Päiväkodin ope suukottelee lastani
Lapseni päiväkodissa aloitti syksyllä uusi, nuori opettaja. Lähtökohtaisesti olen ollut ihan tyytyväinen päiväkotiin ja myös tähän opettajaan, mutta yksi asia ihmetyttää.
Opettajalla tuntuu olevan tapana lasten (ylenpalttinen?) hellittely, usein kuulen hänen kutsuvan lapsia (myös omaani) kullaksi, muruksi, rakkaaksi tms.
Ja nyt eräänä päivänä hakiessani lastani, suukotti ope lastani otsaan hyvästellessämme! Olen useamman kerran nähnyt hänen myös suukottavan muita lapsia poskiin tai otsaan. Itselle jäi epämukava olo tilanteesta, ei kai päiväkodin aikuinen kuitenkaan noin läheinen lapsen kanssa ole? Onko tämä kovinkin yleistä? En sanonut tilanteessa mitään, olin jotenkin niin yllättynyt.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Meidän päiväkodissa useimmat lapset haluavat olla sylissä, kaipaavat haleja ja hyväksyntää. Näille lapsille minä sitä sitten heille annan. Muutama lapsista ei halua olla sylissä ja silloin en missään nimessä pyydä tai tarjoakaan syliä heille. He saavat sitten sanallista hyväksyntää. Pussailua ei meillä ole, eikä oikeastaan tarvitsekaan olla.
T.varhaiskasvatuksen opettaja
Nuo tuo vielä menettelee muttei suukottelut.
Voi ei.
Itse työskentelen alakoulussa ja usein sanon lapsille tyyliin: "No niin rakkaat lapset, nyt tehdään asia x".
Joskus jos lapsi on surullinen, saatan sanoa häntä myös "rakkaaksi lapseksi". (Älä lapsi rakas huoli. Kaikki kyllä järjestyy.)
En ole ymmärtänyt toimivani sopimattomasti.
Kyllä sitä ongelmia voikin keksiä. Jossain Etelä-Euroopassa kuka tahansa tarjoilija voi suukottaa lasta ja sanoa kullaksi. Jo Keski-Euroopassa kaikki poskisuuteloivat tuttaviaan. Ja täällä ei se ihminen, joka saattaa viettää lapsen kanssa jopa enemmän aikaa kuin omat vanhemmat, saisi pikkulasta suukottaa otsalle ja sanoa muruksi. Voi tsiisös. Jotain kummallista mustasukkaisuutta tuo lienee. Jos se on ok lapselle, sen pitäisi olla ok myös vanhemmille.
Siis oliko kyseessä ihan märkä moiskautus?
Sellaista en hyväksy vierailta. Poskisuukon tyylisesti voi suukotella. Niin, että huulet eivät osu lapseen.
Minua ei myöskään haittaa nimillä hellittely. Voi olla kultapieni yms.
Mutta märkä bakteerinsiirtopusu ei kuulu päiväkotiin!
Olisin sanonut asiasta heti.
Eipä ole kyllä kahden lapsen kohdalla tuollaista käynytkään.
Ihmettelen suuresti myös vanhempia, jotka pussaavat lapsiaan suulle.
Mielestäni kuvottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen lto ja olen kyllä saattanut lasta lohduttaessa suukottaa juurikin päälaelle tai esim. Jalkaa/kättä jos lapsi on kolhinut itseään. Muutenkin halin ja sylittelen lapsia aina kuin he ilmaisevat itse halua siihen. Hellittelynimillä kutsun myös arjessa ihan jokaista. Esim. "Katso eteenpäin rakas ystävä, mitä kuuluu murunen" tms.
Olen töissä 3-5-vuotiaiden lasten ryhmässä ja selvästi ryhmän isoimmat lapset vähemmän kaipaavat fyysistä läheisyyttä. Itse ajattelen tuntevani lapset niin hyvin etten suukottelisi ketään jos epäilisin vähänkään että se ei lapsesta olisi mukavaa.
Toki jos asia häiritsee sinua, niin kehottaisin ottamaan puheeksi open kanssa. Juttele myös lapsesi kanssa ja kysy miltä hänestä asia tuntuu. Niin kotona, kuin päiväkodissakin tulee opettaa lapselle hänen omia fyysisen koskemattomuuden rajoja ja myös ilmaisemaan niitä!
Minusta tuo puhetapa on lässyyden lisäksi diminutiivinen ja jotenkin alentuva. "Rakas ystävä" kuulostaa minusta lähinnä siltä, että "sinä senkin höhlä, olen tässä viisaampi sinua". Enkä ole mikään sokerimurunen, en varsinkaan työkaverille, esimiehelle tmv. Ärsyttävä omistava sävy tuollaisissa murusteluissa sun muissa rakas ystävissä.
Minusta tämä on jotenkin surullinen ketju. Pienet lapset luovat kiintymyssuhteen aikuiseen joka hoitaa heitä paljon, oli tämä henkilö töissä tai ei. Minusta on aika julmaa lasta kohtaan kieltää tämä kiintymys. Jos ei kestä sitä ajatusta, että lapsi luo itsenäisiä läheisiä suhteita muihin aikuisiin, niin lapset pitää hoitaa kotona. On kohtuutonta lasta kohtaan vaatia, että hän viettää arkena suurimman osan vuorokaudesta ilman hellyyttä ja kiintymystä. Sitä koohtuuttomampaa mitä pienempi lapsi on kyseessä.
En usko, että tuosta äitinä olisin häiriintynyt. Olin pk-aikoina vaan hyvilläni, jos lapsen mielestä hoitajat olivat kivoja ja syntyi turvallinen luottamus, että he välittivät lapsestani. Minullekin tulee mieleen että onko tässä reaktiossa mukana jonkinlainen mustasukkaisuuden häivä, kun toinen ihminen viettää aikaa oman lapsen kanssa? Se olisi mielestäni luonnollista.
Meillä ainakin ihana hoitaja tulee päivän päätteeksi vilpittömästi halaamaan lastani ja saattaa antaa muiskauksen ohimennen poskelle. Enkä ole koskaan ajatellut tätä mitenkään negatiivisena, päinvastoin, on aivan huikeaa että lapsellani on niin IHANA ja aidosti lapsestani välittävä hoitaja.
Oletteko nähneet kuvia pikkulapsista, joita ajattelematon aikuinen on mennyt pussailemaan ja tartuttanut herpesviruksen? Kamalia, tuskaisen näköisiä otoksia eikä koskaan lapsi pääse viruksesta täysin eroon. Ei ole minulle päiväkodit tuttuja mutta en olisi ilman tätä ketjua edes kuvitellut, että päiväkodeissa henkilökunta lapsia pussailee. Vanhoilla ihmisillä suussa vielä ties mitä pöpöjä. Olen itse jo yli 50 eikä tulisi mieleenkään mennä toisten lapsia pussailemaan vaikka muuten pidetään hauskaa, pelataan, leikitään ja nauretaan täysillä.
Sanoisin suukottelusta, että onko mietitty flunssan kannalta asiaa? Toki lapseen tarttuu päiväkodissa kaikkien kaikki taudit, mutta ei tarvitse silti väkisin bakteereja siirrellä. Aikuisen pitäisi ymmärtää jättää pusut pusuttelematta.
Voi elämä näitä bakteerikammoisia. Tiesittekö että pussailukulttuurimaissa ihmiset eivät sairasta yhtään sen enempää?
Suulle vielä pahmpaa karies tarttuu