Koin että tein hyvän teon kun annoin lapseni adoptioon
Vaikka sitä ei suku hyväksynyt. Adoptioäiti on ainakin ollut kiitollinen kun ei muuten lasta saanut.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Miksi availet ja vielä nostelet ketjuja tästä adoptiosta?
Kun olet itse monta kertaa kieltänyt palstalaisia mainitsemasta koko asiaa?
Sain positiivisen palautteen adoptioäidiltä kuinka onnellinen hän on kun sai lapsen. Se lämmitti mieltä.
Pitkät piuhat sillä adoptioäidilläkin?
Ihanaa, kun säkin olet omaksunut tuon höpönlöpökielen. Saat "positiivista palautetta" ja miehen kanssa "etsitte ratkaisua äreysongelmaan". :D
Mutta itse annat aina "negatiivista palautetta" kun se adoptioon annettu poika lähettää sulle kortteja tai yrittää muuten pitää yhteyttä. Perhejuhlissa pidät kaikin keinoin siihen välimatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Pitkät piuhat sillä adoptioäidilläkin?
Ihan on vapaaehtoisesti ottanut yhteyttä. En minä ole sinnepäin mitään yhteyttä pitänyt.
Mutta sen lapsesi mielestä teit pahan teon.
Vierailija kirjoitti:
Mutta itse annat aina "negatiivista palautetta" kun se adoptioon annettu poika lähettää sulle kortteja tai yrittää muuten pitää yhteyttä. Perhejuhlissa pidät kaikin keinoin siihen välimatkaa.
Ei hän yritä pitää yhteyttä. Hän ei pidä nykyisestä miehestäni eikä tule tämän kanssa toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkät piuhat sillä adoptioäidilläkin?
Ihan on vapaaehtoisesti ottanut yhteyttä. En minä ole sinnepäin mitään yhteyttä pitänyt.
Kysypä vaikka mieheltäsi, mitä "pitkät piuhat" tarkoittaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Mutta sen lapsesi mielestä teit pahan teon.
Niin, hän ei näe sitä hyvänä asiana. Hänellä on väärä kuva mm biologisesta isästään eikä sitä ole hänen biosisaruksensa tai kukaan oikaisut koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä ettet hylkää adoptioon antamaasi lasta, etkä torju häntä jos hän haluaa ottaa yhteyttä sinuun.
Ehkä sä et nyt tiedä, mikä tässä on tärkeintä. Et ole ap, etkä elä hänen etkä hänen lapsensa elämää.
No kyllä se on aika yleinen toive adoptoiduilta, että biovanhemmat eivät hylkäisi toista kertaa. Ammattivalittajan tapauksessa on tosin jo liian myöhäistä.
Tärkeintä, puhuit siitä mikä on tärkeintä. Koska et ole osallinen tarinassa, et tiedä, mikä on tärkeintä. Voi että jotkut osaavat olla yksinkertaisia ja työntää omaa egoaan joka väliin. Et sinä ajattele aloittajaa etkä sitä lasta vaan haluat anonyyminä kehuja siitä, että sanot "oikeita lauseita" joilla saa paljon peukkuja ja joilla satutat hiukan aloittajaa, jota nytkin haluat sheimata ja hiukan halveksit ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Mutta itse annat aina "negatiivista palautetta" kun se adoptioon annettu poika lähettää sulle kortteja tai yrittää muuten pitää yhteyttä. Perhejuhlissa pidät kaikin keinoin siihen välimatkaa.
Antaako? Pojalle? Vai ärtyy keskenään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta itse annat aina "negatiivista palautetta" kun se adoptioon annettu poika lähettää sulle kortteja tai yrittää muuten pitää yhteyttä. Perhejuhlissa pidät kaikin keinoin siihen välimatkaa.
Ei hän yritä pitää yhteyttä. Hän ei pidä nykyisestä miehestäni eikä tule tämän kanssa toimeen.
Korttien lähettäminen, tapaamisten ehdottaminen ja faceviestit kyllä nimenomaan ovat sitä yhteydenpitoa. Ne kortit sinä toki kiireesti heti poltat. Muistan elävästi monelta joululta, kun olet niitä kortteja täällä kironnut ja miettinyt, kuinka päästä niistä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, kun säkin olet omaksunut tuon höpönlöpökielen. Saat "positiivista palautetta" ja miehen kanssa "etsitte ratkaisua äreysongelmaan". :D
Jos mies tietäis, mitä Ap tänne heidän perheestään kirjottelee, niin äreysongelma poistuis välittömästi torpasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta itse annat aina "negatiivista palautetta" kun se adoptioon annettu poika lähettää sulle kortteja tai yrittää muuten pitää yhteyttä. Perhejuhlissa pidät kaikin keinoin siihen välimatkaa.
Antaako? Pojalle? Vai ärtyy keskenään?
En mä anna mitään palautetta hänelle koska mieheni ja hän ei tule yhtään toimeen keskenään niin ei pidetä yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta sen lapsesi mielestä teit pahan teon.
Lapsihan ei pysty asiaa arvioimaan, koska ei tiedä, millaisen lapsuuden olisi saanut ilman adoptiota. Jos äiti ei ole lapseen tai tilanteeseen tyytyväinen sen säteileminen lapseen luulisi olevan aika paha juttu. Miten lapsi voisi sitä tietää, kumman luona olisi ollut paremmin? Ei mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta itse annat aina "negatiivista palautetta" kun se adoptioon annettu poika lähettää sulle kortteja tai yrittää muuten pitää yhteyttä. Perhejuhlissa pidät kaikin keinoin siihen välimatkaa.
Antaako? Pojalle? Vai ärtyy keskenään?
En mä anna mitään palautetta hänelle koska mieheni ja hän ei tule yhtään toimeen keskenään niin ei pidetä yhteyttä.
Niin sitä minäkin. Mitä tuo kiroittaja oikein sekoilee? Eikö aikuinen palstailija, hän siis, erota, että mitä asioita puretaan ja avaudutaan ajatuksista siis palstalle ja mitä sanotaan irl?? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta itse annat aina "negatiivista palautetta" kun se adoptioon annettu poika lähettää sulle kortteja tai yrittää muuten pitää yhteyttä. Perhejuhlissa pidät kaikin keinoin siihen välimatkaa.
Ei hän yritä pitää yhteyttä. Hän ei pidä nykyisestä miehestäni eikä tule tämän kanssa toimeen.
Korttien lähettäminen, tapaamisten ehdottaminen ja faceviestit kyllä nimenomaan ovat sitä yhteydenpitoa. Ne kortit sinä toki kiireesti heti poltat. Muistan elävästi monelta joululta, kun olet niitä kortteja täällä kironnut ja miettinyt, kuinka päästä niistä eroon.
Me sovimme että me emme enää pidä yhteyttä. Hän ei olisi halunnut että menisin koskaan naimisiin ja olisi pitänyt asua vanhassa paikassa mutta se nyt vaan ei onnistunut eikä ollut tahtoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä ettet hylkää adoptioon antamaasi lasta, etkä torju häntä jos hän haluaa ottaa yhteyttä sinuun.
Ehkä sä et nyt tiedä, mikä tässä on tärkeintä. Et ole ap, etkä elä hänen etkä hänen lapsensa elämää.
No kyllä se on aika yleinen toive adoptoiduilta, että biovanhemmat eivät hylkäisi toista kertaa. Ammattivalittajan tapauksessa on tosin jo liian myöhäistä.
Tärkeintä, puhuit siitä mikä on tärkeintä. Koska et ole osallinen tarinassa, et tiedä, mikä on tärkeintä. Voi että jotkut osaavat olla yksinkertaisia ja työntää omaa egoaan joka väliin. Et sinä ajattele aloittajaa etkä sitä lasta vaan haluat anonyyminä kehuja siitä, että sanot "oikeita lauseita" joilla saa paljon peukkuja ja joilla satutat hiukan aloittajaa, jota nytkin haluat sheimata ja hiukan halveksit ääneen.
Olen samaa mieltä lapsen toiveesta, etteivät biologinen vanhempi tai vanhemmat hylkäisi toista kertaa. Kokemusta minulla on lapsen näkökulmasta, niin omani kuin toisen biologisen vanhempani. Ei liity peukkuihin mitenkään, että lapset eivät voi unohtaa biologisia vanhempiaan ja odottavat hyväksyntää. Aikuisen pitäisi ymmärtää lasten tunteita. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole koskaan kertonut, miksi sen lapsesi annoit adoptioon. Olitte kuitenkin naimisissa, teillä oli koti ja kaikki asiat kunnossa.
Vastaan nyt ainakin tähän ettei ollut kaikki kunnossa. Mieshän oli väkivaltainen, rikollinen ja lääkärikin totesi psykopaatiksi. Hain kyllä apua eroon mutta sitä en saanut koska omistin pikkasen silloin mutta en olisi kuitenkaan yksin rahallisesti pärjännyt.
Ethän ole koskaan yksin rahallisesti pärjännyt ja aina on rahat vähissä. Jos nykyinen miehesi kuolee yllättäen pian, annatko toisenkin poikasi adoptioon? Touhusi on vastuutonta ja itsekästä, empatiatonta lapsia kohtaan.
Miksi availet ja vielä nostelet ketjuja tästä adoptiosta?
Kun olet itse monta kertaa kieltänyt palstalaisia mainitsemasta koko asiaa?