Mistä keski-ikäistyvät ihmiset saavat onnensa?

Minulla on muutama ystävä, mutta he ovat eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa.

Ei ole jatkuvaa kaverien kanssa hengailua, mutta tänä iltana on erään harrastusporuksn kokoontuminen.

Lapseni tuottavat minulle paljon iloa.

Puolison kanssa vietetty aika.

Harrastukset, työ.

Hetkessä eläminen, aamulla oli kaunis auringonnousu.

Ei tämäkään hetki hullumpi ole, katselen ikkunasta lumisadetta, naputtelen viestiä palstalle.

Noh, saan iloa taiteesta, joka kuvaa ihmisen matkaa vankilassa kohti tuhoa. Jäljellä on biologisten tarpeiden tyydyttämistä seuraava raastava todellisuus, jossa vastuu omien lasten kärsimyksestä ja tuhosta on ainoa syy pysytellä hengissä ja jatkaa idioottimaista mammonan keräämistä, jotta niillä omilla lapsilla olisi vähän helpompi taistelu. Tosin heidän kohdallaan taistelu ei ole todennäköisesti lisääntymismahdollisuuksista vaan silkasta hengissäselviämisestä. Pohdinta ihmisyyden syvimmistä motivaatioista on vihdoinkin tässä iässä merkityksellistä.

Muista en osaa sanoa, mutta jotain auttaa kai jumala, minua taas perjantainen humala :)

Täytän kohta 45 ja tykkään joka ikisestä hetkestä. Lapset ovat jo teinejä, miehen kanssa olen ollut yli 20 vuotta ja meillä menee tosi kivasti, työni on juuri sitä mitä tykkään tehdä, vanhempani ovat hyvässä kunnossa, on paljon ystäviä, vapaa-aikaa sopivasti, talo on velaton, rahaa on mukavasti ja mukavaa tekemistä on vaikka kuinka! Terveyteni on priimaa ja kunto hyvä, joten mikäs tässä mennessä.

Parempaa aikaa ja elämää tämä on kuin vaikka kymmenen vuotta sitten.

Keski-ikäiset kuulostavat vielä aivottomammilta kuin teinit.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä ajatus on lähtöisin, että vain nuoruudessa voisi olla onnellinen? Ymmärtääkö aloittaja, ettei hänelläkään ole kuin hujaus siihen, että hän on keski-ikäistyvä?

Siis minähän nimenomaan olen keski-ikäistyvä. Ajatus tulee omasta elämästäni ja siitä miten kaikki on mennyt mielestäni huonompaan suuntaan kuten alotuksessa kuvasin, Ehkä eniten pohdin sitä, että onko kaikki tästä eteenpäin alamäkeä vai onko tämä vain pieni notkahdus ja jossain vaiheessa taas menee paremmin

ap

Pääsin pois h.lvetillisestä työstä. Siitä olen onnellinen joka päivä vaikka olenkin työtön. Voin olla vielä vaikka pari vuotta, rahaa on säästössä. Terveys on hyvä, nautin ulkoilmasta ja kauniista kaupungista. Perhettä ei ole, se surettaa mutta ehkä saan pian kissan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä ajatus on lähtöisin, että vain nuoruudessa voisi olla onnellinen? Ymmärtääkö aloittaja, ettei hänelläkään ole kuin hujaus siihen, että hän on keski-ikäistyvä?

Siis minähän nimenomaan olen keski-ikäistyvä. Ajatus tulee omasta elämästäni ja siitä miten kaikki on mennyt mielestäni huonompaan suuntaan kuten alotuksessa kuvasin, Ehkä eniten pohdin sitä, että onko kaikki tästä eteenpäin alamäkeä vai onko tämä vain pieni notkahdus ja jossain vaiheessa taas menee paremmin

ap

Aa, en ymmärtänyt, että puhut itsestäsi, kun kirjoitit passiivissa! 

En oikein usko, että toisten ihmisten elämäntilanteet ovat vastaus sinun yksilölliseen tilanteesi. Ehkä kannattaa miettiä, minkä tekeminen tekisi sinut iloiseksi, ja pyrkiä sitten tekemään sitä? Esim. mun intohimonani on hevosharrastus. Siinä riittää aina puuhaa ja seuraakin, aikaa ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi.

Ensin täytyy käydä pohjalla ennen kuin voi muodostaa uudenlaisen toivon paremmasta. Eksistentiaalisesta näkökulmasta oman elämänsä (ja melkeinpä kaikkien ihmisten elämien) typeryyden syvällinen ymmärtäminen on henkisesti rankka prosessi, jonka jälkeen on mahdotonta saada viatonta 'lapsen' iloa enää mistään. Jokainen sitten omien henkisten kykyjensä ja rajoitustensa rajoissa koettaa rationalisoida elämäänsä ja oikeuttaa olemassaolonsa kullekin sopivalla tavalla.

Ap... Oletko ajatellut koskaan, miten yksinkertaisista asioista onnellisuus pohjimmiltaan koostuu; sopiva määrä merkityksellisiä ihmissuhteita, jonkinlainen tulotaso ja terveys.

Nuorilta voi yhtä lailla puuttua nämä asiat. Ymmärrät kun vanhenet, miten elämässä on ihan eri tavalla syvyyttä :)

Mun onni koostuu mun perheestä ja läheisistä ystävistä. Pitkistä metsälenkeistä. Lukemisesta. Vaihtuvista ja mielenkiintoisista työkuvioista. Urheiluharrastuksista. Uskosta Jumalaan. Siitä kun on jotain kivaa odotettavaa, esim. jotkut illanistujaiset tai vaikka matka. Lintujen ruokkimisesta. Siitä että on lämmin koti jossa voi fiilistellä viltin alla. Puutarhanhoidosta. Viherkasveista. Musiikkiharrastuksesta jonka tiimoilta on ollut ihan mahtavia kokemuksia. Kaikenlaisesta kosmetiikasta :D Jotain projekteja pitää olla kokoajan käynnissä jotta elämä olis mielekästä. Tällä hetkellä esimerkiksi tuunaan yhtä biisiä joka esitetään kesällä sukujuhlissa, ainakin toivottavasti. Pian alkaa mun puutarhasuunnitelmien aika. Kesän alussa lähdetään ulkomaanmatkalle jota odotan tosi paljon. Kyllä se on aika paljon asenteesta kiinni miten onnelliseksi itsensä tuntee.

Olen 40+, miesystava on 30-vuotias. Ei lapsia, oma ok-talo, koira. Ylakerrassa oma kuntosali, pihalla sauna ja palju. Matkustelen useamman kerran vuodessa ulkomaille, kayn ystavien tai miehen kanssa syomassa, stand-up keikoilla, konserteissa, teatterissa ja festareilla. 

Mutta ihan yhta onnelliseksi tulen jos pakataan evaat ja termari mukaan ja mennaan koiran kanssa metsaan. 

Onnellisuus tulee ymparilla olevista ihmisista, ei siita, mita tekee. <3

On ihanaa, kun ei enää tarvitse tehdä mitään, mitä ei tahdo.

Ei ole pakko miellyttää ketään, kaikkea on jo koettu ja tietää mistä tykkää/mihin ei kannata satsata.

Onni on ihmisen sisällä. Edes rikkaudet eivät tuo sisäistä onnea, jos sitä ei ole.

Onneni:

Terveys

Lapset

Aviomies

Kaverit

Kaunis koti

Mukava asuinalue

Harrastukset

Matkat

Se, että tuntee itsensä ja tietää, mitä tahtoo.

Elämälle kiitos!

"Onni tulee asenteesta" -tyypit= huomaatteko edes, että kerrotte onnenne tulevan perheestä, ystävistä, rahasta, talosta jne, eikä suinkaan asenteesta?

Jos teillä ei olisi mitään edellämainittua materiaalista hyvää tai ihmissuhteita, niin olisitteko muka silloinkin onnellisia?

Vierailija kirjoitti:

On ihanaa, kun ei enää tarvitse tehdä mitään, mitä ei tahdo.

Ei ole pakko miellyttää ketään, kaikkea on jo koettu ja tietää mistä tykkää/mihin ei kannata satsata.

Onni on ihmisen sisällä. Edes rikkaudet eivät tuo sisäistä onnea, jos sitä ei ole.

Rikkaudet tuovat onnea, koska silloin ei esim tarvitse tehdä mitään mitä ei tahdo, eikä tarvitse nuolla pomon per settä. On myös varaa kokea kaikkea. Näistä itsekin kerrot onnesi muodostuvan.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä ajatus on lähtöisin, että vain nuoruudessa voisi olla onnellinen? Ymmärtääkö aloittaja, ettei hänelläkään ole kuin hujaus siihen, että hän on keski-ikäistyvä?

Nuoret ajattelee että vain nuorena voi olla onnellinen. Niin ajattelin nuorena itsekin. Voi kun pääsisin kertomaan sille nuorelle minälle, että älä murehdi nuoruuden loppumista tai ikääntymistä ja elämä on hyvää ja onnellista näin keski-ikää lähestyessäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä ajatus on lähtöisin, että vain nuoruudessa voisi olla onnellinen? Ymmärtääkö aloittaja, ettei hänelläkään ole kuin hujaus siihen, että hän on keski-ikäistyvä?

Nuoret ajattelee että vain nuorena voi olla onnellinen. Niin ajattelin nuorena itsekin. Voi kun pääsisin kertomaan sille nuorelle minälle, että älä murehdi nuoruuden loppumista tai ikääntymistä ja elämä on hyvää ja onnellista näin keski-ikää lähestyessäkin.

Minä olin kyllä nuorena onnellisempi= oli ystäviä, vanhemmat vielä nuoria, jopa rahaa oli enemmän. Olisin mieluiten 10- vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tämä ajatus on lähtöisin, että vain nuoruudessa voisi olla onnellinen? Ymmärtääkö aloittaja, ettei hänelläkään ole kuin hujaus siihen, että hän on keski-ikäistyvä?

Nuoret ajattelee että vain nuorena voi olla onnellinen. Niin ajattelin nuorena itsekin. Voi kun pääsisin kertomaan sille nuorelle minälle, että älä murehdi nuoruuden loppumista tai ikääntymistä ja elämä on hyvää ja onnellista näin keski-ikää lähestyessäkin.

Mutta mistä se onnellisuus tulee?

ap

Vierailija kirjoitti:

Ap... Oletko ajatellut koskaan, miten yksinkertaisista asioista onnellisuus pohjimmiltaan koostuu; sopiva määrä merkityksellisiä ihmissuhteita, jonkinlainen tulotaso ja terveys.

Nuorilta voi yhtä lailla puuttua nämä asiat. Ymmärrät kun vanhenet, miten elämässä on ihan eri tavalla syvyyttä :)

Niin no juuri ihmissuhteiden laimeneminen ja katkeaminen on iso osasyy miksi nyt tuntuu tältä. Mun on vaikea ymmärtää ajatusta, että pelkkä ikääntyminen luo ymmärrystä

ap