Päiväkodin ope suukottelee lastani
Lapseni päiväkodissa aloitti syksyllä uusi, nuori opettaja. Lähtökohtaisesti olen ollut ihan tyytyväinen päiväkotiin ja myös tähän opettajaan, mutta yksi asia ihmetyttää.
Opettajalla tuntuu olevan tapana lasten (ylenpalttinen?) hellittely, usein kuulen hänen kutsuvan lapsia (myös omaani) kullaksi, muruksi, rakkaaksi tms.
Ja nyt eräänä päivänä hakiessani lastani, suukotti ope lastani otsaan hyvästellessämme! Olen useamman kerran nähnyt hänen myös suukottavan muita lapsia poskiin tai otsaan. Itselle jäi epämukava olo tilanteesta, ei kai päiväkodin aikuinen kuitenkaan noin läheinen lapsen kanssa ole? Onko tämä kovinkin yleistä? En sanonut tilanteessa mitään, olin jotenkin niin yllättynyt.
Kommentit (53)
Lapsia suukotteleva lto on epäammattimainen ja hyvin outo ja epäilyttävä, en jättäisi lastani hänelle hetkeksikään ilman valvontaa. En todellakaan.
Itse kun olin päiväkodissa joskus 20v sitten (olen nyt 24v), niin kyllä silloinkin jotkut hoitajat pussasivat meitä lapsia päikkäreille mentäessä. Ei jäänyt mitään traumoja =D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä opettaa lasta siihen että vieraat suukottavat, hän voi pitää vaikeana puolustaa rajaansa muuallakin.
Totta, mutta on hyvä muistaa, että päiväkodin täti voi olla lapselle paljon läheisempi kuin mummo, jota tavataan kerran kuussa. Näin ainakin meidän 2-vuotiaan kohdalla. Päiväkodissa se oma hoitaja/ope kuitenkin hoitaa ihan päivittäin melkein koko vanhempien työssäoloajan. Olisi outoa ajatella, että nämä olisivat lapselle vieraita ihmisiä.
Meidän oma hoitaja kyllä halaa paljon meidän lasta. En yllättyisi vaikka suukonkin muiskauttaisi joskus, mutta on ihan luonnollista että suukko voi häiritä vanhempaa. Ap voit ihan hyvin puhua suukoista opelle. En kyllä haleihin puuttuisi, jos ne selvästi eivät lasta ahdista.
Nimenomaan on juttu opettaa lapselle ettei TÖISSÄÄN oleva ihminen ole läheisempi tuossa mielessä kuin se mummo.
Tämä on vakava asia ja ero. Töissä pitää työntekijä roolinsa aina ja kaikkialla. Lapsen turvaksi se on. Siinä opitaan rajaa pitämään myös siihen aikuiseen vieraaseen päin. Se on tavattoman tärkeä taito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No herrajestas, enpä olisi arvannut tuosta paljastua, olisin iloinen että lapsi on hellitty ja rakas myös päiväkodissa. Varmaan näkee jos tämä ei lapselle ookoo, mielestäni opettaa tunteiden näyttämistä mikä ehkä ihan tarpeen ja suotavaa.
Ei ole vieraan ihmisen asia opettaa juurikin tuota. Se kuuluu erityisille ihmisille. Omaisille ja sitten aikanaan rakkaalle.
Vaikka vanhempi näkisi hoitajaa vain kymmenen minuutin ajan päivässä, niin kannattaa muistaa että se lapsi näkee häntä kahdeksan tunnin ajan. Ihminen, joka pyyhkii räät ja auttaa vessakäynnit, lohduttaa surut ja kuivaa kyyneleet, nauraa ja iloitsee iloisina hetkinä, syö yhdessä samassa pöydässä ja auttaa ruuan kanssa, silittelee päiväunille jne. kokonaisen työpäivän ajan, voi olla lapselle hyvinkin erityinen ihminen (iästä riippuen) kun mietitään lapsen omaa näkökulmaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen suukottanut joskus pieniä lapsia päiväkodissa sekä sanonut muruksi tai kullaksi. Kukaan ei ole pahalla katsonut eikä kuunnellut. Komennan ja kiellän myös tarpeen mukaan. Lasten on hyvä kokea itsensä rakastetuiksi myös päiväkodissa, koska viettävät siellä niin paljon aikaa.
Lapsi kyllä itse ilmaisee, jos ei hellittelystä pidä.
- Lto -
Pitäisköhän mun jatkaa samaa linjaa opettajana? EI.
Kyllä noi muruttelut sun muut on ihan oman perheen ja läheisten juttuja. Ei tarvitse olla noin amerikkalaisen lässy ja jo suorastaan perheeseen tunkeutuva, vaikka osoittaisikin välittämistä. Ei pedagogisessa suhteessa ole mitään kultia tai muruja.
Olen sitä mieltä että kaikki meistä tarvitsee elämäänsä yhden hipin.
M30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No herrajestas, enpä olisi arvannut tuosta paljastua, olisin iloinen että lapsi on hellitty ja rakas myös päiväkodissa. Varmaan näkee jos tämä ei lapselle ookoo, mielestäni opettaa tunteiden näyttämistä mikä ehkä ihan tarpeen ja suotavaa.
Ei ole vieraan ihmisen asia opettaa juurikin tuota. Se kuuluu erityisille ihmisille. Omaisille ja sitten aikanaan rakkaalle.
Vaikka vanhempi näkisi hoitajaa vain kymmenen minuutin ajan päivässä, niin kannattaa muistaa että se lapsi näkee häntä kahdeksan tunnin ajan. Ihminen, joka pyyhkii räät ja auttaa vessakäynnit, lohduttaa surut ja kuivaa kyyneleet, nauraa ja iloitsee iloisina hetkinä, syö yhdessä samassa pöydässä ja auttaa ruuan kanssa, silittelee päiväunille jne. kokonaisen työpäivän ajan, voi olla lapselle hyvinkin erityinen ihminen (iästä riippuen) kun mietitään lapsen omaa näkökulmaa.
Ei siinä auta montako tuntia näkee vaan siinä opitaan tärkeä rajanpitämisen taitoa. On eroa kuka koskee ja suukottaa. Epäammattimaista touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä opettaa lasta siihen että vieraat suukottavat, hän voi pitää vaikeana puolustaa rajaansa muuallakin.
Totta, mutta on hyvä muistaa, että päiväkodin täti voi olla lapselle paljon läheisempi kuin mummo, jota tavataan kerran kuussa. Näin ainakin meidän 2-vuotiaan kohdalla. Päiväkodissa se oma hoitaja/ope kuitenkin hoitaa ihan päivittäin melkein koko vanhempien työssäoloajan. Olisi outoa ajatella, että nämä olisivat lapselle vieraita ihmisiä.
Meidän oma hoitaja kyllä halaa paljon meidän lasta. En yllättyisi vaikka suukonkin muiskauttaisi joskus, mutta on ihan luonnollista että suukko voi häiritä vanhempaa. Ap voit ihan hyvin puhua suukoista opelle. En kyllä haleihin puuttuisi, jos ne selvästi eivät lasta ahdista.
Nimenomaan on juttu opettaa lapselle ettei TÖISSÄÄN oleva ihminen ole läheisempi tuossa mielessä kuin se mummo.
Tämä on vakava asia ja ero. Töissä pitää työntekijä roolinsa aina ja kaikkialla. Lapsen turvaksi se on. Siinä opitaan rajaa pitämään myös siihen aikuiseen vieraaseen päin. Se on tavattoman tärkeä taito.
Meinaatko että esim. 1-vuotias miettii, että tuossa tuo täti nyt vaan tekee työtään.
Kyllä lapset kiintyvät päiväkodin hoitajiin ja se on heidän oikeus myös. Ihan toden totta kun puhutaan alle kouluikäisistä lapsista, niin he tarvitsevat ihan aitoa ja oikeaa kiintymystä hoitajiltaan. Minkä ei todellakaan täydy sisältää suukkoja, mutta ei se silti poista sitä tosiasiaa, ettei normaali päiväkoti-ikäisen täydy pitää häntä päivittäin hoitavaa ihmistä vieraana.
Silti totta kai AP:n kannattaa puuttua suukotteluun, jos se häntä vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä opettaa lasta siihen että vieraat suukottavat, hän voi pitää vaikeana puolustaa rajaansa muuallakin.
Totta, mutta on hyvä muistaa, että päiväkodin täti voi olla lapselle paljon läheisempi kuin mummo, jota tavataan kerran kuussa. Näin ainakin meidän 2-vuotiaan kohdalla. Päiväkodissa se oma hoitaja/ope kuitenkin hoitaa ihan päivittäin melkein koko vanhempien työssäoloajan. Olisi outoa ajatella, että nämä olisivat lapselle vieraita ihmisiä.
Meidän oma hoitaja kyllä halaa paljon meidän lasta. En yllättyisi vaikka suukonkin muiskauttaisi joskus, mutta on ihan luonnollista että suukko voi häiritä vanhempaa. Ap voit ihan hyvin puhua suukoista opelle. En kyllä haleihin puuttuisi, jos ne selvästi eivät lasta ahdista.
Nimenomaan on juttu opettaa lapselle ettei TÖISSÄÄN oleva ihminen ole läheisempi tuossa mielessä kuin se mummo.
Tämä on vakava asia ja ero. Töissä pitää työntekijä roolinsa aina ja kaikkialla. Lapsen turvaksi se on. Siinä opitaan rajaa pitämään myös siihen aikuiseen vieraaseen päin. Se on tavattoman tärkeä taito.
Meinaatko että esim. 1-vuotias miettii, että tuossa tuo täti nyt vaan tekee työtään.
Kyllä lapset kiintyvät päiväkodin hoitajiin ja se on heidän oikeus myös. Ihan toden totta kun puhutaan alle kouluikäisistä lapsista, niin he tarvitsevat ihan aitoa ja oikeaa kiintymystä hoitajiltaan. Minkä ei todellakaan täydy sisältää suukkoja, mutta ei se silti poista sitä tosiasiaa, ettei normaali päiväkoti-ikäisen täydy pitää häntä päivittäin hoitavaa ihmistä vieraana.
Silti totta kai AP:n kannattaa puuttua suukotteluun, jos se häntä vaivaa.
Lapset vaistovat asioita eivät mieti. Siksi juurikin on osattava raja pitää kun ollaan töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä opettaa lasta siihen että vieraat suukottavat, hän voi pitää vaikeana puolustaa rajaansa muuallakin.
Totta, mutta on hyvä muistaa, että päiväkodin täti voi olla lapselle paljon läheisempi kuin mummo, jota tavataan kerran kuussa. Näin ainakin meidän 2-vuotiaan kohdalla. Päiväkodissa se oma hoitaja/ope kuitenkin hoitaa ihan päivittäin melkein koko vanhempien työssäoloajan. Olisi outoa ajatella, että nämä olisivat lapselle vieraita ihmisiä.
Meidän oma hoitaja kyllä halaa paljon meidän lasta. En yllättyisi vaikka suukonkin muiskauttaisi joskus, mutta on ihan luonnollista että suukko voi häiritä vanhempaa. Ap voit ihan hyvin puhua suukoista opelle. En kyllä haleihin puuttuisi, jos ne selvästi eivät lasta ahdista.
Nimenomaan on juttu opettaa lapselle ettei TÖISSÄÄN oleva ihminen ole läheisempi tuossa mielessä kuin se mummo.
Tämä on vakava asia ja ero. Töissä pitää työntekijä roolinsa aina ja kaikkialla. Lapsen turvaksi se on. Siinä opitaan rajaa pitämään myös siihen aikuiseen vieraaseen päin. Se on tavattoman tärkeä taito.
Päiväkodeissa tehdään työtä omalla persoonalla, ei siis ole mistään tehdastyöstä kyse. Työpaikkoja on katsos erilaisia. Lapset tuntevat oman ryhmänsä hoitajat ja opet yleensä paremmin ja läheisemmin kuin keitään muita elämänsä aikuisia. Viettävät heidän kanssaan joka arkipäivä, illalla sitten menevät kotiin ja ovat vanhempiensa seurassa usein korkeintaan muutaman tunnin, joskus ei sitäkään, jos lapsi laitetaan telkkarin ääreen tai ipadille pelaamaan.
ne lapset eivät ole tätiä varten kun söpöjä vaan opettelevat ihan omaa elämäänsä varten asioita ja tuollaisen opettelu kuuluu muuanne kuin vieraan kanssa
lapsen kanssa voi muuten olla lempeä ja johdonmukainen tuossakin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä opettaa lasta siihen että vieraat suukottavat, hän voi pitää vaikeana puolustaa rajaansa muuallakin.
Totta, mutta on hyvä muistaa, että päiväkodin täti voi olla lapselle paljon läheisempi kuin mummo, jota tavataan kerran kuussa. Näin ainakin meidän 2-vuotiaan kohdalla. Päiväkodissa se oma hoitaja/ope kuitenkin hoitaa ihan päivittäin melkein koko vanhempien työssäoloajan. Olisi outoa ajatella, että nämä olisivat lapselle vieraita ihmisiä.
Meidän oma hoitaja kyllä halaa paljon meidän lasta. En yllättyisi vaikka suukonkin muiskauttaisi joskus, mutta on ihan luonnollista että suukko voi häiritä vanhempaa. Ap voit ihan hyvin puhua suukoista opelle. En kyllä haleihin puuttuisi, jos ne selvästi eivät lasta ahdista.
Nimenomaan on juttu opettaa lapselle ettei TÖISSÄÄN oleva ihminen ole läheisempi tuossa mielessä kuin se mummo.
Tämä on vakava asia ja ero. Töissä pitää työntekijä roolinsa aina ja kaikkialla. Lapsen turvaksi se on. Siinä opitaan rajaa pitämään myös siihen aikuiseen vieraaseen päin. Se on tavattoman tärkeä taito.
Päiväkodeissa tehdään työtä omalla persoonalla, ei siis ole mistään tehdastyöstä kyse. Työpaikkoja on katsos erilaisia. Lapset tuntevat oman ryhmänsä hoitajat ja opet yleensä paremmin ja läheisemmin kuin keitään muita elämänsä aikuisia. Viettävät heidän kanssaan joka arkipäivä, illalla sitten menevät kotiin ja ovat vanhempiensa seurassa usein korkeintaan muutaman tunnin, joskus ei sitäkään, jos lapsi laitetaan telkkarin ääreen tai ipadille pelaamaan.
Se persoonan tuominen ei saa ulottua lasta hyväksikäyttäväksi suukotteluksi. Raja pitää olla aina.
Ainakin hän suukotti sinun edessäsi, eli mitään taka-ajatuksia siinä ei ole. Jos ajattelee kuinka paljon lapset viettävät hoitajan kanssa, niin se suhde on tärkeä.
Olen seurannut naapurissa tuttua perhepäivähoitajaa. Lapset tykkäävät ja käyvät moikaamassa häntä isompanakin. Yksi poika siirtyi päiväkotiin, mutta otti usein hatkat ja meni vanhalle päivähoitajalleen. Joko lähti aamulla kotoa salaa tai yritti karata päiväkodista. Niin tärkeää se lapselle on.
Itse olen lto ja olen kyllä saattanut lasta lohduttaessa suukottaa juurikin päälaelle tai esim. Jalkaa/kättä jos lapsi on kolhinut itseään. Muutenkin halin ja sylittelen lapsia aina kuin he ilmaisevat itse halua siihen. Hellittelynimillä kutsun myös arjessa ihan jokaista. Esim. "Katso eteenpäin rakas ystävä, mitä kuuluu murunen" tms.
Olen töissä 3-5-vuotiaiden lasten ryhmässä ja selvästi ryhmän isoimmat lapset vähemmän kaipaavat fyysistä läheisyyttä. Itse ajattelen tuntevani lapset niin hyvin etten suukottelisi ketään jos epäilisin vähänkään että se ei lapsesta olisi mukavaa.
Toki jos asia häiritsee sinua, niin kehottaisin ottamaan puheeksi open kanssa. Juttele myös lapsesi kanssa ja kysy miltä hänestä asia tuntuu. Niin kotona, kuin päiväkodissakin tulee opettaa lapselle hänen omia fyysisen koskemattomuuden rajoja ja myös ilmaisemaan niitä!
Rajojen opetteleminen kuka kuuluu perheeseen ja kuka ei on osa identiteetin kasvattamista. Rajattomuus kostautuu aina. Isä äiti ja lapsi kuvio on vaan sellainen juttu jossa turvaisasti opitaan nuo taidot perheen sisällä ja sitten raja heihin myöhemmin. Siihen väliin ei saa täti tulla.
Vierailija kirjoitti:
Rajojen opetteleminen kuka kuuluu perheeseen ja kuka ei on osa identiteetin kasvattamista. Rajattomuus kostautuu aina. Isä äiti ja lapsi kuvio on vaan sellainen juttu jossa turvaisasti opitaan nuo taidot perheen sisällä ja sitten raja heihin myöhemmin. Siihen väliin ei saa täti tulla.
Jo se että hakijaa loukkasi häiritsee perhettä, ja se oli ihan aiheellinen närkästyminen.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin hän suukotti sinun edessäsi, eli mitään taka-ajatuksia siinä ei ole. Jos ajattelee kuinka paljon lapset viettävät hoitajan kanssa, niin se suhde on tärkeä.
Olen seurannut naapurissa tuttua perhepäivähoitajaa. Lapset tykkäävät ja käyvät moikaamassa häntä isompanakin. Yksi poika siirtyi päiväkotiin, mutta otti usein hatkat ja meni vanhalle päivähoitajalleen. Joko lähti aamulla kotoa salaa tai yritti karata päiväkodista. Niin tärkeää se lapselle on.
Ei tässä taka-ajatuksista puhutakaan vaan perheen kunnioittamisesta, oikeastaan sitä pahempi että äidin edessä vielä, siinämielessä.
Meidän päiväkodissa useimmat lapset haluavat olla sylissä, kaipaavat haleja ja hyväksyntää. Näille lapsille minä sitä sitten heille annan. Muutama lapsista ei halua olla sylissä ja silloin en missään nimessä pyydä tai tarjoakaan syliä heille. He saavat sitten sanallista hyväksyntää. Pussailua ei meillä ole, eikä oikeastaan tarvitsekaan olla.
T.varhaiskasvatuksen opettaja
Lasten suukottaminen on typerää lähinnä herpesriskin takia. Vaikka pussaisi vain otsalle.
Totta, mutta on hyvä muistaa, että päiväkodin täti voi olla lapselle paljon läheisempi kuin mummo, jota tavataan kerran kuussa. Näin ainakin meidän 2-vuotiaan kohdalla. Päiväkodissa se oma hoitaja/ope kuitenkin hoitaa ihan päivittäin melkein koko vanhempien työssäoloajan. Olisi outoa ajatella, että nämä olisivat lapselle vieraita ihmisiä.
Meidän oma hoitaja kyllä halaa paljon meidän lasta. En yllättyisi vaikka suukonkin muiskauttaisi joskus, mutta on ihan luonnollista että suukko voi häiritä vanhempaa. Ap voit ihan hyvin puhua suukoista opelle. En kyllä haleihin puuttuisi, jos ne selvästi eivät lasta ahdista.