Lue keskustelun säännöt.
Miten saada lapsen mummo ymmärtämään, että emme halua huonolaatuisia tarvikkeita?
27.03.2019 |
Lapsen mummo ostelee vauvallemme (8 kk täytti juuri) huonolaatuisia vaatteita ja tarvikkeita. Esimerkiksi marketin poistomyynnistä hengittämättömät muoviset huonolaatuiset ja huonosti muotoillut ensikengät. Keinokuituisia hiostavia vaatteita jostain halpamyynnistä. Jonkun vaunuliikkeen loppuunmyynnistä halvimman mahdollisen turvakaukalon (ennen lapsen syntymää, halusi antaa hänelle syntymälahjan yllätyksenä). Jne. Näitä ei tietenkään voi palauttaa, koska on hankittu erilaisista alennus- ja loppuunmyynneistä, joissa ei ole palautusoikeutta. Olemme sanoneet monta kertaa, että ei saa ostaa tuollaisia, vaan käytämme lapsella vain kunnollisia tarvikkeita, esimerkiksi testeissä hyvät arviot saanutta turvakaukaloa. Meillä on ihan hyvin rahaa itsellä hankkia sellaiset hyvät tarvikkeet lapselle ja laadukkaat nahkakengät jne. Mummo ei tästä välitä vaan ostelee vain, ja joka kerta käydessään tenttaa, että ollaanko käytetty niitä hänen antamia asioita. Kun näki, että meillä on autossa eri turvakaukalo kuin hänen hankkima, niin loukkaantui moneksi päiväksi (ne krokotiilinkyyneleet on todella rasittavia, kun muutenkin vauva-arki on rankkaa).
Hän ostelee itselleenkin tuollaisia huonolaatuisia halpajuttuja ja oikeasti kai kuvittelee, että ne on yhtä hyviä kuin esim. kunnolliset nahkaiset jalkaa oikealla tavalla tukevat laatukengät. Ja nyt ensimmäisen lapsenlapsensa saatuaan haluaa hukuttaa tämän tällaisiin lahjoihin. Miten saada hänet ymmärtämään, että jos haluaa jotain ostaa, niin on kysyttävä mikä on oikeanlainen ennen kuin menee kaupoille. Suora sanominen kun ei ole vielä ainakaan tehonnut eikä se, että jätämme käyttämättä ne tavarat.
Kommentit (836)
Vierailija kirjoitti:
Meille kannetaan kirppareilta rikkinäisiä leluja...
Sitä saa, mitä tilaa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa jo se hienostelu, hifistely ja brändipelleily, ja antakaa tuntea mummonne edes itselleen tärkeäks.
Hirveää, miten julmia läheiset voi olla omille vanhuksilleen, varsinaisia ihmissusia. Todella vastenmielistä kuultavaa!
Kun ikävä kyllä nyt vaan on niin että tavaroiden laadussa on eroa. Esim. Moottori-lehdessä on säännöllisesti testejä, ja osa vauvoille ja pienille lapsille tarkoitetuista turvaistuimista ja turvakaukaloista on lähestulkoon kelvottomia. Yhtä tähteä tai jopa ei tähtiä ollenkaan. Ja tuossa ei ole kyse mistään brändipelleilystä vaan siitä että vanhemmat haluavat lapsensa olevan mahdollisimman hyvin suojassa!
On todella outo ajatus että pitäisi ottaa vastaan kaikkea roskaa joka voi oikeasti olla hengenvaarallista, vain siksi että ei pahoittaisi jonkun mieltä. Varsinkin kun asiasta on sanottu monta kertaa. Vanhus tässä väärin tekee, kun kieltäytyy noudattamasta selvästi ilmaistua toivetta. Jos haluaa rakkautta osoittaa niin sen voi tehdä muutenkin kuin raahaamalla surkean laatuista, ei-toivottua tavaraa.
Nämä alapeukuttajat ja älä valita -kommentoijat eivät ole tainneet koskaan kokea tällaista tilannetta siitä vastaanottajan perspektiivistä.
Meillä ei ole vauva vielä syntynyt, mutta varustaudun jo nyt tähänkin. Miehen äiti on nimittäin tähänkin asti raahannut meille kaiken, mitä on onnistunut halpahalleista löytämään. Hän rakastaa hypermarkettien alelaarien koluamista, vaikka itse ei tarvitse enää omien sanojena mukaan mitään. Asuu yksin suurta omakotitaloa, jossa on ihan asiallinen sisustus. Mikä siis ratkaisuksi ostosten hävittämiseen? Kaikki kama lahjaksi pojan perheeseen! Tämä onkin avannut hänelle ostelussa uudet mahdollisuudet, kun ei tarvitse antaa edes oman maun rajoittaa sitä mikä kelpaa ostettavaksi, koska sen tavaran saa sitten työnnettyä pois omista silmistä "tarvitseville nuorille".
Ainoa ongelma on se, että mekään emme tarvitse yhtä ainoaa esinettä lisää. Olemme melkein nelikymppisiä. Molemmilla oli jo yksinäänkin kaikki tarvittava, ja yhteen muutettua kamaa oli tuplasti tarpeeseen nähden. Sisustuksessa meillä on yksinkertainen talonpoikaisantiikkinen tyyli ja olemme joutuneet näkemään jonkin verran vaivaa jo nyt, että olemme saaneet kaiken ylimääräisen myytyä tai hyväntekeväisyyteen. Silmäämme viehättävät tyhjät kaapinpäälliset ja piirongit, joilla on ehkä korkeintaan yksi esine.
Ja nyt kun miehen äiti tulee kylään, hän raahaa joka kerta valtavaa matkalaukkua josta paljastuu vielä muovipakkauksissaan akryylisiä koristetyynyjä, joihin on kirjailtu muotopuoli nalle. Tai "ihana" koristeellinen maljakko. Tai kipsinen enkeliasetelma, jossa vielä pohjassa tarra "made in china, 3.99 €". Näitä hän ryhtyykin jo sitten omatoimisesti plaseeraamaa siihen "tyhjyyttään huutavalle" piirongille. Vähintäänkin esinettä ojentaessaan tiukasti ilmaisee, että tämä oli sitten ajateltu sinne teidän takkahuoneeseen.
Asiasta on keskusteltu kerta toisensa jälkeen. Ei mene perille. Joka kerta hän avaa sen laukkunsa onnesta soikeana kuin joulupukki. Häneltä tullut ei-toivottu kama on nyt varastoitu yhteen komeroon, joka alkaa täyttyä. Toki tuo itse kamakin on ongelma, mutta vielä enemmän harmittaa kun toinen ei yhtään kunnioita omaa tilamme ja sanaamme. Mistä tämä tavarasirkus ei tietystikään ole ainoa ilmentymä.
Helpompaa kuin opettaa tavaran laadusta hamstraajalle eroja, on vain kieltää kaiken roinan tuominen. Eli sanotte selkeästi että ei tuo mitään - olette minimalisteja tai muuten tavaralakossa. Lapsen kanssa saa viettää aikaa, ostaa elämyslahjoja tai vaikka eväät retkelle, tai esim yhtä laatua tavaraa, vaikka kirjoja tai legoja. Tiukka rajaus ja sanotte että muuta ylimääräistä tavaraa teille ei mahdu ja ette tarvitse. Mummo voi kanavoida välittämisensä vaikka kakun leipomiseen lapsen synttäreille. Olkaa selkeitä mutta ystävällisiä, turha alkaa haukkua hänen ostoksiaan tai huonoa makua.
Ja kyllä: tavarasta saa tässä maassa kieltäytyä, kun eletään pienissä ja kalliissa asunnoissa ja kaikkea jo on.
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa jo se hienostelu, hifistely ja brändipelleily, ja antakaa tuntea mummonne edes itselleen tärkeäks.
Hirveää, miten julmia läheiset voi olla omille vanhuksilleen, varsinaisia ihmissusia. Todella vastenmielistä kuultavaa!
Höpö höpö. Mun äiti tekee tätä samaa mulle: kantaa kaikkea roinaa ja paskaa mulle tuvan täydeltä. Olen monta kertaa pyytänyt, että jos haluaa ilahduttaa, niin jättää vaikka 10 kertaa ostamatta kirppikseltä sen 20senttiä- 2e maksavan parittoman pitsiliinan, ja sitten ostaa joskus jonkun oikeasti kivan jutun yhdessä mun kanssa.
Arvaa uskooko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kanssa perheessä henkilö joka hankkii koko ajan ns. "alle kympin juttuja" lahjaksi. Sitä on osattava arvostaa, ei tuollaiseen mennä sanomaan ettei kelpaa kun on niin huonoa. Joku lahja osuu aina maaliin ja se jätetään näkyville ja siitä puhutaan ja tehdään numero, niin hän on tyytyväinen. Muut menee kiertoon, kirpparille, lahjoituksiin yms. Niistä ei puhuta. Kaikilla hyvä mieli.
Itse en ole raaskinut antaa palautetta vääristä lahjoista, jos yhtään vaikuttaa siltä että ko. henkilön mielestä lahjat ovat mahtavia (erityisesti vanhemmat sukulaiset). Pistän vain tavarat suoraan kiertoon tai roskiin sen mukaan missä kunnossa tavara on. Tuo, että kyselee ja itkee jälkeen päin näistä lahjoista on jo huomionhakua pahimmasta päästä. Siinä sanoisin suoraan, että ei vaikka vastannut turvallisuusvaatimuksia (tuo kaukalo), muissa sitten, että ei ollut sopiva tms. Ja antaisin itkeä, jos ei halua ostaa mitä tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä alapeukuttajat ja älä valita -kommentoijat eivät ole tainneet koskaan kokea tällaista tilannetta siitä vastaanottajan perspektiivistä.
Meillä ei ole vauva vielä syntynyt, mutta varustaudun jo nyt tähänkin. Miehen äiti on nimittäin tähänkin asti raahannut meille kaiken, mitä on onnistunut halpahalleista löytämään. Hän rakastaa hypermarkettien alelaarien koluamista, vaikka itse ei tarvitse enää omien sanojena mukaan mitään. Asuu yksin suurta omakotitaloa, jossa on ihan asiallinen sisustus. Mikä siis ratkaisuksi ostosten hävittämiseen? Kaikki kama lahjaksi pojan perheeseen! Tämä onkin avannut hänelle ostelussa uudet mahdollisuudet, kun ei tarvitse antaa edes oman maun rajoittaa sitä mikä kelpaa ostettavaksi, koska sen tavaran saa sitten työnnettyä pois omista silmistä "tarvitseville nuorille".
Ainoa ongelma on se, että mekään emme tarvitse yhtä ainoaa esinettä lisää. Olemme melkein nelikymppisiä. Molemmilla oli jo yksinäänkin kaikki tarvittava, ja yhteen muutettua kamaa oli tuplasti tarpeeseen nähden. Sisustuksessa meillä on yksinkertainen talonpoikaisantiikkinen tyyli ja olemme joutuneet näkemään jonkin verran vaivaa jo nyt, että olemme saaneet kaiken ylimääräisen myytyä tai hyväntekeväisyyteen. Silmäämme viehättävät tyhjät kaapinpäälliset ja piirongit, joilla on ehkä korkeintaan yksi esine.
Ja nyt kun miehen äiti tulee kylään, hän raahaa joka kerta valtavaa matkalaukkua josta paljastuu vielä muovipakkauksissaan akryylisiä koristetyynyjä, joihin on kirjailtu muotopuoli nalle. Tai "ihana" koristeellinen maljakko. Tai kipsinen enkeliasetelma, jossa vielä pohjassa tarra "made in china, 3.99 €". Näitä hän ryhtyykin jo sitten omatoimisesti plaseeraamaa siihen "tyhjyyttään huutavalle" piirongille. Vähintäänkin esinettä ojentaessaan tiukasti ilmaisee, että tämä oli sitten ajateltu sinne teidän takkahuoneeseen.
Asiasta on keskusteltu kerta toisensa jälkeen. Ei mene perille. Joka kerta hän avaa sen laukkunsa onnesta soikeana kuin joulupukki. Häneltä tullut ei-toivottu kama on nyt varastoitu yhteen komeroon, joka alkaa täyttyä. Toki tuo itse kamakin on ongelma, mutta vielä enemmän harmittaa kun toinen ei yhtään kunnioita omaa tilamme ja sanaamme. Mistä tämä tavarasirkus ei tietystikään ole ainoa ilmentymä.
Meillä samanlainen tunkeilija (henkinen ja tavaran raahaaja) luksusversiona. Silti en niitä design-maljakoita määräänsä enempää ole ottanut vastaan, ihan erilainen maku kuin oma yksinkertainen makumme. Ja kamalan kalliita lastenvaatteita. Ollaan suoraan sanottu ettei ole käyttöä eikä voida pitää, palautettu hänelle tai kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa jo se hienostelu, hifistely ja brändipelleily, ja antakaa tuntea mummonne edes itselleen tärkeäks.
Hirveää, miten julmia läheiset voi olla omille vanhuksilleen, varsinaisia ihmissusia. Todella vastenmielistä kuultavaa!
Ai lapsella pitäisi käyttää vähemmän laadukasta turvakaukaloa, ettei mummolle tulisi paha mieli?
Kauheaa on tuo vanhusten holhoaminen, mitä sinä näytät toivovan. Vanhat ihmiset eivät ole mitään henkisesti vajaakuntoisia, joita pitää suojella todellisuudelta, vaan jos he toimivat väärin heille voi sanoa asiasta ihan kuten muillekin aikuisille. Ainakin minä toivon että lapseni tekevät niin aikuisina.
Ei tässä kenenkään holhoamisesta tietenkään ole kysymys, vaan läheisen ihmisen tunteiden huomioon ottamisesta ja kohtelemisesta kypsällä ja arvostavalla tavalla, siis tasapuolisena keskustelukumppanina ja omana läheisenään. Kaikista asioista voi puhua asiallisesti, arvostavasti ja toista loukkaamatta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo ärsyttävää, en sitä kiellä, mutta vauvalle on kyllä turha ostaa mitään 150 euron "laatukenkiä" ensikengiksi. Oma jalkani on täysin oikeaoppisesti muotoutunut ja täydellisesti askeltava, vaikka sitä hellittiin koko lapsuus 80-luvun tarralenkkareilla ja kumppareilla...
Ehkä mummo on käytännönläheisempi eikä niin muodin perään.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ärsyttävää, en sitä kiellä, mutta vauvalle on kyllä turha ostaa mitään 150 euron "laatukenkiä" ensikengiksi. Oma jalkani on täysin oikeaoppisesti muotoutunut ja täydellisesti askeltava, vaikka sitä hellittiin koko lapsuus 80-luvun tarralenkkareilla ja kumppareilla...
Ehkä mummo on käytännönläheisempi eikä niin muodin perään.
Juu mutta se on ap:n ja puolisonsa valinta mitä kenkiä lapsi käyttää. Ei mummon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se mummo ymmärrä tekevänsä mitään väärin kun kerran ostaa itselleen saman tasoisia tuotteita. Jos on tottunut shoppailemaan halpamyymälöissä niin pitää niitä tuotteita ihan hyvinä. Onko mummo huonossa taloudellisessa asemassa vai pihi? Ei siitä montaa vuosikymmentä ole kun mummon käytös oli aivan normaalia. Nyt nuoret vanhemmat ovat paljon laatu- ja merkkitietoisempia ihan jo netinkin takia eivätkä enää kelpuuta mitä vain. Tämä on sukupolviero.
Ei ole pihi eikä varsinaisesti köyhä, mutta ei nyt suurensuurta eläkettä saa. Mutta hän siis on tottunut aina itselleen ostamaan tuollaista tavaraa, esim. alusvaatteet keinokuituisena "euronkaupasta" tai "halpakellarista" (tiedän, koska esittelee hankintojaan aina minulle).
Ei me osteta vauvalle mitään merkkivaatteita itse vaan puuvillaisia vaatteita eikä keinokuituisia. Halvatkin bodyt kelpaa jos ne on täyttä puuvillaa. Mutta esim. turvakaukalossa ei kelpaa halvin vaan turvallisin, sellaisista asioista emme tingi. Ja kengissä ei taaperolle kelpaa muoviset hiostavat halpiskengät, koska ne ei ihan oikeasti ole hyvät vaan todella huonot jalalle, ja ei sellaisia voi pitää juuri kävelemään oppineella lapselle (asia varmaan on ajankohtainen meille muutaman kuukauden päästä, mutta tosiaan nuo muovikengät saatiin lahjaksi jo pari kk sitten. Mummolle näyttää olevan tärkeää ostaa etukäteen kaikki tuollaiset pakolliset hankinnat, jotta meillä olisi sitten valmiina ne hänen hankkimat, kun tavaraa tarvitaan). Ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsen MUMMO on joko sinun tai lapsen isän äiti.
Jompi kumpi teistä (eli se lapsi) puhuu niin suoraan että menee perille.
Kyse on ilmeisesti kuitenkin jostain 40-50 vuotiaasta henkilöstä eli tuskin hän on mikään dementiapotilas joka ei ymmärrä puhetta. Naurettavaa rutista mummosta jolle ei voi puhua kun puhutaan parhaassa iässä olevasta työntekoikäsestä ihmisestä.
Sillä ei nyt ole väliä, että onko kyseessä äitini vai anoppini. Mutta kyse on 66-vuotiaasta henkilöstä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti aloittajasta tulee köyhä. Toisen tilanne voi olla helpompi ymmärtää.
Minun mielestä köyhän kannattaa ostaa vähän mutta laatua. Ottaisimme mieluummin yhden kymmenen euron puuvillabodyn mummolta lahjaksi kuin kolme kappaletta muutaman euron keinokuitubodyja. Ap
Minun siskoni tekee tätä. Ja tasaisin väliajoin räjähtelee minun "hienostelustani" ja "nuukuudestani".
Se vaan on ihan minun oma asiani, miten elän ja miten kulutan. Ei hän minua tai lapsiani kouluta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen MUMMO on joko sinun tai lapsen isän äiti.
Jompi kumpi teistä (eli se lapsi) puhuu niin suoraan että menee perille.
Kyse on ilmeisesti kuitenkin jostain 40-50 vuotiaasta henkilöstä eli tuskin hän on mikään dementiapotilas joka ei ymmärrä puhetta. Naurettavaa rutista mummosta jolle ei voi puhua kun puhutaan parhaassa iässä olevasta työntekoikäsestä ihmisestä.
Sillä ei nyt ole väliä, että onko kyseessä äitini vai anoppini. Mutta kyse on 66-vuotiaasta henkilöstä. Ap
Onhan se selvää että anoppi on kyseessä. Oman äidin kanssa on ihan erilainen historia ja hänelle uskaltaa sanoa paljon suoremmin.
Joten miehesi kieltäköön selvästi ja ehdottomasti äitiään tuomasta enää yhtään mitään tavaraa teille.
Vierailija kirjoitti:
Joo, antakaa mummon ostaa ja annatte roinat vaikka eteenpäin. Kauhean vaikea on sanoa tuollaisesta, mutta ymmärrän pointtisi. Meillä taas lapsen isoäiti tykkää ostaa lapselle ja meille aikuisillekin melko arvokkaita lahjoja, joille ei kuitenkaan ole käyttöä. Meillä on kymmenittäin Marimekon pyyhkeitä, parittomia erilaisten sarjojen kahvimukeja jne. Ja lapsi saa arvokkaan lahjan, joka ei osu ollenkaan ikäkauteen tai lapsen kiinnostuksen kohteisiin, vaikka kuinka sitä koittaa markkinoida hänelle. Olen pohtinut, että kieltäisin kaiken tavaran ostamisen aikuisille ja lapselle toivoisin jonkinlaista vinkin kysymistä ennen hankintaa. Mutta näistä on tosi vaikea alkaa puhumaan, ettei loukkaa tai vaikuta "ihmissudelta". Tuntuu vaan kurjalta, kun miettii sitä rahamäärää joka menee melko lailla hukkaan tällä tavalla.
Minne antaa eteenpäin keinokuituiset huonolaatuiset halpis vauvavaatteet? Ei kukaan ystävistämmekään sellaisia halua. Tai sitä halvinta turvakaukaloa, joka oikeasti on saanut surkeat arviot testeissä. Ap
Tavarasirkusta harrastaa ihminen joka kanavoi tunteidenosoitukset, välittämisen ja aidon puheen pikku lahjoihin. Henkilöhistoria on sellainen että ns. aito kohtaaminen perheessä on väistetty, niin positiiviset tunteet eli rakkaus kuin negatiiviset tunteet kuten suuttumus jne. Jos henkilöllä on hoivaamisentarvetta niin näillä tavaratulvilla ikäänkuin hoidetaan perhettä ja osoitetaan sitä mitä ei oikein sanoina ja tunteina ole opittu näyttämään.
Ei tuohon auta mikään, näistä ihmisistä tuli elämässä sellaisia kuin tuli ja ovat vähän iäkkäämpiä niin ei paljon muutosta ole luvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo ärsyttävää, en sitä kiellä, mutta vauvalle on kyllä turha ostaa mitään 150 euron "laatukenkiä" ensikengiksi. Oma jalkani on täysin oikeaoppisesti muotoutunut ja täydellisesti askeltava, vaikka sitä hellittiin koko lapsuus 80-luvun tarralenkkareilla ja kumppareilla...
Ehkä mummo on käytännönläheisempi eikä niin muodin perään.
Juu mutta se on ap:n ja puolisonsa valinta mitä kenkiä lapsi käyttää. Ei mummon.
Mutta se ei ole heidän asiansa käskeä mummoa ostamaan yhtään mitään tiettyä asiaa eli ainoa vaihtoehto on kieltää kaikenlainen ostaminen. Muuten kyseessä on käytännössä rahan lypsäminen.
Ei ole ihme, että palstalaisilla on niin paljon sosiaalisia ongelmia, kun vanhoja ihmisiäkään ei pystytä pitämään elämässä mukana ilman raivareita. :)
Ai lapsella pitäisi käyttää vähemmän laadukasta turvakaukaloa, ettei mummolle tulisi paha mieli?
Kauheaa on tuo vanhusten holhoaminen, mitä sinä näytät toivovan. Vanhat ihmiset eivät ole mitään henkisesti vajaakuntoisia, joita pitää suojella todellisuudelta, vaan jos he toimivat väärin heille voi sanoa asiasta ihan kuten muillekin aikuisille. Ainakin minä toivon että lapseni tekevät niin aikuisina.