeen ja mieheltäni jäisi omaisuutta. Edelliseltä mieheltäni ei jäänyt kuin velkaa ja koko pesä julistettiin konkurssiin.

Joko osaat käyttää rahaa? Miehesihän ei sulle rahaa antanut, kun en sitä osaa käyttää. Sitäpaitsi, rahako sulle vain määrittelee, pidätkö lapsesi vai et? Vai että kuka on ollut heidän isänsä? Miksi jatkat omien vanhempiesi perinnettä olemalla toiselle lapsellesi kylmä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole koskaan kertonut, miksi sen lapsesi annoit adoptioon. Olitte kuitenkin naimisissa, teillä oli koti ja kaikki asiat kunnossa.

Vastaan nyt ainakin tähän ettei ollut kaikki kunnossa. Mieshän oli väkivaltainen, rikollinen ja lääkärikin totesi psykopaatiksi. Hain kyllä apua eroon mutta sitä en saanut koska omistin pikkasen silloin mutta en olisi kuitenkaan yksin rahallisesti pärjännyt.

Ethän ole koskaan yksin rahallisesti pärjännyt ja aina on rahat vähissä. Jos nykyinen miehesi kuolee yllättäen pian, annatko toisenkin poikasi adoptioon? Touhusi on vastuutonta ja itsekästä, empatiatonta lapsia kohtaan.

En tietenkään anna. Pärjäisin siinä tapauksessa kyllä, koska saisin leskeneläkkeen ja mieheltäni jäisi omaisuutta. Edelliseltä mieheltäni ei jäänyt kuin velkaa ja koko pesä julistettiin konkurssiin.

Joko osaat käyttää rahaa? Miehesihän ei sulle rahaa antanut, kun en sitä osaa käyttää. Sitäpaitsi, rahako sulle vain määrittelee, pidätkö lapsesi vai et? Vai että kuka on ollut heidän isänsä? Miksi jatkat omien vanhempiesi perinnettä olemalla toiselle lapsellesi kylmä?

Tietysti osaan käyttää rahaa eikä se adoptioon antaminen, ei sillä ollut mitään tekemistä rahan kanssa. Syyt oli ihan muut mutta niitä en tänne laita. On aikuisen lapsen toive etten pidä yhteyttä koska hän ei tule nykyisen mieheni kanssa toimeen. Hänen mielestään minun olisi pitänyt jäädä sinne korven yksin asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Ammattivalis on joskus kertonut, että lapsi sai alkunsa väkivaltaisesti eikä hänellä siksi ollut lämpimiä tunteita lasta kohtaan.

Niin eikö se saanut alkunsa raisk*uksesta? Lisäksi ammattivalit*aja teki useita abortteja, mutta piti yhden jonka sitten antoi pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole koskaan kertonut, miksi sen lapsesi annoit adoptioon. Olitte kuitenkin naimisissa, teillä oli koti ja kaikki asiat kunnossa.

Vastaan nyt ainakin tähän ettei ollut kaikki kunnossa. Mieshän oli väkivaltainen, rikollinen ja lääkärikin totesi psykopaatiksi. Hain kyllä apua eroon mutta sitä en saanut koska omistin pikkasen silloin mutta en olisi kuitenkaan yksin rahallisesti pärjännyt.

Ethän ole koskaan yksin rahallisesti pärjännyt ja aina on rahat vähissä. Jos nykyinen miehesi kuolee yllättäen pian, annatko toisenkin poikasi adoptioon? Touhusi on vastuutonta ja itsekästä, empatiatonta lapsia kohtaan.

En tietenkään anna. Pärjäisin siinä tapauksessa kyllä, koska saisin leskeneläkkeen ja mieheltäni jäisi omaisuutta. Edelliseltä mieheltäni ei jäänyt kuin velkaa ja koko pesä julistettiin konkurssiin.

Joko osaat käyttää rahaa? Miehesihän ei sulle rahaa antanut, kun en sitä osaa käyttää. Sitäpaitsi, rahako sulle vain määrittelee, pidätkö lapsesi vai et? Vai että kuka on ollut heidän isänsä? Miksi jatkat omien vanhempiesi perinnettä olemalla toiselle lapsellesi kylmä?

Tietysti osaan käyttää rahaa eikä se adoptioon antaminen, ei sillä ollut mitään tekemistä rahan kanssa. Syyt oli ihan muut mutta niitä en tänne laita. On aikuisen lapsen toive etten pidä yhteyttä koska hän ei tule nykyisen mieheni kanssa toimeen. Hänen mielestään minun olisi pitänyt jäädä sinne korven yksin asumaan.

Ukkosi on kyllä täynnä vikoja, joista olet tänne vuosien ajan kirjoitellut. Miksi valitsit sellaisen miehen, joka ei siedä sinun synnyttämää lasta? Laita ukkosi kuriin äläkä aina ole tossukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole koskaan kertonut, miksi sen lapsesi annoit adoptioon. Olitte kuitenkin naimisissa, teillä oli koti ja kaikki asiat kunnossa.

Vastaan nyt ainakin tähän ettei ollut kaikki kunnossa. Mieshän oli väkivaltainen, rikollinen ja lääkärikin totesi psykopaatiksi. Hain kyllä apua eroon mutta sitä en saanut koska omistin pikkasen silloin mutta en olisi kuitenkaan yksin rahallisesti pärjännyt.

Ethän ole koskaan yksin rahallisesti pärjännyt ja aina on rahat vähissä. Jos nykyinen miehesi kuolee yllättäen pian, annatko toisenkin poikasi adoptioon? Touhusi on vastuutonta ja itsekästä, empatiatonta lapsia kohtaan.

En tietenkään anna. Pärjäisin siinä tapauksessa kyllä, koska saisin leskeneläkkeen ja mieheltäni jäisi omaisuutta. Edelliseltä mieheltäni ei jäänyt kuin velkaa ja koko pesä julistettiin konkurssiin.

Joko osaat käyttää rahaa? Miehesihän ei sulle rahaa antanut, kun en sitä osaa käyttää. Sitäpaitsi, rahako sulle vain määrittelee, pidätkö lapsesi vai et? Vai että kuka on ollut heidän isänsä? Miksi jatkat omien vanhempiesi perinnettä olemalla toiselle lapsellesi kylmä?

Tietysti osaan käyttää rahaa eikä se adoptioon antaminen, ei sillä ollut mitään tekemistä rahan kanssa. Syyt oli ihan muut mutta niitä en tänne laita. On aikuisen lapsen toive etten pidä yhteyttä koska hän ei tule nykyisen mieheni kanssa toimeen. Hänen mielestään minun olisi pitänyt jäädä sinne korven yksin asumaan.

Ukkosi on kyllä täynnä vikoja, joista olet tänne vuosien ajan kirjoitellut. Miksi valitsit sellaisen miehen, joka ei siedä sinun synnyttämää lasta? Laita ukkosi kuriin äläkä aina ole tossukka.

Koska rakastuin häneen ja eihän se auta kun aikuinen lapseni on sitä mieltä että minun olisi pitänyt asua vanhassa paikassa yksin koko loppuelämä. Silloin hän kuulemma olisi voinut käydä minua katsomassa kerran vuodessa. Olin kuitenkin silloin vasta 32v niin en halunnut siellä yksin loppuelämää viettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattivalis on joskus kertonut, että lapsi sai alkunsa väkivaltaisesti eikä hänellä siksi ollut lämpimiä tunteita lasta kohtaan.

Niin eikö se saanut alkunsa raisk*uksesta? Lisäksi ammattivalit*aja teki useita abortteja, mutta piti yhden jonka sitten antoi pois.

Sellainen tapaus. Ehkäisyneuvonta ja oman elämän hallinta olisivat avainsanat ar***reissaajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole koskaan kertonut, miksi sen lapsesi annoit adoptioon. Olitte kuitenkin naimisissa, teillä oli koti ja kaikki asiat kunnossa.

Vastaan nyt ainakin tähän ettei ollut kaikki kunnossa. Mieshän oli väkivaltainen, rikollinen ja lääkärikin totesi psykopaatiksi. Hain kyllä apua eroon mutta sitä en saanut koska omistin pikkasen silloin mutta en olisi kuitenkaan yksin rahallisesti pärjännyt.

Ethän ole koskaan yksin rahallisesti pärjännyt ja aina on rahat vähissä. Jos nykyinen miehesi kuolee yllättäen pian, annatko toisenkin poikasi adoptioon? Touhusi on vastuutonta ja itsekästä, empatiatonta lapsia kohtaan.

En tietenkään anna. Pärjäisin siinä tapauksessa kyllä, koska saisin leskeneläkkeen ja mieheltäni jäisi omaisuutta. Edelliseltä mieheltäni ei jäänyt kuin velkaa ja koko pesä julistettiin konkurssiin.

Joko osaat käyttää rahaa? Miehesihän ei sulle rahaa antanut, kun en sitä osaa käyttää. Sitäpaitsi, rahako sulle vain määrittelee, pidätkö lapsesi vai et? Vai että kuka on ollut heidän isänsä? Miksi jatkat omien vanhempiesi perinnettä olemalla toiselle lapsellesi kylmä?

Tietysti osaan käyttää rahaa eikä se adoptioon antaminen, ei sillä ollut mitään tekemistä rahan kanssa. Syyt oli ihan muut mutta niitä en tänne laita. On aikuisen lapsen toive etten pidä yhteyttä koska hän ei tule nykyisen mieheni kanssa toimeen. Hänen mielestään minun olisi pitänyt jäädä sinne korven yksin asumaan.

Ukkosi on kyllä täynnä vikoja, joista olet tänne vuosien ajan kirjoitellut. Miksi valitsit sellaisen miehen, joka ei siedä sinun synnyttämää lasta? Laita ukkosi kuriin äläkä aina ole tossukka.

Koska rakastuin häneen ja eihän se auta kun aikuinen lapseni on sitä mieltä että minun olisi pitänyt asua vanhassa paikassa yksin koko loppuelämä. Silloin hän kuulemma olisi voinut käydä minua katsomassa kerran vuodessa. Olin kuitenkin silloin vasta 32v niin en halunnut siellä yksin loppuelämää viettää.

Rakastuit huonoon mieheen, joka ei hyväksynyt lastasi? Koska poikasi haluaa siis tavata sinua, miksi et lähde häntä tapaamaan tai sovitte yhteisen tapaamispaikan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole koskaan kertonut, miksi sen lapsesi annoit adoptioon. Olitte kuitenkin naimisissa, teillä oli koti ja kaikki asiat kunnossa.

Vastaan nyt ainakin tähän ettei ollut kaikki kunnossa. Mieshän oli väkivaltainen, rikollinen ja lääkärikin totesi psykopaatiksi. Hain kyllä apua eroon mutta sitä en saanut koska omistin pikkasen silloin mutta en olisi kuitenkaan yksin rahallisesti pärjännyt.

Ethän ole koskaan yksin rahallisesti pärjännyt ja aina on rahat vähissä. Jos nykyinen miehesi kuolee yllättäen pian, annatko toisenkin poikasi adoptioon? Touhusi on vastuutonta ja itsekästä, empatiatonta lapsia kohtaan.

En tietenkään anna. Pärjäisin siinä tapauksessa kyllä, koska saisin leskeneläkkeen ja mieheltäni jäisi omaisuutta. Edelliseltä mieheltäni ei jäänyt kuin velkaa ja koko pesä julistettiin konkurssiin.

Joko osaat käyttää rahaa? Miehesihän ei sulle rahaa antanut, kun en sitä osaa käyttää. Sitäpaitsi, rahako sulle vain määrittelee, pidätkö lapsesi vai et? Vai että kuka on ollut heidän isänsä? Miksi jatkat omien vanhempiesi perinnettä olemalla toiselle lapsellesi kylmä?

Tietysti osaan käyttää rahaa eikä se adoptioon antaminen, ei sillä ollut mitään tekemistä rahan kanssa. Syyt oli ihan muut mutta niitä en tänne laita. On aikuisen lapsen toive etten pidä yhteyttä koska hän ei tule nykyisen mieheni kanssa toimeen. Hänen mielestään minun olisi pitänyt jäädä sinne korven yksin asumaan.

Ukkosi on kyllä täynnä vikoja, joista olet tänne vuosien ajan kirjoitellut. Miksi valitsit sellaisen miehen, joka ei siedä sinun synnyttämää lasta? Laita ukkosi kuriin äläkä aina ole tossukka.

Koska rakastuin häneen ja eihän se auta kun aikuinen lapseni on sitä mieltä että minun olisi pitänyt asua vanhassa paikassa yksin koko loppuelämä. Silloin hän kuulemma olisi voinut käydä minua katsomassa kerran vuodessa. Olin kuitenkin silloin vasta 32v niin en halunnut siellä yksin loppuelämää viettää.

Rakastuit huonoon mieheen, joka ei hyväksynyt lastasi? Koska poikasi haluaa siis tavata sinua, miksi et lähde häntä tapaamaan tai sovitte yhteisen tapaamispaikan?

Etkö lukenut ettei poika halua tavata minua? Hän ei hyväksy sitä etten jäänyt yksin asumaan vanhaan kotiin. Ja mieheni kyllä aluksi yritti tulla hänen kanssaan toimeen. Aikuinen lapseni ei vasn voinut millään hyväksyä että menin elämässä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole koskaan kertonut, miksi sen lapsesi annoit adoptioon. Olitte kuitenkin naimisissa, teillä oli koti ja kaikki asiat kunnossa.

Vastaan nyt ainakin tähän ettei ollut kaikki kunnossa. Mieshän oli väkivaltainen, rikollinen ja lääkärikin totesi psykopaatiksi. Hain kyllä apua eroon mutta sitä en saanut koska omistin pikkasen silloin mutta en olisi kuitenkaan yksin rahallisesti pärjännyt.

Ethän ole koskaan yksin rahallisesti pärjännyt ja aina on rahat vähissä. Jos nykyinen miehesi kuolee yllättäen pian, annatko toisenkin poikasi adoptioon? Touhusi on vastuutonta ja itsekästä, empatiatonta lapsia kohtaan.

En tietenkään anna. Pärjäisin siinä tapauksessa kyllä, koska saisin leskeneläkkeen ja mieheltäni jäisi omaisuutta. Edelliseltä mieheltäni ei jäänyt kuin velkaa ja koko pesä julistettiin konkurssiin.

Joko osaat käyttää rahaa? Miehesihän ei sulle rahaa antanut, kun en sitä osaa käyttää. Sitäpaitsi, rahako sulle vain määrittelee, pidätkö lapsesi vai et? Vai että kuka on ollut heidän isänsä? Miksi jatkat omien vanhempiesi perinnettä olemalla toiselle lapsellesi kylmä?

Tietysti osaan käyttää rahaa eikä se adoptioon antaminen, ei sillä ollut mitään tekemistä rahan kanssa. Syyt oli ihan muut mutta niitä en tänne laita. On aikuisen lapsen toive etten pidä yhteyttä koska hän ei tule nykyisen mieheni kanssa toimeen. Hänen mielestään minun olisi pitänyt jäädä sinne korven yksin asumaan.

Ukkosi on kyllä täynnä vikoja, joista olet tänne vuosien ajan kirjoitellut. Miksi valitsit sellaisen miehen, joka ei siedä sinun synnyttämää lasta? Laita ukkosi kuriin äläkä aina ole tossukka.

Koska rakastuin häneen ja eihän se auta kun aikuinen lapseni on sitä mieltä että minun olisi pitänyt asua vanhassa paikassa yksin koko loppuelämä. Silloin hän kuulemma olisi voinut käydä minua katsomassa kerran vuodessa. Olin kuitenkin silloin vasta 32v niin en halunnut siellä yksin loppuelämää viettää.

Rakastuit huonoon mieheen, joka ei hyväksynyt lastasi? Koska poikasi haluaa siis tavata sinua, miksi et lähde häntä tapaamaan tai sovitte yhteisen tapaamispaikan?

Etkö lukenut ettei poika halua tavata minua? Hän ei hyväksy sitä etten jäänyt yksin asumaan vanhaan kotiin. Ja mieheni kyllä aluksi yritti tulla hänen kanssaan toimeen. Aikuinen lapseni ei vasn voinut millään hyväksyä että menin elämässä eteenpäin.

Höpönlöpön. Itse olet antanut ukkosi määrätä kaikesta ja syytät aina muita. Mene itseesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole koskaan kertonut, miksi sen lapsesi annoit adoptioon. Olitte kuitenkin naimisissa, teillä oli koti ja kaikki asiat kunnossa.

Vastaan nyt ainakin tähän ettei ollut kaikki kunnossa. Mieshän oli väkivaltainen, rikollinen ja lääkärikin totesi psykopaatiksi. Hain kyllä apua eroon mutta sitä en saanut koska omistin pikkasen silloin mutta en olisi kuitenkaan yksin rahallisesti pärjännyt.

Ethän ole koskaan yksin rahallisesti pärjännyt ja aina on rahat vähissä. Jos nykyinen miehesi kuolee yllättäen pian, annatko toisenkin poikasi adoptioon? Touhusi on vastuutonta ja itsekästä, empatiatonta lapsia kohtaan.

En tietenkään anna. Pärjäisin siinä tapauksessa kyllä, koska saisin leskeneläkkeen ja mieheltäni jäisi omaisuutta. Edelliseltä mieheltäni ei jäänyt kuin velkaa ja koko pesä julistettiin konkurssiin.

Joko osaat käyttää rahaa? Miehesihän ei sulle rahaa antanut, kun en sitä osaa käyttää. Sitäpaitsi, rahako sulle vain määrittelee, pidätkö lapsesi vai et? Vai että kuka on ollut heidän isänsä? Miksi jatkat omien vanhempiesi perinnettä olemalla toiselle lapsellesi kylmä?

Tietysti osaan käyttää rahaa eikä se adoptioon antaminen, ei sillä ollut mitään tekemistä rahan kanssa. Syyt oli ihan muut mutta niitä en tänne laita. On aikuisen lapsen toive etten pidä yhteyttä koska hän ei tule nykyisen mieheni kanssa toimeen. Hänen mielestään minun olisi pitänyt jäädä sinne korven yksin asumaan.

Ukkosi on kyllä täynnä vikoja, joista olet tänne vuosien ajan kirjoitellut. Miksi valitsit sellaisen miehen, joka ei siedä sinun synnyttämää lasta? Laita ukkosi kuriin äläkä aina ole tossukka.

Koska rakastuin häneen ja eihän se auta kun aikuinen lapseni on sitä mieltä että minun olisi pitänyt asua vanhassa paikassa yksin koko loppuelämä. Silloin hän kuulemma olisi voinut käydä minua katsomassa kerran vuodessa. Olin kuitenkin silloin vasta 32v niin en halunnut siellä yksin loppuelämää viettää.

Rakastuit huonoon mieheen, joka ei hyväksynyt lastasi? Koska poikasi haluaa siis tavata sinua, miksi et lähde häntä tapaamaan tai sovitte yhteisen tapaamispaikan?

Etkö lukenut ettei poika halua tavata minua? Hän ei hyväksy sitä etten jäänyt yksin asumaan vanhaan kotiin. Ja mieheni kyllä aluksi yritti tulla hänen kanssaan toimeen. Aikuinen lapseni ei vasn voinut millään hyväksyä että menin elämässä eteenpäin.

Höpönlöpön. Itse olet antanut ukkosi määrätä kaikesta ja syytät aina muita. Mene itseesi.

Tottakai voisin järjestää tapaamisen jos hän haluaisi mutta eipä halua ja syy nyt vaan on siinä että menin uusiin naimisiin ja tein lapsen.

lapsen antaminen adoptioon on nykyään iso tabu. abortti on ihan perus juttu, mutta lapsen antaminen pois koetaan huonoksi vanhemmuudeksi. lapsen tappaminen kohtuun on vastuullista vanhemmuutta, mutta lapsen pois antaminen ei. miksi?

Mä vaan mietin näitä jotka kritisoi mua että olisitteko jääneet 32v elämään loppuelämän ne yksin jos se olisi ollut lapsen toive?

--

Vierailija kirjoitti:

Mä vaan mietin näitä jotka kritisoi mua että olisitteko jääneet 32v elämään loppuelämän ne yksin jos se olisi ollut lapsen toive?

Minkähän ikänen se lapsi sillon oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä vaan mietin näitä jotka kritisoi mua että olisitteko jääneet 32v elämään loppuelämän ne yksin jos se olisi ollut lapsen toive?

Minkähän ikänen se lapsi sillon oli?

10v mutta on samaa mieltä nyt aikuisenakin eli että äidin olisi pitänyt olla loppuelämä yksin.

Hienoa ap, on todella upeaa että et tappanut lastasi abortilla vaan annoit hänelle elämän. Ole ylpeä itsestäsi, minäkin olen sinusta.

Toivon että muutkin naiset tekevät niin, eli antavat lapselleen onnellisen elämän adoptiolapsena, sen lapsenmurhan sijaan!

Jos lapsi oli jo iso ja annoit adoptioon, teit oikein.. Kyllä äiti itse tietää milloin ei itse jaksa ottaa vastuuta lapsesta.

Adoptioperhe voi olla hyvä ja rakastava perhe.

Vierailija kirjoitti:

lapsen antaminen adoptioon on nykyään iso tabu. abortti on ihan perus juttu, mutta lapsen antaminen pois koetaan huonoksi vanhemmuudeksi. lapsen tappaminen kohtuun on vastuullista vanhemmuutta, mutta lapsen pois antaminen ei. miksi?

Lapsi kärsii adoptiosta, mutta ei abortista.